Jugoslavia lähetti urheilijoita olympialaisiin ensimmäisen kerran vuonna 1920. Tätä ennen useat Kroatian, Slovenian ja Vojvodinan urheilijat olivat mukana Itävallan tai Unkarin olympiajoukkueissa, kun nämä maat olivat osa Itävalta-Unkarin keisarikuntaa. Serbiasta lähetettiin pieni kahden urheilijan joukkue vuoden 1912 kesäolympialaisiin.
Osallistumishistoria ja nimimuutokset
Jugoslavia on ollut nimi kolmen eri kansakunnan olympiajoukkueille:
- Jugoslavian kuningaskunta (virallisesti Serbien, kroaattien ja slovenialaisten kuningaskunta vuoteen 1929 asti) vuosina 1920-1936.
- Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta vuodesta 1948 vuoden 1992 talviolympialaisiin asti.
- Jugoslavian liittotasavalta, johon kuuluivat vain Montenegro ja Serbia, vuosina 1996-2002.
1990-luvun hajoaminen ja kansainväliset vaikutukset
1990-luvun alussa tapahtunut liittovaltioiden hajoaminen vaikutti suoraan olympiaosallistumisiin. Useat entisen Jugoslavian tasavallat julistivat itsenäisyytensä, minkä seurauksena ne alkoivat rakentaa omia kansallisia olympiakomiteoitaan ja lähettää erillisiä joukkueita. Samalla kansainvälisen politiikan tapahtumat ja YK:n asettamat pakotteet johtivat siihen, että osa urheilijoista kilpaili poikkeuksellisina järjestelyinä.
Esimerkiksi vuoden 1992 kesäolympialaisissa Barcelonassa jotkut entisestä Jugoslaviasta kotoisin olleet urheilijat osallistuivat kisoihin itsenäisinä olympiaurheilijoina (IOC:n päätösten mukaisesti), koska heidän kotimaansa olivat kansainvälisten rajoitusten ja tunnustuskysymysten tilassa. Samana vuonna kaksi Jugoslaviaan aikoinaan kuulunutta maata (Kroatia ja Slovenia) alkoi lähettää omia joukkueita olympialaisiin vuoden 1992 talviolympialaisissa, jolloin niiden urheilijat kilpailivat itsenäisesti alusta lähtien.
Menestys ja vahvat lajit
Jugoslavia saavutti olympialaisissa merkittävää menestystä erityisesti kesäolympialaisissa. Maa tunnettiin vahvoista suorituksistaan joukkuelajeissa kuten koripallo ja vesipallo sekä kamppailu- ja contact-lajeissa kuten painissa, judossa ja nyrkkeilyssä. Myös soutu, yleisurheilu ja voimistelu tuottivat mitaleja eri vuosikymmeninä. Kokonaisuudessaan Jugoslavia voitti useita olympiamitaleja ja sen urheilullinen perintö näkyy edelleen uusien itsenäisten valtioiden menestyksessä.
Seuraajat ja perintö
1990-luvun hajoamisen jälkeen entisen Jugoslavian alueelta muodostui useita itsenäisiä kansallisvaltioita, jotka perustivat omat olympiakomiteansa ja osallistuivat kisoihin omilla tunnuksillaan. Vuoden 2008 kesäolympialaisissa kaikki kuusi entistä Jugoslavian osaa lähettivät omat joukkueensa kisoihin. Näitä seuraajavaltioita ovat muun muassa Kroatia, Slovenia, Montenegro ja Serbia sekä muut alueen valtiot, jotka ovat jatkaneet olympiaperinnettä itsenäisinä edustajina.
Perintö näkyy paitsi mitaleina myös laajoina urheiluperinteinä, valmennusosaamisena ja paikallisina harrastuskulttuureina. Monet nykyisten maiden menestyjistä ovat saaneet alkunsa Jugoslavian aikana syntyneestä järjestelmästä, jossa lajeihin panostettiin laajasti kouluista kansallisiin seuroihin asti.