Jean Calvin – ranskalainen protestanttinen teologi ja kalvinismin perustaja
Jean Calvin — ranskalainen reformaatiojohtaja ja kalvinismin perustaja: elämä, opit ja vaikutus kirkkoon, politiikkaan ja Geneven reformeihin.
Jean Cauvin, myös Jean Calvin (englanniksi John Calvin) (10. heinäkuuta 1509 - 27. toukokuuta 1564), oli ranskalainen protestanttinen teologi protestanttisen uskonpuhdistuksen aikana ja keskeinen kehittäjä kristillisen teologian järjestelmässä, jota kutsutaan kalvinismiksi tai reformoiduksi teologiaksi. Genevessä hän hylkäsi paavin vallan ja oli johtamassa uudenlaisia käytäntöjä niin kansalais- kuin kirkollishallinnon alueilla. Hänet muistetaan laajasti kirjoituksistaan ja opetuksistaan — mutta myös kiistanalaisesta roolistaan Mikael Servetoksen teloituksessa.
Calvin syntyi nimellä Jean Chauvin (tai Cauvin, latinaksi Calvinus) Noyonissa, Picardien alueella Ranskassa, Gérard Cauvinin ja Jeanne Lefrancin perheeseen. Vuonna 1523 hänen isänsä, joka oli asianajaja, lähetti 14-vuotiaan poikansa opiskelemaan Pariisin yliopistoon, missä hän sai humanistista ja latinalaista kasvatusta. Myöhemmin hän opiskeli oikeustiedettä ja sai tohtorintutkinnon Orléansissa vuoteen 1532 mennessä. Kalvinin opiskelujen ja seurustelun kautta hän omaksui uskonpuhdistuksellisia ajatuksia, jotka muovasivat hänen myöhempää teologiaansa.
Teologia ja pääteokset
Calvinin teologinen järjestelmä kiteytyy hänen tunnetuimpaan teokseensa Institutes of the Christian Religion (Institutio Christianae Religionis), jonka ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1536 ja jota hän sittemmin laajensi useissa painoksissa. Teoksessa korostuvat muun muassa:
- Jumalan kaikkivaltias suvereniteetti ja hänen ennaltamääräävyytensä (predestinaatio), mukaan lukien oppi siitä, että Jumala valitsee pelastukseen ja hylkää toiset — käsitys, jota usein kutsutaan kaksinaiseksi predestinaatioksi.
- Sola scriptura eli Raamatun korkein auktoriteetti uskossa ja elämässä.
- Vanhan ja uuden liiton jatkuva merkitys ja vanhurskauttaminen uskon kautta (sola fide).
- Näkemykset sakramenteista: hän hylkäsi katolisen transsubstantiaatio-opin, mutta piti ehtoollista todellisena hengellisen läsnäolon kohtana eikä ainoastaan symbolisena.
Geneve, kirkon ja yhteiskunnan järjestys
Vuonna 1536 Calvin saapui Geneveen, jossa hän vaikutti sekä kirkolliseen että siviilioikeudelliseen elämään. Vaikuttavimpia uudistuksia olivat:
- Järjestelmä, jossa kirkon virat jaettiin papeihin, vanhimmistoihin (presbyters) ja diakoneihin — malli, josta myöhemmin kehittyivät presbyteriaaninen ja reformoitu kirkko-organisaatio.
- Geneven consistory (kirkollinen kurinpitoviranomainen), joka valvoi opillista puhtautta ja moraalia sekä saattoi määrätä rangaistuksia ja nuhteita.
- Panostus koulutukseen ja teologiseen koulutukseen: Geneven akatemia, jonka perusti Calvinin seuraajat (virallinen akatemian perustamisvuosi 1559), koulutti pappeja ja vaikutti laajasti eurooppalaiseen opinmuodostukseen.
Kiistat: Mikael Servetoksen tapaus
Calvinin maineeseen liittyy kiistellyin jakso: espanjalaisen lääkäriteologi Mikael Servetoksen tuomio Genevessä vuonna 1553. Servetus oli julistanut muun muassa kolminaisuusopin kyseenalaiseksi, mikä Johti hänen pidättämiseensä. Calvin osallistui oikeusprosessiin, oli mukana keskusteluissa ja käytti kirjeenvaihdossa vaikuttamista; lopulta Servetus tuomittiin kuolemaan ja mestattiin polttamalla. Historiallisesti asian tulkinnat vaihtelevat: jotkut korostavat Calvinin vastuuta ja hänen asennettaan ankariin rangaistuksiin jumalattomuudesta, toiset muistuttavat aikakauden ankarista normeista käsiteltäessä harhaoppia ja yhteiskunnallista vaaratekijää.
Vaikutus ja perintö
Calvinin vaikutus ulottuu laajalle: hänen teologiansa ja kirkkojärjestelmänsä muovasivat reformoitua kirkkoa Euroopassa — erityisesti Alankomaissa, Skotlannissa (John Knoxin kautta), Ranskassa (hugenoottien piirissä) ja Englannin puritaanien keskuudessa — ja siten myös siirtomaiden kirkollisiin käytäntöihin. Kalvinilainen ajattelutapa vaikutti myös yhteiskunnalliseen etiikkaan ja talouden tutkimuksen kautta on keskusteltu sen yhteyksistä länsimaiseen työetiikkaan, vaikka tätä yhteyttä on tulkittu eri tavoin.
Calvin kirjoitti pääosin latina- ja ranskankielisiä teoksia, ylläpiti laajaa kirjeenvaihtoa ja vaikutti teologiseen keskusteluun omana elinaikanaan ja sen jälkeen. Hän kuoli Genevessä 27. toukokuuta 1564. Hänen muistonsa on monisyinen: häntä kunnioitetaan suurena järjestelijänä ja teologina, mutta hänen aikansa toimet nostavat esiin myös kysymyksiä suvaitsevuudesta, kirkollisesta vallasta ja uskonnollisesta konformismista.
Calvinin teokset, erityisesti Institutio, ovat edelleen osa teologian historian opintoja ja reformoidun teologian perustekstiä, ja niihin viitataan laajasti nykyaikaisessa teologisessa keskustelussa.
Calvinin ajatus
Calvin kouluttautui asianajajaksi. Hän opiskeli eräiden renessanssin parhaiden opettajien johdolla Ranskassa. Osa koulutuksesta käytti uudempia humanistisia menetelmiä, joilla pyrittiin ymmärtämään, käsittelemään tekstiä suoraan. Koulutus oli Calvinille tärkeää. Kun hän alkoi uskoa evankelisuuteen, hän käytti näitä menetelmiä Raamatun kanssa. Hän käytti Raamattua muodostamaan ajatuksiaan. Hän opetti ja saarnasi sitä, mitä hän uskoi Raamatun opettavan.
Jan Husin ja Martin Lutherin kaltaisia reformaattoreita pidetään omaperäisinä ajattelijoina, jotka aloittivat liikkeen. Calvin oli suuri loogikko. Hän organisoi liikkeen. Hän ei ollut niinkään oppien uudistaja. Calvin tunsi hyvin varhaisten kirkkoisien ja keskiajan suurten koulumiesten kirjoitukset. Myös aiemmat reformaattorit vaikuttivat häneen. Calvin ei ollut täysin eri mieltä keskiajan skolastikkojen kanssa. Hän käytti heitä ja mukautti heidän ajatuksiaan oman raamattukäsityksensä mukaisesti.
Calvin yhdistetään usein predestinaation ja valinnan oppeihin. Hänellä oli näistä opeista samanlaisia käsityksiä kuin muilla uskonpuhdistajilla.
Viimeiset vuodet (1555-1564)
Calvinin valta oli hyvin suuri hänen viimeisinä vuosinaan. Hänet tunnettiin kaikkialla maailmassa Martin Lutherista poikkeavana uudistajana. Lähinnä Luther ja Calvin kunnioittivat toisiaan. Luther ja zürichiläinen uudistaja Huldrych Zwingli ajattelivat kuitenkin ehtoollisesta eri tavalla. Calvinin ajatukset siitä saivat Lutherin uskomaan, että Calvin oli samaa mieltä Zwinglin kanssa. Samalla Calvin oli surullinen siitä, että reformaattorit eivät olleet kaikki yhdessä. Hän yritti yhdistää heidät allekirjoittamalla Consensus Tigurinuksen. Tämä oli Zürichin ja Geneven kirkkojen välinen sopimus.
Calvinin suurin apu englanninkielisille oli se, että hän antoi Genevessä asuville marialaisille maanpakolaisille suojelua. Hän teki näin vuodesta 1555 alkaen. Kaupungin suojelun turvin he saattoivat perustaa oman reformoidun kirkkonsa John Knoxin ja William Whittinghamin johdolla. Myöhemmin he veivät monia Calvinin ajatuksia takaisin Englantiin ja Skotlantiin. Eniten Calvin oli kuitenkin kiinnostunut yrittämään muuttaa kotimaataan Ranskaa. Hän auttoi kirkkojen rakentamisessa jakamalla kirjallisuutta ja tarjoamalla pappeja. Vuosina 1555-1562 Ranskaan lähetettiin yli sata pappia.
Geneveen Calvin halusi tehdä lähinnä collègen, koulun lapsille. Koulun rakennuspaikka valittiin 25. maaliskuuta 1558. Se avattiin seuraavana vuonna 5. kesäkuuta 1559. Se oli jaettu kahteen osaan. Toinen osa oli kielikoulu. Koulun nimi oli collège tai schola privata. Toinen osa oli ylempiasteinen koulu, jota kutsuttiin nimellä académie tai schola publica. Viiden vuoden aikana kielikoulussa oli 1 200 oppilasta ja jatkokoulussa 300 oppilasta. Myöhemmin Collège Calvinista tuli Collège Calvin, joka on yksi Geneven korkeakouluihin valmistavista kouluista. Académiesta tuli Geneven yliopisto.
Syksyllä 1558 Calvin sairastui kuumeeseen. Hän pelkäsi kuolevansa, ennen kuin hän saisi valmiiksi viimeisen tarkistuksen teokseensa Institutes. Tämän vuoksi hän pakotti itsensä työskentelemään. Viimeisestä painoksesta tuli paljon pidempi, joten Calvin kutsui sitä uudeksi teokseksi. Sitä edeltävässä painoksessa oli 21 lukua. Viimeisessä painoksessa niitä oli kuitenkin 80. Tämä johtui siitä, että jo olemassa olleeseen aineistoon lisättiin enemmän yksityiskohtia: uusia aiheita ei oikeastaan lisätty. Pian sen jälkeen, kun hän oli tullut paremmaksi, hän rasitti ääntään saarnatessaan. Tämä sai hänet yskimään rajusti. Häneltä puhkesi verisuoni keuhkoissa. Hänen terveytensä huononi tämän jälkeen paljon. Hän piti viimeisen saarnansa St. Pierressä 6. helmikuuta 1564. Huhtikuun 25. päivänä hän teki testamentin. Testamentissaan hän jätti vähän rahaa perheelleen ja Collègeen. Muutamaa päivää myöhemmin kirkon papit kävivät hänen luonaan. Hän kuoli verenmyrkytykseen. Nämä jäähyväiset on kirjattu teokseen Discours d'adieu aux ministres. Hän muisteli elämäänsä Genevessä. Calvin kuoli 27. toukokuuta 1564. Hän oli 54-vuotias. Seuraavana päivänä hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan Cimetière de Plainpalais'ssa. Ihmiset eivät ole varmoja siitä, missä hauta tarkalleen ottaen sijaitsee. Kuitenkin 1800-luvulla lisättiin kivi merkitsemään hautaa, jota perinteisesti on pidetty Calvinin hautana.
Johannes Calvin 53-vuotiaana René Boyvinin kaiverruksessa.
Collège Calvin on nykyään Sveitsin Maturité-koulun valmistava koulu.
Calvinin perinteinen hauta Cimetière de Plainpalais'ssa Genevessä. Emme tiedä, missä hauta sijaitsee.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Jean Cauvin?
A: Jean Cauvin, joka tunnetaan myös englanniksi nimellä John Calvin, oli ranskalainen protestanttinen teologi uskonpuhdistuksen aikana ja keskeinen kehittäjä kristillisen teologian järjestelmässä, jota kutsutaan kalvinismiksi tai reformoiduksi teologiaksi.
K: Missä hän syntyi?
V: Hän syntyi nimellä Jean Chauvin (tai Cauvin, latinaksi Calvinus) Noyonissa, Picardie'ssa, Ranskassa.
K: Mitä hänen isänsä teki?
V: Hänen isänsä Gérard Cauvin oli asianajaja.
K: Milloin hän opiskeli yliopistossa?
V: Vuonna 1523 hänen isänsä lähetti hänet neljätoistavuotiaana Pariisin yliopistoon opiskelemaan humanistisia ja oikeustieteellisiä aineita. Vuoteen 1532 mennessä hän oli suorittanut oikeustieteen tohtorin tutkinnon Orléansissa.
K: Mihin hän asettui asumaan yliopiston jälkeen?
V: Vuonna 1536 hän asettui asumaan Sveitsin Geneveen.
K: Mitä tapahtui Geneveen asettumisen jälkeen?
V: Kun hänet karkotettiin kaupungista, hän toimi pastorina Strasbourgissa vuosina 1538-1541, minkä jälkeen hän palasi Geneveen, jossa hän asui kuolemaansa asti vuonna 1564.
Etsiä