Länsi-Berliini

Länsi-Berliini oli Berliinin länsiosan nimi vuosina 1949-1990. Se oli Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan miehittämää aluetta, joka luotiin vuonna 1945.

Se oli monin tavoin integroitunut (liittynyt) Länsi-Saksaan, mutta se ei ollut osa Länsi-Saksaa eikä Itä-Saksaa. Neuvostoliiton sektorista tuli Itä-Berliini, jota Itä-Saksa piti pääkaupunkinaan. Länsiliittoutuneet eivät koskaan tunnustaneet tätä väitettä. He sanoivat, että koko kaupunki oli edelleen neljän vallan miehityksen alaisena. Berliinin muurin rakentaminen vuonna 1961 ympäröi Länsi-Berliinin.

Länsi-Saksan hallitus kutsui Länsi-Berliiniä nimellä "Berlin (West)" ja Itä-Saksan hallitus yleensä saksaksi: Westberlin. Itä-Saksan kirjoitusasu viittasi siihen, että Länsi-Berliini ei oikeastaan ollut osa koko "Berliiniä", vaan erillinen paikka. Itä-Berliinin virallinen nimi oli DDR:n pääkaupunki Berliini ("Berlin, DDR:n pääkaupunki") tai yksinkertaisesti "Berliini".

Länsi-Berliini, vuodesta 1978 alkaen.

Origins

Neljän sodanaikaisen liittolaisen Potsdamin sopimuksessa päätettiin Saksan jakamisesta. Aluksi se oli vain väliaikainen toimenpide, kunnes voitaisiin löytää pysyvä tapa yhdistää rauhanomainen Saksa ja Berliini.

Kun kylmä sota alkoi, Saksan ja Berliinin yhteinen hallinto hajosi. Pian Neuvostoliiton miehittämää Berliiniä ja länsimaiden miehittämää Berliiniä hallinnoivat erilliset hallitukset.

Vuonna 1948 Neuvostoliitto yritti pakottaa länsiliittoutuneet pois Berliinistä saarrolla länsisektoreilla. Neuvostoliittolaiset tukkivat tiet, rautatiet ja vesiväylät, mutta Potsdamin sopimuksessa taattiin lentokäytävät Berliiniin. Koska länsiliittoutuneet lensivät maahan kaikki tarvikkeet, jotka normaalisti tulivat maitse, Berliinin saarto tunnetaan myös nimellä Berliinin ilmasilta. Saarto päättyi toukokuussa 1949. Vuoden 1949 loppuun mennessä miehitetystä Saksasta oli muodostettu kaksi uutta valtiota - Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa) lännessä ja Saksan demokraattinen tasavalta (Itä-Saksa) idässä - ja Länsi-Berliini oli erillisalue, joka ei kuulunut kumpaankaan.

Oikeudellinen asema

Länsiliittoutuneiden mukaan suurimman osan Saksasta miehitys päättyi vuonna 1949, kun Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin. Berliinin miehitys voitiin kuitenkin lopettaa vain nelihenkisellä (neljän vallan) sopimuksella, joten Berliini pysyi miehitettynä alueena kaikkien liittoutuneiden virallisessa valvonnassa. Tästä syystä Grundgesetzia (liittotasavallan perustuslaki) ei koskaan sovellettu Länsi-Berliinissä.

Neuvostoliitto julisti Itä-Berliinin miehityksen päättyneen, kun Itä-Saksa perustettiin. Länsiliittoutuneet eivät tunnustaneet tätä päätöstä, vaan pitivät edelleen koko Berliiniä yhteisesti miehitettynä alueena, joka ei kuulunut kummallekaan valtiolle.

Länsi-Berliini toimi kuitenkin monin tavoin Länsi-Saksan tosiasiallisesti 11. osavaltiona.

Lännessä julkaistut kartat osoittivat Länsi-Berliinin osana Länsi-Saksaa;
Länsi-Berliinissä asuvia saksalaisia kohdeltiin Länsi-Saksan viranomaisten toimesta Länsi-Saksan kansalaisina;
Länsi-Berliinin ja Länsi-Saksan välillä oli vapaa liikkuvuus;
Länsi-Berliinissä ei ollut erillisiä maahanmuuttosääntöjä: Länsi-Berliinissä noudatettiin kaikkia Länsi-Saksan maahanmuuttosääntöjä.
Länsi-Saksan vierailijoille myönnetyissä maahantuloviisumeissa oli leima "voimassa Saksan liittotasavaltaan ja Berliiniin (länteen)", mikä oikeutti pääsyn Länsi-Berliiniin ja itse Länsi-Saksaan. Liittoutuneet saattoivat kuitenkin jättää tämän huomiotta. Ne valvoivat teknisesti, kuka sai tulla Länsi-Berliiniin.

Läntiset liittolaiset olivat kuitenkin edelleen maan ylimpiä poliittisia auktoriteetteja. Liittoutuneet saattoivat nimittää pormestarin ja kaupunginhallituksen Rathaus Schönebergissä, mutta he eivät koskaan valinneet ketään muuta kuin valitun pormestarin.

Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin välillä oli eroja.

Länsi-Berliiniläiset eivät voineet äänestää liittopäivävaaleissa, vaan Länsi-Berliinin edustajainhuone valitsi 20 äänioikeudetonta edustajaa liittopäiville. Länsi-Berliinin senaatti lähetti äänioikeudettomia edustajia Bundesratiin.
Länsi-Berliinin asukkaat saivat asettua ehdolle vaaleissa, myös sosialidemokraattinen liittokansleri Willy Brandt, joka oli toiminut Länsi-Berliinin pormestarina;
Länsi-Berliiniläiset oli vapautettu liittotasavallan asevelvollisuudesta, minkä vuoksi nuoret muuttivat kaupunkiin välttääkseen asepalveluksen.
Länsi-Berliiniläisillä oli "väliaikaiset henkilökortit", joissa ei ollut Länsi-Saksan vaakunaa.
Lufthansan ja muiden länsisaksalaisten lentoyhtiöiden lennot eivät voineet lentää Berliiniin, koska Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin väliset lentokäytävät olivat vain Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan tai Yhdysvaltojen lentokoneita varten.
Länsi-Berliinillä oli oma, Länsi-Saksan postista erillinen postitoimisto, joka julkaisi omia postimerkkejä vuoteen 1990 asti. Hallinnosta vastasi Länsi-Saksan posti liittoutuneiden puolesta, ja postimerkit merkittiin "Deutsche Bundespost Berlin".

Vuonna 1969 Yhdysvaltain sotilasajoneuvot jyrisevät ruuhka-aikana Zehlendorfin asuinalueella, mikä on rutiininomainen muistutus siitä, että Länsi-Berliini oli yhä laillisesti toisen maailmansodan liittoutuneiden miehittämä.

Jakovuodet

Vaikka Länsi-Berliini oli erillään Itä-Berliinistä vuoden 1949 jälkeen, ihmiset saattoivat liikkua helposti näiden kahden osan välillä vuoteen 1961 asti. Berliini toimi monin tavoin yhtenä kaupunkina. Sodan jälkeen uudelleen rakennetut U-Bahn- ja S-Bahn-verkot kattoivat kaikki miehitysalueet. Monet ihmiset asuivat toisella puoliskolla kaupunkia, ja heillä oli perheenjäseniä, ystäviä ja työpaikkoja toisella puoliskolla.

Kylmän sodan jatkuessa monet itäsaksalaiset alkoivat lähteä Itä-Saksasta länteen. Itä-Saksa sulki Itä- ja Länsi-Saksan väliset rajat vuonna 1952, mutta ei eristänyt Länsi-Berliiniä; koska Länsi-Berliinin ja Länsi-Saksan välillä oli vapaa liikkuvuus, itäiset asukkaat saattoivat käyttää kaupunkia rajanylityspaikkana länteen. Estääkseen tämän valuman Itä-Saksan hallitus rakensi 13. elokuuta 1961 Berliinin muurin, jolla Länsi-Berliini suljettiin fyysisesti Itä-Saksasta. Länsi-Berliinistä saattoi edelleen matkustaa Länsi-Saksaan lentäen ja tätä tarkoitusta varten varattuja rautatie- ja autobahn-reittejä pitkin, mutta Berliinin ja Länsi-Berliinin asukkaat olivat nyt fyysisesti ja oikeudellisesti erillään toisistaan.

Neljän vallan sopimus Berliinistä (syyskuu 1971) ja kauttakulkusopimus (toukokuu 1972) auttoivat lieventämään Länsi-Berliiniin liittyviä jännitteitä ja helpottivat hieman länsiberliiniläisten matkustamista Itä-Saksaan ja saksalaisten matkustamista kaupunkiin lentämisen sijasta maanteitä pitkin.

Marraskuun 9. päivänä 1989 muuri avattiin, ja kaksi kaupunkia yhdistyivät jälleen fyysisesti, mutta eivät oikeudellisesti. Saksan yhdistyminen lopetti pian Länsi-Berliinin länsimaisen miehityksen. Länsi- ja Itä-Berliini yhdistettiin 3. lokakuuta 1990 Berliinin kaupungiksi, joka liittyi liittotasavaltaan osavaltioksi muun Itä-Saksan ohella. Länsi-Berliini ja Itä-Berliini lakkasivat näin muodollisesti olemasta.

Berliinin muurin ja ylityspaikkojen sijainti kartalla

Länsi-Berliinin kaupunginosat

Länsi-Berliiniin kuuluivat seuraavat kaupunginosat:

Amerikkalaisella sektorilla:

Neukölln
Kreuzberg
Schöneberg
Steglitz
Tempelhof
Zehlendorf

Britannian sektorilla:

Charlottenburg
Tiergarten
Wilmersdorf
Spandau

Ranskan sektorilla:

Reinickendorf
Häät

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli Länsi-Berliini?

A: Länsi-Berliini oli Berliinin länsiosa, jonka amerikkalaiset, britit ja ranskalaiset miehittivät vuosina 1949-1990.

K: Oliko Länsi-Berliini osa Länsi- vai Itä-Saksaa?

V: Ei, Länsi-Berliini ei ollut osa Länsi- tai Itä-Saksaa, vaikka se yhdistyi Länsi-Saksaan.

K: Mitä Berliinin neuvostosektorille tapahtui?

V: Neuvostoliiton sektorista tuli Itä-Berliini, jota Itä-Saksa piti pääkaupunkinaan.

K: Hyväksyivätkö länsiliittoutuneet Itä-Saksan vaatimuksen Itä-Berliinistä?

V: Ei, länsiliittoutuneet eivät tunnustaneet Itä-Saksan vaatimusta Itä-Berliinistä. He uskoivat, että koko kaupunki oli edelleen neljän vallan miehityksen alaisena.

K: Milloin Berliinin muuri rakennettiin?

V: Berliinin muuri rakennettiin vuonna 1961, ja se ympäröi Länsi-Berliinin.

K: Miten Länsi-Saksan hallitus viittasi Länsi-Berliiniin?

V: Länsi-Saksan hallitus viittasi Länsi-Berliiniin nimellä "Berliini (Länsi)".

K: Mikä oli Itä-Berliinin virallinen nimi?

V: Itä-Berliinin virallinen nimi oli Itä-Saksan mukaan "Berlin, Hauptstadt der DDR" (Berliini, DDR:n pääkaupunki) tai yksinkertaisesti "Berliini".