William Marshal (1147–1219) — Pembroken jaarli, ritari ja valtionmies
William Marshal, Pembroken 1. jaarli (1147 - 14. toukokuuta 1219), jota joskus kutsutaan nimellä William, Marshal tai "Marshal", oli "englantilainen" ritari, joka palveli viittä kuningasta. Hän oli jonkin aikaa Englannin regentti Edward III:n lapsuuden aikana. Aikoinaan hän saattoi olla yksi monarkian tärkeimmistä henkilöistä itse kuningasperheen ohella. Hänet tunnettiin ylivertaisista taistelutaidoistaan, jatkuvasta uskollisuudestaan kuninkailleen ja suurista diplomaattisista kyvyistään. Marshal aloitti elämänsä "maattomana" ritarina, josta tuli Pembroken jaarli ja yksi maan rikkaimmista miehistä.
Pian hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1219 hänen vanhin poikansa William Marshal II tilasi elämäkerran isänsä elämästä. Vaikka elämäkertakirjoittajat usein kaunistelevat aiheitaan, monet siinä mainitut Vilhelmin elämän tapahtumat on selvästi kirjattu muualla historiallisissa asiakirjoissa.
Varhainen elämä ja nouseva ritarillinen ura
William Marshal syntyi noin vuosina 1146–1147 aatelisperheeseen, mutta jäi perintöjen ulkopuolelle ja vietti nuoruutensa ritarien läheisyydessä oppien ratsastusta, miekkailua ja turnajaisissa pärjäämistä. Nuorena ritarina hän teki itsensä tunnetuksi turnauksissa, jotka olivat keskiajan ritterillisen uran tärkein tapa ansaita mainetta ja varallisuutta. Turnausmenestys toi hänelle sekä kuninkaallisten että muiden aatelisten suosion ja avasi tien vaurastumiseen.
Sotilas- ja hallintopalvelus — viisi kuningasta
Marshal palveli urallaan viittä hallitsijaa. Hänen toimintansa ajoittui kuningas Henrik II:n, nuoremman Henrik-nimisen kruununprinssin (tietyissä luetteloissa tätä nuorempaa kuningasta lasketaan erikseen), Rikhard I:n (Rikhard Leijonamieli), Johannes (John) ja lopulta nuoren kuningas Henrik III:n ajoille. Marshallia pidettiin yhtenä luotettavimmista sotilaallisista komentajista ja neuvonantajista, joka osasi sekä taistella että sovitella.
Pembroken jaarliksi ja perhesiteet
William Marshal nousi Pembroken jaarliksi avioliiton kautta, kun hän meni naimisiin Isabel de Claren kanssa — perinnön kautta hän sai merkittäviä maaomaisuuksia ja aseman, joka teki hänestä yhden Englannin vaikutusvaltaisimmista miehistä. Omistuksiin kuului laajoja alueita Walesin rajoilla ja Irlannissa, ja niiden hallinnasta huolehtiminen vaati sekä sotilaallista että hallinnollista osaamista.
Diplomatia, uskollisuus ja rooli valtion asioissa
William Marshal tunnettiin paitsi urheudestaan myös kyvystään luoda kompromisseja ja säilyttää tasapaino monimutkaisissa poliittisissa tilanteissa. Hän oli usein välittäjänä kuninkaan ja muiden suurmiesten välillä ja toimi uskollisesti valitsemilleen hallitsijoille, vaikka poliittiset olosuhteet muuttuvat. Vuonna 1216, kun kuningas Johannan seuraajaksi nousi nuori Henrik III, Marshal valittiin valtionhoitajaksi (regentiksi) auttamaan kruununpään turvaamisessa ja valtakunnan järjestyksen ylläpitämisessä.
Magna Carta ja sisäpoliittinen rooli
Marshal oli mukana 1200-luvun alkuvuosien poliittisissa käänteissä, jotka johtivat sinetöityyn Magna Cartaan ja sen uudelleenvahvistuksiin. Vaikka hän oli sotilaallinen mies, hän pyrki myös vakauttamaan tilannetta ja turvaamaan rauhanomaista siirtymää vallanvaihdoksissa. Hänen käytännön neuvonsa ja toimensa vaikuttivat merkittävästi siihen, että nuori Henrik III pystyi säilyttämään kruununsa vaikeina aikoina.
Elämäkerta ja lähteet
Kuten alkuperäisessä tekstissä mainitaan, Williamin vanhin poika tilasi elämäkerran isästään pian tämän kuoleman jälkeen. Tämä teos, usein nimeltään L'Histoire de Guillaume le Maréchal, on yksi tärkeimmistä lähteistä Vilhelmin elämästä ja hahmosta. Vaikka elämäkerta korostaa sankarillisuutta ja hyveitä, monet sen tiedoista vahvistuvat myös muista historiallisista asiakirjoista, käskykirjeistä ja piispojen sekä hoviaatelisten kirjeenvaihdosta.
Kuolema ja jälkivaikutus
William Marshal kuoli 14. toukokuuta 1219. Hänen kuolemansa jälkeen hänen perintönsä vaikutti pitkään: hänestä muodostui esikuva ritarilliselle korkealle eettiselle ja sotilaalliselle laadulle, ja hänen toimensa regenttinä auttoivat vakauttamaan Englannin kansainvälisessä ja sisäpoliittisessa asemassa. Historiankirjoitus on nostanut hänet yhdeksi keskiajan merkittävimmistä ritareista ja valtiomiehistä.
Perintö
- Sotilaallinen maine: Marshallia muistetaan yhtenä aikansa parhaista ritareista ja turnausmestareista.
- Valtiollinen rooli: Hänen kykynsä sovitella ja johtaa näkyi erityisesti regentin tehtävissä.
- Lähdearvo: Hänen elämäkertansa on keskeinen lähde keskiajan hovitavan ja sotilasarvon ymmärtämiselle.
William Marshalin elämä osoittaa, kuinka henkilökohtaisella taidolla, lojaaliudella ja älyllä voi nousta merkittävään asemaan jopa ilman suurperinnön suojaa. Hänen tarinansa on sekä ritarillisen kunnian että valtionmieskäytännön esimerkki, joka on kiinnostanut historioitsijoita vuosisatojen ajan.
Muistomerkki William Marshalin haudan yläpuolella Temple Churchissa, Lontoossa.
Lapsuus
William Marshalin isä oli John Marshal, jota kutsuttiin John the Marshaliksi. Hän oli Berkshiren kreivikunnassa Englannissa sijaitsevan Newburyn linnan lordi. Kun William oli nuori poika, Englannissa käytiin kiivasta sisällissotaa kuningas Tapanin, Vilhelm I:n pojanpojan, jota kutsutaan myös Vilhelm Valloittajaksi, ja Henrik I:n tyttären, keisarinna Matildan välillä. Kun Vilhelm I kuoli, sekä Tapan että Matilda uskoivat olevansa kruunun todellinen jatkaja. Tätä historian ajanjaksoa kutsuttiin anarkian ajaksi, koska kuningaskunnassa vallitsi paljon laittomuuksia ja väkivaltaa. Monet paronit ja kreivittäjät "vaihtoivat puolta", kun siitä oli heille hyötyä, eikä John Marshal ollut poikkeus. Aluksi hän vannoi uskollisuuttaan tai lojaalisuuttaan kuningas Tapanille, mutta myöhemmin hän vaihtoi sen keisarinna Matildalle. Tämä teko auttoi kääntämään suunnan sisällissodassa.
Varhainen elämä ritarina
Varhaisessa iässä William lähetettiin William de Tancarvillen luokse oppimaan ritarin taitoja. Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1166. Sen jälkeen hän ylitti kanaalin Normandiaan ja meni palvelemaan setänsä Patrickin, Salisburyn jaarlin, alaisuuteen. Hän taisteli Ponthieussa vuonna 1168, kun hänen setänsä sai surmansa ja William joutui vangiksi. Marshalin suuret taidot ja urheus huomattiin, ja Englannin kuningatar Eleanor lunasti hänet lunnaiksi.
Nuorena aikuisena Marshal osallistui moniin turnauksiin. Nämä olivat kilpailuja ja (jäljitelmä)sotia, joissa ritarit kilpailivat suurista palkinnoista. Turnaukset tarjosivat ritarille tilaisuuden hankkia arvokasta omaisuutta, kuten rahaa, hevosen, haarniskan ja aseita. Ne olivat vaarallisia, eikä ollut epätavallista, että ritari kuoli turnauksen aikana.
William ja Henry, nuori kuningas
Vilhelmistä oli tullut erittäin taitava ritari, ja ramsomansa jälkeen hänestä tuli osa Henrik II:n taloutta, jossa hän opetti miehiä taistelemaan. Hänestä tuli Henrik II:n pojan, joka tunnetaan historiallisesti nimellä Nuori kuningas Henrik, opettaja, holhooja, suojelija ja ystävä. Kun nuori Henrik kruunattiin, marsalkka määrättiin palvelemaan häntä kaartin kapteenina ja ritarien päällikkönä. Juuri Marshal oli se, joka ritariksi nuoresta kuninkaasta Henrikistä tuli. Marsalkka oli myös nuoren Henrikin mukana monissa turnauksissa. Vuonna 1173 nuori Henrik riiteli isänsä kanssa. Hän halusi nousta Englannin valtaistuimelle, vaikka hänen isänsä oli vielä elossa. Hän lähti Englannista ja otti veljensä Richardin mukaansa äitinsä maille Akvitaniaan. Vuonna 1174 Henrik II ja hänen poikansa tekivät rauhan. Vilhelm jatkoi mainettaan turnauksissa. Nuori kuningas sairastui ja kuoli äkilliseen tautiin Martelissa 11. kesäkuuta 1183.
Ristiretkellä ja taisteluissa Henrik II:n alaisuudessa
Kuolinvuoteellaan nuori Henrik määräsi marsalkan lähtemään ristiretkelle hänen puolestaan. Henrik II:n luvalla Vilhelm lähti ristiretkelle kahdeksi vuodeksi, ja temppeliritarit tunnustivat hänen ylivertaisen taistelutaitonsa. Kun hän palasi, Henrik II otti hänet heti suosioonsa ja teki hänestä kotitaloutensa jäsenen. Marsalkka taisteli sitten Henrik II:n puolesta Ranskan kuningasta Ludvig VII:tä vastaan ja kahakoissa Henrikin muita, nyt kapinassa olevia poikia vastaan.
Rikhard (jota kutsuttiin Leijonasydämiseksi) oli Henrik II:n toinen poika, ja hänkin halusi Englannin kuninkaaksi eikä halunnut odottaa isänsä kuolemaa. Erään kahakan jälkeen marsalkka hyökkäsi Richardin kimppuun ja tappoi tämän hevosen sen sijaan, että olisi tappanut hänet. Pian tämän jälkeen Henrik II sairastui ja vetäytyi Chinoniin, jossa hän kuoli vuonna 1189.
William ja Richard I
Rikhard ei unohtanut Marshalin rohkeutta ja uskollisuutta, ja kun hänestä tuli kuningas, hän otti Marshalin taistelemaan Ranskan kuningasta vastaan. Jonkin ajan kuluttua Rikhard päätti lähteä ristiretkelle ja jätti Marshalin Englantiin Englannin oikeusministeriksi, joka toimi kuninkaan puolesta tämän poissa ollessa ja johti kuninkaan tuomioistuimia tämän poissa ollessa.
Rikhard I vahvisti isänsä Williamin lupauksen ja antoi hänelle Pembroken kreivikunnan perijättären, Striguilin ja sen mukana tulevat maat, jotka Henrik II oli luvannut hänelle hieman ennen Henrikin kuolemaa. Marshalista tuli heti yksi kuningaskunnan rikkaimmista miehistä. Hän hankki omaisuutta neljässä maassa.
Marsalkka taisteli urhoollisesti Rikhardin puolesta Ranskan kuningasta vastaan ja oli paikalla, kun rauhansopimus tehtiin. Vuonna 1199 kuningas Rikhard haavoittui ja kuoli haavoihinsa. Tuolloin kiisteltiin jälleen siitä, kenestä tulisi seuraava Englannin kuningas, Arthurista vai Johanneksesta.
Geoffrey II, Bretagnen herttua, oli toinen Henrik II:n poika, ja hänestä olisi tullut seuraava kuningas, mutta hän kuoli joko 19. tai 21. elokuuta 1186, 27-vuotiaana. Yleisempi versio on, että hänet tallattiin kuoliaaksi ritarikilpailussa. Geoffreylla oli poika Arthur I, josta tuli seuraava Bretagnen herttua. Arthur katsoi olevansa myös Englannin kruununperijä. Marsalkka katsoi, että kuningas Rikhardin veljenä ja normannien tavan mukaisesti Geoffreyn veljestä Johanneksesta pitäisi tulla seuraava kuningas. Asia ratkesi Johanneksen eduksi, ja hänestä tuli Englannin seuraava kuningas.
William ja kuningas Johannes
William taisteli kuningas Johanneksen rinnalla, ja jonkin ajan kuluttua Johannes nimitti Williamin Englannin marsalkaksi. Kuningas Johannes oli mies, jota monet paronit ja kreivit eivät pitäneet. Hän tiesi tämän ja suhtautui heihin epäluuloisesti. Kun marsalkka lähti suojelemaan maitaan Irlantiin, kuningas pakotti hänet antamaan yhden pojistaan panttivangiksi varmistaakseen, ettei marsalkka olisi epälojaali häntä kohtaan. Toisinaan kuningas Johannes otti Marshalilta maita pois ja toisinaan antoi ne takaisin. Kuningas Johanneksen koko hallituskauden ajan oli riitoja, mutta Marshal pysyi koko ajan uskollisena kuninkaalle.
Kuningas Johannes kuoli 18. lokakuuta 1216. Hänen poikansa Henrik III oli tuolloin liian nuori hallitsemaan valtakuntaa. Marsalkka nimitettiin Henrik III:n sijaishallitsijaksi tekemään päätöksiä Henrikin puolesta, kunnes tämä tuli täysi-ikäiseksi.
William ja Henry III
Marshal oli tuolloin jo melko iäkäs, mutta hän hoiti Henrik III:n asioita regenttinä ja jopa taisteli Lincolnin taistelussa. Hän oli noin 70-vuotias. Marshal kuoli Cavershamissa 14. toukokuuta 1219.
William Marshalin kuolema
Kun hän tiesi kuolevansa, hän pukeutui temppeliritareiden kaapuun, ja kuoltuaan hänet haudattiin temppelikirkkoon Lontoossa. William Marshalin kuva on yhä nähtävissä Temple Churchissa Lontoossa, ja hänen poikansa on hänen vierellään.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli William Marshal?
V: William Marshal oli ritari, joka palveli viittä kuningasta ja josta tuli Pembroken jaarli.
K: Mistä William Marshal tunnettiin?
V: William Marshal tunnettiin taistelutaidoistaan, uskollisuudestaan kuninkailleen ja diplomaattisista kyvyistään.
K: Oliko William Marshal varakas mies?
V: Kyllä, William Marshalista tuli yksi maan rikkaimmista miehistä.
K: Kuka tilasi William Marshalin elämäkerran hänen kuolemansa jälkeen?
V: William Marshal II, hänen vanhin poikansa, tilasi elämäkerran isänsä elämästä.
Kysymys: Onko William Marshalin elämäkerta täysin tarkka?
V: Vaikka elämäkertakirjoittajat usein kaunistelevat aiheitaan, monet elämäkerrassa mainitut William Marskin elämäntapahtumat on selvästi kirjattu historiallisiin asiakirjoihin.
K: Toimiiko William Marshal Englannin regenttinä?
V: Kyllä, William Marshal toimi Englannin regenttinä Edward III:n lapsuuden aikana.
K: Kuinka tärkeä William Marshal oli aikanaan?
V: William Marshal saattoi olla yksi monarkian tärkeimmistä henkilöistä itse kuningasperheen ohella.
