Bartolomé de Las Casas — intiaanien puolustaja ja Chiapasin piispa (1484–1566)
Bartolomé de Las Casas — Intian apostoli: dominikaanipappi, intiaanien puolustaja ja Chiapasin ensimmäinen piispa, joka paljasti Espanjan siirtomaajärjestelmän julmuudet.
Bartolomé de Las Casas (1484 - 1566), joka tunnetaan nimellä Intian apostoli, oli 1500-luvun espanjalainen pappi ja kirjailija sekä Meksikon Chiapasin ensimmäinen piispa. Las Casas oli dominikaanipappi, joka tuomitsi intiaanien kohtelun Espanjan valtakunnassa. Hänen laajalti levittämänsä "Intiaanien historia" auttoi luomaan mustan legendan espanjalaisten julmuudesta.
Bartolomé de Las Casas on yksi siirtomaahistorian tunnetuimmista kriitikoista ja intiaanien puolustajista. Hän siirtyi elämänsä alussa siirtokuntiin työskenteleväksi konkistadorien tukijaksi ja omisti encomienda-järjestelmässä työskenteleviä intiaaneja, mutta kokemusten myötä hän kääntyi ankarasti kritisoimaan siirtomaiden käytäntöjä ja vaatimaan alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamista.
Varhainen elämä ja kääntyminen puolustajaksi
Las Casas syntyi Sevillessä vuonna 1484. Nuorena hän lähti Amerikkaan ja osallistui alkuvaiheen siirtokuntien toimintaan, mukaan lukien maatalousyhteisöjen ja alkuperäiskansojen hyväksikäyttö. Myöhemmin hän koki voimakkaan eettisen muutoksen, liittyi dominikaaniveljestöön ja omisti elämänsä intiaanien puolustamiselle. Hän palautti vapautensa omistamiaan intiaaneja kohtaan ja ryhtyi julkiseen asiakirjakirjoittamiseen ja oikeudelliseen vaikuttamiseen.
Kirjallinen työ ja vaikutus
Las Casas kirjoitti useita teoksia, joissa hän kuvaili kristillisen etiikan näkökulmasta siirtomaiden julmuuksia. Tunnetuimpia ovat Brevísima relación de la destrucción de las Indias (noin 1552) ja laajempi Historia de las Indias. Näissä teoksissa hän dokumentoi pakkotyötä, väkivaltaa ja väestön hupenemista intiaanien keskuudessa ja vaati Espanjan kuninkaalta toimia. Hänen kirjoituksensa levisivät laajalti Euroopassa ja auttoivat synnyttämään niin kutsutun mustan legendan, jolla tarkoitetaan Espanjaa vastaan kohdistettua kuvaa julmuudesta ja väkivallasta siirtomaissa.
Poliittinen vaikuttaminen ja Valladolidin kiista
Las Casas vaikutti myös lainsäädäntöön. Hänen työnsä ja vetoomuksensa olivat osaltaan taustalla Leyes Nuevas -asetukselle (1542), joka pyrki rajoittamaan encomienda-järjestelmää ja parantamaan alkuperäiskansojen asemaa. Hän osallistui myös kuuluisaan Valladolidin keskusteluun (1550–1551), jossa hän vastasi intellektuaaliseen kritiikkiin siitä, olivatko Amerikan alkuperäiskansat "täysi-ihmisiä" ja oikeutettuja ihmisarvoon. Las Casas puolusti intiaaneja väittäen heidän olevan ihmisarvoisia, sivistyneitä yhteisöjä, joilla on oikeus itsehallintoon ja suojeluun.
Piispana Chiapasissa ja ristiriidat
Las Casas nimitettiin Chiapasin piispaksi vuonna 1544. Piispana hän pyrki toimeenpanemaan uusia suojelutoimia ja estämään hyväksikäytön. Tämä aiheutti vahvaa vastustusta siirtokuntien valtaapitäviltä, ja hänen toimintaansa vastaan esiintyi järjestelmällistä vastustusta. Hänen piispanuransa oli monimutkainen ja täynnä konflikteja, ja Las Casas vietti myöhemmin paljon aikaa myös Espanjassa lobbaamassa intiaanien oikeuksien puolesta.
Kiistat ja myöhemmät tarkennukset
Las Casasiin liittyy myös kiistanalaisia piirteitä. Alussa hän ehdotti, että afrikkalaisia orjia voitaisiin tuoda helpottamaan intiaanien kärsimystä, mikä myöhemmin on saanut kritiikkiä. Myöhemmissä vaiheissa hän kuitenkin kääntyi myös orjuutta vastaan ja kritisoi kaikkia ihmisten alistamisen muotoja. Hänen kertomuksensa olivat myös vihollisten propagandan välineinä – ne antoivat materiaalia Espanjan kilpailijoille mustamaalata siirtomaiden toimia, vaikka Las Casas itse pyrki ennen kaikkea saamaan oikeutta ja suojelua alkuperäiskansoille.
Perintö
Bartolomé de Las Casasin perintö on moniulotteinen: hän on sekä humanitaarisen aktivismin esikuva että kiistanalainen historiallinen hahmo. Hänen kirjoituksensa ovat keskeinen lähde Amerikan siirtomaahistorian tutkimuksessa ja ne ovat muuttaneet tapaamme ymmärtää eurooppalaisten ja alkuperäiskansojen kohtaamisia. Nykyään häntä muistetaan erityisesti ihmisoikeuksien varhaisena puolustajana, mutta myös esimerkkinä siitä, kuinka moniulotteisia ja ristiriitaisia historialliset persoonat voivat olla.
Las Casas kuoli vuonna 1566, mutta hänen työnsä vaikutukset näkyvät edelleen keskusteluissa kolonialismin moraalista, oikeudesta ja historiankirjoituksesta.
Bartolomé de Las Casas
Elämäkerta
Bartolome de Las Casas syntyi Sevillassa Espanjassa vuonna 1484. Hän oli paikalla, kun Kristoffer Kolumbus matkusti Sevillaan vuonna 1493 Kolumbuksen ensimmäisen Amerikan-matkan jälkeen. Hänen isänsä Pedro de las Casas ja hänen setänsä lähtivät Amerikkaan Kolumbuksen toisella matkalla, joka alkoi marraskuussa 1493.
Hän lähti isänsä kanssa Karibianmeren Hispaniolan saarelle vuonna 1502 yhdessä saaren uuden kuvernöörin Nicolás de Ovandon kanssa. Vuonna 1506 hän lähti Roomaan, Italiaan, jossa hänestä tuli katolinen pappi.
Hän palasi Hispaniolaan vuonna 1508 ja muutti Concepción de la Vegaan, Cibaon laaksoon, ja sai encomiendan (maa-alueen siellä asuvien alkuperäiskansojen kanssa). Sitten hän meni vuonna 1513 Kuubaan, ja kuvernööri Diego Velázquez antoi hänelle "encomiendan". Pian Las Casas alkoi kuitenkin ymmärtää, että alkuperäiskansoja (taínoja Kuubassa ja Hispaniolassa) kohdeltiin orjina hyvin huonosti, ja hän alkoi puolustaa alkuperäiskansoja.
Las Casasista tuli Uuden maailman ensimmäinen virallinen pappi vuonna 1512.
Vuonna 1515 hän lähti Hispaniolaan ja sieltä Espanjaan puolustamaan Amerikan alkuperäiskansoja. Vuosina 1517-1523 hän yritti intiaanien suojelijan tittelillä kehittää Pohjois-Venezuelaan malliasutusta alkuperäiskansojen suojelemiseksi, mutta kokeilu epäonnistui. Sieltä hän lähti Hispaniolaan ja liittyi dominikaanijärjestöön (katolinen pappisjärjestö) vuonna 1523.
Hän jäi Santo Domingon kaupunkiin vuoteen 1527 asti, jolloin hänet lähetettiin pohjoisrannikolle Puerto Plataan perustamaan uutta uskonnollista yhteisöä, jossa hän alkoi kirjoittaa Intian historiaa.
Hänestä tuli Meksikon Chiapasin piispa vuosina 1544-1547.[] Hän kirjoitti intiaanien hyväksikäytöstä kirjan nimeltä Lyhyt kertomus intiaanien tuhosta. Kirja valmistui vuonna 1542, mutta se julkaistiin kirjana vasta vuonna 1552. Se on hänen tunnetuin kirjansa. Hän lähti Espanjaan ja pysyi siellä, kunnes kuoli 17. heinäkuuta 1566 Madridissa.
Works
Hänen tärkeimpiä kirjallisia teoksiaan ovat mm:
- Historia de las Indias ("Intiaanien historia")
- De Unico Vocationis Modo Omnium Infidelium ad Veram Religionem, espanjaksi Del único modo de atraer a todos los pueblos a la verdadera religión, 1530.
- Brevísima relación de la destrucción de las Indias ("Lyhyt kertomus Intiaanien tuhosta"), 1552.
- Apologética historia sumaria ("Apologeettinen historia")
- De thesauris
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Bartolomé de Las Casas?
V: Bartolomé de Las Casas oli 1500-luvulla elänyt espanjalainen pappi ja kirjailija, joka tunnettiin nimellä Intian apostoli.
K: Mikä oli Bartolomé de Las Casasin rooli kirkossa?
V: Bartolomé de Las Casas oli Meksikon Chiapasin ensimmäinen piispa.
K: Mitä Bartolomé de Las Casas tuomitsi?
V: Bartolomé de Las Casas tuomitsi intiaanien kohtelun Espanjan valtakunnassa.
K: Miten Bartolomé de Las Casas vaikutti osaltaan mustan legendan luomiseen espanjalaisten julmuudesta?
V: Bartolomé de Las Casasin laajalti levitetty "Intiaanien historia" auttoi luomaan mustan legendan espanjalaisten julmuudesta.
K: Mikä on musta legenda espanjalaisesta julmuudesta?
V: Musta legenda espanjalaisten julmuudesta on historiallinen tulkinta, jossa espanjalaiset kuvataan kohtuuttoman julmiksi erityisesti siirtomaitaan kohtaan.
K: Miksi Bartolomé de Las Casasia kutsuttiin Intian apostoliksi?
V: Bartolomé de Las Casasia kutsuttiin Intioiden apostoliksi, koska hän oli innokas levittämään evankeliumia Amerikassa.
K: Milloin Bartolomé de Las Casas eli ja milloin hän kuoli?
V: Bartolomé de Las Casas eli vuosina 1484-1566.
Etsiä