Yhdysvaltain vuoden 1860 presidentinvaalit – Abraham Lincoln ja sisällissota
Tutustu vuoden 1860 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin: Abraham Lincolnin voitto, orjuuskysymykset ja tapahtumaketju, joka johti sisällissotaan.
Yhdysvaltain vuoden 1860 presidentinvaalit pidettiin tiistaina 6. marraskuuta 1860. Presidentti Abraham Lincolnin valinta oli laukaiseva tekijä Yhdysvaltain sisällissodan puhkeamiselle. Yhdysvallat oli jakautunut 1850-luvulla orjuuden laajentamiseen ja orjanomistajien oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Vuonna 1860 nämä kysymykset jakoivat demokraattisen puolueen kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä katsoi voivansa parhaiten voittaa republikaanisen puolueen ehdokkaan.
Ehdokkaat ja puolueet
Vaalissa oli neljän pääehdokkaan kilpailu, joka heijasti maan syvää jakautuneisuutta:
- Abraham Lincoln — Republikaanien ehdokas. Republicaani puolue vastusti orjuuden laajentamista läntisiin alueisiin ja korosti vapaata työtä, teollisuutta, suojatulleja ja valtion tukemia infrastruktuurihankkeita.
- Stephen A. Douglas — Pohjois-demokraattien ehdokas. Douglas kannatti niin kutsuttua kansanvaltaa (popular sovereignty), eli sitä että uusien territoriaalisten alueiden asukkaat saavat päättää orjuudesta.
- John C. Breckinridge — Etelä-demokraattien ehdokas. Hän puolusti orjanomistajien oikeuksia ja orjuuden laajentamisen mahdollisuutta.
- John Bell — Constitutional Union -puolueen ehdokas, joka yritti välttää sektionalistisia kärhämöitä keskittymällä unionin säilyttämiseen ja perustuslain noudattamiseen.
Taustatekijät
Vaalin taustalla olivat useat aiemmat kiistat ja tapahtumat, jotka syvensivät pohjoisen ja etelän välistä eroa:
- Kansas–Nebraska-laki (1854), joka mahdollisti orjuuden kysymyksen ratkaisemisen alueilla kansanvallan perusteella ja johti veriseen taisteluun (”Bleeding Kansas”).
- Oikeustapaus Dred Scott (1857), jossa Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, ettei mustilla orjilla ole kansalaisoikeuksia ja että kongressi ei voi kieltää orjuutta alueilla.
- Talous- ja yhteiskuntarakenteiden erot: Pohjoinen teollistui ja tuki suojatulleja, etelä oli orjatalouteen perustuva maatalousalue.
- Demokraattisen puolueen hajaannus vuoden 1860 puoluekokouksissa (Charleston ja Baltimore), joka hajotti demokraattien äänen ja heikensi sen kilpailukykyä.
Äänestystulos
Vaalissa äänestettiin sekä kansanäänestystä että electoraaleja (Electoral College). Tulokset osoittivat selkeän aluejaon:
- Abraham Lincoln voitti 180 valitsijamiestä (Electoral College) ja sai noin 39,8 % kansanäänistä (noin 1,866,000 ääntä). Lincolnin kannatus perustui käytännössä kokonaan vapaisiin pohjois- ja länsivaltioihin; hän ei ollut usein edes ehdolla useissa etelän osavaltioissa.
- John C. Breckinridge sai 72 valitsijamiestä ja noin 18,1 % kansanäänistä (noin 848,000 ääntä), kannatus keskittyi etelävaltiolle.
- John Bell sai 39 valitsijamiestä ja noin 12,6 % kansanäänistä (noin 590,000 ääntä), kannatus keskittyi rajavaltiolle ja konservatiivisiin unionisteihin.
- Stephen A. Douglas sai 12 valitsijamiestä ja noin 29,5 % kansanäänistä (noin 1,380,000 ääntä), mutta hänen äänensä jakautuivat laajalle pohjoiseen ja rajavaltioihin, joten Electoralen voitot jäivät vähäisiksi.
Tulokset näyttivät, että Lincoln voitti ilman etelän ääniä — tämä korosti poliittista ja maantieteellistä jakautuneisuutta.
Seuraukset ja sisällissodan syttyminen
Lincolnin valinta nähtiin etelässä uhkana orjajärjestelmälle ja sen poliittiselle vaikutusvallalle. Pienessä ajassa useat etelän osavaltiot päättivät irtautua unionista. Keskeinen kronologia:
- 20. joulukuuta 1860 — Etelä-Carolina julistautui eronneeksi.
- Tammikuun 1861 aikana seuraavat osavaltiot seurasivat: Mississippi (9.1.), Florida (10.1.), Alabama (11.1.), Georgia (19.1.), Louisiana (26.1.) ja Texas (1.2.).
- Näistä muodostui lopulta Etelävaltioiden konfederaatio (Confederate States of America) helmikuussa 1861.
- Kun Unionin ja Konfederaation välit kiristyivät, ensimmäinen aseellinen yhteenotto tapahtui Fort Sumterissa Etelä-Carolinan Charlestonin satamassa huhtikuussa 1861. Fort Sumterin antautuminen 12.–13. huhtikuuta 1861 aloitti käytännössä Yhdysvaltain sisällissodan.
- Fort Sumterin jälkeen irtautuminen levisi: Virginia (17.4.1861), Arkansas (6.5.1861), Pohjois-Carolina (20.5.1861) ja Tennessee (8.6.1861).
Merkitys
Vuoden 1860 presidentinvaalit eivät olleet ainoastaan vaalitapahtuma, vaan ne ilmensivät syvää eripuraa Yhdysvalloissa. Lincolnin voitto ilman etelän tukea ja demokraattien hajaannus näyttivät, että poliittinen järjestelmä ei kyennyt enää sisältämään orjuutta koskevaa konfliktia. Vaalien tulos johti nopeasti poliittiseen eroon, joka muuttui aseelliseksi konfliktiksi ja lopulta koko maan historian mittavimmaksi sodaksi, jonka seuraukset muovasivat Yhdysvaltojen poliittista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.
Abraham Lincoln
Stephen A. Douglas
John C. Breckinridge
John Bell
Demokraattisen puolueen jakautuminen
Huhtikuussa 1860 demokraatit kokoontuivat Charlestonissa, Etelä-Carolinassa, valitsemaan ehdokasta tuleviin presidentinvaaleihin. Kokous oli täydellisessä kaaoksessa. Pohjoisen demokraatit halusivat asettaa ehdolle Stephen A. Douglasin. Etelän demokraatit eivät halunneet tukea häntä, koska hän kannatti sitä, että uusilla osavaltioilla oli kansan suvereniteettioikeus valita, sallivatko ne orjuuden. Kokous ei päässyt yksimielisyyteen ehdokkaasta. Myöhemmin pohjoisdemokraatit kokoontuivat uudelleen erillisessä kokouksessa ja valitsivat Douglasin. Etelän demokraatit valitsivat John C. Breckinridgen. Hän oli Yhdysvaltain varapresidentti presidentti James Buchananin alaisuudessa.
Myöhemmin kolmas ryhmä, vastaperustettu perustuslaillisen unionin puolue, valitsi ehdokkaakseen John Bellin. Puolueeseen kuului muutama etelän demokraatti, jotka vastustivat orjuutta. Siihen kuului myös Whig-puolueen ja Know Nothing -puolueen jäseniä. Constitutional Union Party vastusti irtautumista ja suhtautui orjuuskysymykseen neutraalisti. Bell itse oli entinen demokraatti.
Republikaanien puoluekokous
Republikaaninen puolue näki tilaisuuden, kun demokraattien puolue jakautui. He kokoontuivat Chicagossa 16.-18. toukokuuta. William H. Seward oli monien suosikki. Abraham Lincoln oli tullut tunnetuksi väittelyistään Stephen A. Douglasin kanssa. Hänellä oli se etu, että kokous pidettiin Chicagossa, joka oli hänen kannatuksensa keskus. Kahden äänestyskierroksen jälkeen ei ollut selvää valintaa. Kolmannessa äänestyksessä republikaanit valitsivat Lincolnin.
Kampanja
Lincolnin kanta orjuuskysymykseen tunnettiin hänen senaattoriväittelyistään Stephen Douglasin kanssa vuonna 1858. Eräässä väittelyssä hän sanoi: "Uskon, että tämä hallitus ei voi kestää pysyvästi puoliksi orjia ja puoliksi vapaita." Yksi hänen mieleenpainuvimmista sitaateistaan oli seuraava: "Itseään vastaan jakautunut talo ei voi pysyä pystyssä". Siitä huolimatta häntä pidettiin orjuuskysymyksessä maltillisena. Hän tiesi, ettei hän voisi lopettaa orjuutta etelässä yhdellä kertaa. Sen sijaan hän puhui vain orjuutta vastaan Amerikan uusilla alueilla.
Tulos
Lincoln voitti vaalit 1 866 452 äänellä. Douglas sai 1 376 957 ääntä. John Breckinridge ja John Bell jakoivat loput 1 438 660 ääntä. Lincoln voitti valitsijakunnan enemmistön, mikä antoi hänelle presidentin viran. Hän voitti kuitenkin voittamatta yhtään eteläistä osavaltiota. Ennen Lincolnin virkaanastumista presidentiksi seitsemän eteläistä osavaltiota julisti irtautuvansa. Virkaanastujaispuheessaan Lincoln puhui eteläisille osavaltioille. Hän sanoi: "Teidän käsissänne, tyytymättömät maanmieheni, eikä minun käsissäni, on sisällissodan merkittävä kysymys". Hän jatkoi: "Hallitus ei hyökkää teitä vastaan. Ette voi joutua konfliktiin ilman, että olette itse hyökkääjiä. Teillä ei ole taivaassa rekisteröityä valaa tuhota hallitus, kun taas minulla on juhlallisin vala 'säilyttää, suojella ja puolustaa' sitä." Lincoln kutsui heitä ystäviksi ja sanoi heille, että me emme ole vihollisia. Valitettavasti tähän mennessä Jefferson Davis oli jo Konfederaation presidentti. Heihin liittyivät myöhemmin Virginia, Pohjois-Carolina, Arkansas ja Tennessee. Kaksi osavaltiota, Kentucky ja Missouri, yrittivät pysyä puolueettomina.
Sisällissodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 12. huhtikuuta 1861 Fort Sumterissa Etelä-Carolinassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli presidentti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 1860?
A: Yhdysvaltain presidentinvaalien 1860 presidentti oli Abraham Lincoln.
K: Milloin vaalit pidettiin?
V: Vaalit pidettiin tiistaina 6. marraskuuta 1860.
K: Mikä aiheutti Yhdysvaltain sisällissodan puhkeamisen?
V: Presidentti Abraham Lincolnin valinta toimi laukaisevana tekijänä Yhdysvaltain sisällissodan puhkeamiselle.
K: Mitkä asiat jakoivat ihmisiä tänä ajanjaksona?
V: Tämän ajanjakson aikana ihmisiä jakoi orjuuden laajentamiseen ja orjanomistajien oikeuksiin liittyvät kysymykset.
K: Kuinka monta ryhmittymää nämä kysymykset loivat demokraattisen puolueen sisällä?
V: Nämä kysymykset synnyttivät kolme ryhmittymää demokraattisen puolueen sisällä.
K: Miksi kukin ryhmittymä katsoi, että se voisi parhaiten voittaa republikaanisen puolueen ehdokkaan?
V: Kukin ryhmittymä katsoi voivansa voittaa republikaanisen puolueen ehdokkaan parhaiten, koska niillä oli erilaisia näkemyksiä siitä, miten orjuuteen ja muihin siihen liittyviin kysymyksiin tulisi puuttua.
Etsiä