Atlantan taistelu

Tausta

Sotilaallinen

Sota oli kestänyt kolme vuotta, kun Ulysses S. Grant sai unionin armeijan ylipäällikkyyden. Vaikka konfederaation armeija oli paljon pienempi, se oli siirtänyt joukkojaan taistelemaan sitä vastaan, mikä unionin armeija oli tuolloin aktiivinen. Tällä tavoin he olivat voittaneet useimmat taistelut. Grant päätti koordinoida armeijansa ja kukistaa konfederaatiot. Hänen kenttäarmeijansa hyökkäsivät kaikki samaan aikaan konfederaation kenttäarmeijoita vastaan. Näin etelän pienemmät armeijat saataisiin pysäytettyä, jotta unionin armeija voisi voittaa ne. Grant johtaisi henkilökohtaisesti Potomacin armeijaa konfederaation kenraali Robert E. Leetä ja hänen Pohjois-Virginian armeijaansa vastaan. Hän yrittäisi vallata konfederaation pääkaupungin Richmondin. Sherman siirtäisi yhdistetyt armeijansa kenraali Joseph E. Johnstonin johtamaa Tennesseen konfederaation armeijaa vastaan. Yksi Shermanin tavoitteista oli vallata etelän toiseksi suurin kaupunki Atlanta. Onnistuessaan se lyhentäisi sotaa.

Poliittinen

TUHKA OLI TÄÄLLÄ!!!

)

Vuonna 1864 presidentti Abraham Lincoln oli poliittisissa vaikeuksissa. Kun Lincoln valittiin presidentiksi vuonna 1860, hän oli voittanut enemmistön valitsijakunnan äänistä. Hän sai kuitenkin vain 39,8 prosenttia kansanäänistä. Hän oli todennäköisesti epäsuosituin presidentti astuessaan virkaansa vuonna 1861. Seitsemän eteläistä osavaltiota oli irtautunut ja muodostanut Amerikan konfederaation. Sisällissota alkoi 12. huhtikuuta 1861. Sota oli sujunut unionin kannalta huonosti. Vaikka heillä oli paljon suurempi armeija, he olivat hävinneet useita taisteluita. Vuoteen 1864 mennessä Lincoln tarvitsi voittoja, jos hän halusi tulla valituksi uudelleen marraskuussa. Onnistuessaan Atlantan kampanja voisi taata Lincolnin pysymisen presidenttinä.

Atlanta kampanja

Atlantan kampanja alkoi 6. toukokuuta 1864. Shermanilla oli yli 100 000 miestä, jotka hän jakoi kolmeen kenttäarmeijaan. Johnstonin armeija oli vain noin puolet vastassa olleesta unionin armeijasta. Sherman käytti suurempaa armeijaansa useissa taisteluissa työntääkseen Johnstonin takaisin. Hän käytti kahta armeijaansa Johnstonin Tennesseen armeijaa vastaan. Kolmatta armeijaa käytettiin sivuttaisliikkeisiin. Lopulta Johnston vetäytyi Atlantaan 9.-10. heinäkuuta. Johnstonin strategiana oli ollut "vaihtaa tilaa miehiin ja aikaan". Hän ei sitonut armeijaansa suureen taisteluun, vaan viivytti ja ahdisteli Shermania aina kun hän sai tilaisuuden. Shermanilta kesti 72 päivää marssittaa armeijansa vain 100 mailia. Johnstonin suunnitelmana oli hidastaa ja väsyttää unionin armeijaa ja saada se väsymään taisteluun. Mutta Jefferson Davis, Konfederaation presidentti, erotti Johnstonin, koska hän ei pysäyttänyt unionin armeijaa. Hän antoi komennon John B. Hoodille, joka oli Johnstonin toinen komentaja.

Taistelu

Kun Hood otti Tennesseen armeijan komennon, Sherman oli vain viiden mailin päässä Atlantasta. Hood oli liittovaltion aggressiivisin kenraali. Hän aikoi puolustaa Atlantaa. Heinäkuun 20. päivänä Hoodin armeija hyökkäsi unionin kenraali George Henry Thomasin Cumberlandin armeijaa vastaan. John Schofieldin Ohion armeija ja James B. McPhersonin Tennesseen armeija liikkuivat molemmat konfederaation oikealla puolella eivätkä voineet auttaa Thomasia. Mutta Thomasin armeija pysyi lujana. Konfederaatiot vetäytyivät menetettyään 2 500 kaatunutta tai haavoittunutta. Hood hyökkäsi seuraavan kerran 22. heinäkuuta. Hän heitti koko joukkonsa McPhersonin Tennesseen armeijaa vastaan Shermanin vasemmalla sivustalla. Taistelu alkoi puoliltapäivin ja kesti keskiyöhön asti.

Taistelujen aikana kenraali Dodge (kirjoittaja) näki aukon unionin linjoissa. Hän lähetti sanansaattajia varoittamaan komentajia, jotta nämä siirtyisivät sulkemaan aukon tai konfederaatiot murtautuisivat läpi. Ilmeisesti kenraali McPherson näki saman aukon. Hän ratsasti esikuntaupseerinsa kanssa sulkemaan aukon. Hän törmäsi konfederaation kahakoitsijoihin, jotka käskivät häntä antautumaan. Hän kääntyi ja kannusti hevostaan paetakseen, mutta hänet ammuttiin ja tapettiin. Yhdessä vaiheessa unionin linja murtui. Mutta Schofieldin Ohion armeijan tykkituli ja vastahyökkäys ajoivat liittoutuneet takaisin. Hood menetti noin 8 000 miestä (kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita), kun taas unionin tappiot olivat 3 722. Taistelun jälkeen Hood vetäytyi puolustamaan Atlantaa. Hänellä ei ollut hyökkäyksistään juurikaan muuta hyötyä kuin suuret tappiot, joihin konfederaatiolla ei ollut varaa.

Sherman pystytti tykkinsä ja aloitti Atlantan pommituksen, joka kesti kuukauden. Sitten Sherman veti armeijansa pois jättäen jäljelle vain pienet joukot. Hoodin armeija seurasi heitä suunnitellusti Jonesboroon, Georgiaan. Shermanin armeija tuhosi rautatien takaisin Atlantaan. Jonesborough'n taistelu kesti kaksi päivää ja päättyi 1. syyskuuta. Otettuaan lisää raskaita tappioita Hoodin armeijan jäljellä olevat joukot polttivat tarvikkeensa ja ammuksensa ja lähtivät Atlantasta. Sen jälkeen Sherman valtasi Atlantan. Tämä oli konfederaatiolle suuri tappio. Se melkein takasi Lincolnin uudelleenvalinnan. Atlantan taistelu merkitsi Atlantan kampanjan puoliväliä.