William Harvey — verenkierron löytäjä ja englantilainen lääkäri (1573–1657)
William Harvey (1573–1657) — englantilainen lääkäri, joka paljasti verenkierron mekanismin. Elämä, ura ja vaikutus lääketieteeseen.
William Harvey oli englantilainen lääkäri. Hän syntyi Folkestonessa, Kentissä, Englannissa 1. huhtikuuta 1573. Hän selitti ensimmäisenä, miten veri liikkui elimistössä sydämen avulla. Hän kuoli 3. kesäkuuta 1657 Roehamptonissa.
Ashfordissa, Kentissä sijaitseva sairaala on nimetty Harveyn mukaan. Hän kävi The King's Schoolia Canterburyssa ja sitten Gonville and Caius Collegea Cambridgessa. Sen jälkeen hän opiskeli Padovan yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1602.
Palattuaan Englantiin Harvey meni naimisiin Elizabeth Brownen kanssa, joka oli Elisabet I:n kuninkaallisen lääkärin tytär. Hänestä tuli St. Bartholomew's Hospitalin lääkäri Lontoossa vuodesta 1609 vuoteen 1643.
Sydämen ja verenkierron tutkimus
Harveyn merkittävin saavutus oli verenkierron selittäminen ja systemaattinen todistaminen. Vuonna 1628 hän julkaisi teoksen Exercitatio Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus (tunnetaan suomeksi usein lyhyemmin De Motu Cordis), jossa hän esitti havainnoistaan perustellun mallin, miten veri kiertää elimistössä.
Harvey käytti sekä anatomisia dissektioita että eläinten elävän ruumiin tutkimusta (vivisektiota) näyttääkseen, että sydän pumppaa verta ja että veri kulkee verenkierrossa suunnatun, jatkuvan virtauksen mukaan. Hän laski sydämen iskutilavuuksia ja sykkeen mukaan, kuinka paljon verta sydän pumppaa tietyssä ajassa — laskelmat osoittivat, että veren ei voinut "kulua" tai hävitä kuten aiemmin oli ajateltu, vaan sen täytyi kiertää. Hän havaitsi myös laskimoiden läppien merkityksen, jotka ohjaavat veren kulun yhteen suuntaan.
Vaikka kapillaarien pienimpiä yhteysrakenteita ei vielä nähty Harveyn aikana, hänen työnsä loi teoreettisen ja kokeellisen perustan sille, että arterioista ja laskimoista kulkeva veri muodostaa suljetun kierron. Myöhemmin tutkimukset (esim. Marcello Malpighin mikroskooppihavainnot) vahvistivat kapillaariverkostojen olemassaolon ja täydensivät Harveyn mallia.
Työtapa ja merkitys
Harveya pidetään usein kokeellisen fysiologian perustajana: hän korosti määrällistä mittaamista, toistettavuutta ja havainnoinnin yhdistämistä loogiseen päättelyyn. Hänen työnsä haastoi pitkään vallitsevan galenisen käsityksen, jonka mukaan veri syntyisi maksassa kulutettavaksi, ja korvasi sen käsityksellä suljetusta kiertosta, jossa sydän on keskeinen pumppu.
Myöhemmät vuodet ja perintö
Harvey työskenteli pitkään St. Bartholomew’s Hospitalissa ja toimi arvostettuna kliinisenä lääkärinä. Englannin sisällissodan aikana hänen asemansa muuttui, ja hän vetäytyi myöhemmin maaseudulle Roehamptoniin, missä hän vietti viimeiset vuotensa.
Harveyn vaikutus lääketieteelle oli pitkäaikainen: verenkierron ymmärtäminen muutti fysiologiaa, anatomiaa ja kliinistä lääketiedettä. Hänen lähestymistapansa — kokeet, tarkat mittaukset ja kriittinen arviointi — on edelleen keskeinen osa biolääketieteellistä tutkimusta. Hänen nimeään kantavat sairaalat ja muistomerkit Englannissa kertovat hänen pysyvästä merkityksestään lääketieteen historiassa.
William Harvey
Verenkiertojärjestelmä
William Harvey on kuuluisa ajatuksestaan, jonka mukaan sydän pumppaa verta ympäri kehoa. Hän oli ensimmäinen, joka kuvasi verenkierron ja sen ominaisuudet oikein ja yksityiskohtaisesti. Muutamat miehet tiesivät veren vähäisemmästä kiertokulusta keuhkojen kautta, mutta heidän työnsä katosi. Yhden 1500-luvun teologiaa käsittelevän teoksen nimeltä Cristianismi restitutio kirjoitti Miguel Serveto. Kun hänet oli poltettu roviolla harhaoppisuuden vuoksi (Calvinin toimesta), hänen kirjansa tuhoutui. Kolme kappaletta on säilynyt. Puolitoista vuosisataa myöhemmin, kauan Harveyn jälkeen, joku huomasi, että hän oli sanonut jotain veren kiertämisestä.
Harvey ilmoitti verenkiertojärjestelmää koskevista löydöksistään vuonna 1616 luentosarjassa (hänen luentomuistiinpanonsa ovat yhä olemassa). Hän kirjoitti siitä kirjan (Exercitatio Anatomica de Motu Cordis et sanguinis in Animalibus) vuonna 1628. Hänen mukaansa veri pumpataan ympäri kehoa suljetussa järjestelmässä. Sydän pumppasi verta kehon läpi, ennen kuin se palasi takaisin sydämeen toistamaan prosessin. Tämä oli vastoin sitä, mitä tuolloin uskottiin todeksi.
Roomalainen lääkäri Galenus uskoi, että elimistössä oli kaksi järjestelmää, jotka käsittelivät verta. Tuohon aikaan ajateltiin, että laskimoissa oleva tummanpunainen veri tuli maksasta ja valtimoissa oleva kirkkaanpunainen veri sydämestä. Uskottiin, että maksa ja sydän valmistivat veren, ja se kului niihin ruumiinosiin, joihin se pumpattiin.
Harveyn ideat tulivat ihmisruumiiden paloittelusta. Harvey havaitsi, että maksan olisi tuotettava 540 kiloa verta joka tunti, jotta Galen olisi oikeassa. Tämä osoitti hänelle, että verta ei käytetty loppuun. Keho käytti sitä uudelleen. Hänen mukaansa veri virtasi sydämen läpi kahdessa kierrossa. Toinen silmukka meni keuhkoihin ja sai happea. Toinen silmukka meni elimiin ja kehon kudoksiin antaen niille happea. Hän sanoi, että sydän oli vain pumppu, joka pumppasi verta ympäri kehoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli William Harvey?
A: William Harvey oli englantilainen lääketieteen tohtori, joka selitti, miten veri liikkui elimistössä sydämen avulla.
K: Milloin ja missä William Harvey syntyi?
A: William Harvey syntyi 1. huhtikuuta 1573 Folkestonessa, Kentissä, Englannissa.
K: Missä William Harvey valmistui yliopistosta?
V: William Harvey valmistui Padovan yliopistosta vuonna 1602.
K: Kenet William Harvey nai?
V: William Harvey meni naimisiin Elizabeth Brownen kanssa, joka oli Elisabet I:n kuninkaallisen lääkärin tytär.
K: Missä William Harvey työskenteli lääkärinä?
V: William Harvey työskenteli lääkärinä St. Bartholomew's Hospitalissa Lontoossa vuosina 1609-1643.
K: Milloin William Harvey kuoli?
V: William Harvey kuoli 3. kesäkuuta 1657 Roehamptonissa.
K: Onko William Harveyn mukaan nimetty sairaala?
V: Kyllä, Kentin Ashfordissa on William Harveyn mukaan nimetty sairaala.
Etsiä