Yhdysvaltain irtautuminen 1860–1865: syyt, kulku ja seuraukset

Vuonna 1860 irtautuminen ei ollut uusi uhka. Siitä oli keskusteltu jo vuonna 1776, kun Manner-Euroopan kongressi halusi verottaa kaikkia siirtomaita orjat sisältävän väestölaskennan perusteella. Etelä-Carolina uhkasi erottautua muista 12 siirtomaasta tämän asian vuoksi. Siitä lähtien aina Yhdysvaltain sisällissodan syttymiseen asti käytettiin irtautumisuhkaa aina, kun vähemmistöosastojen välinen kiista nousi esiin (usein orjuudesta). Se oli huolenaihe, kun perustuslakikokous kokoontui vuonna 1787 Philadelphiassa. Irtautuminen liittyi läheisesti whig-puolueen jäsenten ajatteluun. Heidän ajattelunsa mukaan kapina (kuten vuonna 1776) oli osavaltion oikeus vastustaa mitä tahansa despoottistahallitusta.

Kun etelävaltiot irtautuivat vuonna 1860-61, yksi perustelu oli, että vuonna 1776, kun kolmetoista siirtokuntaa kapinoi Isoa-Britanniaa vastaan, se oli irtautuminen. Toiset väittivät, että nämä kaksi tilannetta olivat hyvin erilaisia. Kolmetoista siirtokuntaa kapinoi Isoa-Britanniaa vastaan, mutta ne eivät eronneet siitä. Seurauksena oli Amerikan vallankumoussota. Voidaan myös väittää, että eteläiset osavaltiot kapinoivat unionia vastaan. Kukin siirtokunnista piti itseään suvereenina valtiona ja kävi itsenäisyyssotaa yhteistyössä kahdentoista muun suvereenin valtion kanssa.

Sodan jälkeen tutkijat olivat eri mieltä siitä, mikä aiheutti sisällissodan. Erimielisyydet jatkuvat edelleen. Monet sanoivat, että orjuus oli sodan tärkein syy. Etelän osavaltiot halusivat jatkaa sitä, kun taas pohjoisen osavaltiot halusivat lopettaa sen. Toisten mielestä orjuus ei ollut pääasia. He viittaavat osavaltioiden oikeuksiin ja verotukseen johtavina syinä.

Kukin irtautunut osavaltio kirjoitti "irtautumisartiklan", jossa se ilmoitti virallisesti eroavansa unionista. Neljä osavaltiota, Texas, Mississippi, Georgia ja Etelä-Carolina, lisäsivät "syiden julistuksen". Näissä kirjoitettiin yksityiskohtaisempi selitys eroamisen syistä.

Georgia

Georgia perusteli yhteyksiään Yhdysvaltoihin seuraavasti. Näitä olivat muun muassa:

• Liittovaltion hallitus on heikentänyt Georgian turvallisuutta, häirinnyt heidän rauhaansa ja hiljaisuuttaan ja kieltäytynyt kunnioittamasta heidän perustuslaillista oikeuttaan omaisuuteensa, afrikkalaisiin orjiin.

• Yhdysvallat esti Georgiaa "nauttimasta tasavertaisesti tasavallan yhteisistä alueista"."" Missourin kompromissi kumottiin vuoden 1850 kompromissilla, joka rajoitti orjuutta entisestään uusilla alueilla.

• Yhdysvallat on ollut vihamielinen Georgian kansaa kohtaan. Georgia on pysynyt kiinni unionissa tottumuksesta ja perinteistä johtuen. He toivoivat, että aika muuttaisi tätä muiden kuin orjavaltioiden Georgiaa kohtaan tuntemaa vihamielisyyttä, mutta se ei ole muuttunut.

• "Lincolnin puolue", joka kutsuu itseään republikaaniseksi puolueeksi, on korruptoitunut ja kieltämättä orjuuden vastainen.

Mississippi

Mississippi kirjoitti syiden julistuksessaan, että orjuus oli välttämätöntä sen kaupankäynnin kannalta. He lisäsivät, että vain musta mies voi työskennellä kuumassa ilmastossamme. Pohjoinen antaa meille vain kaksi vaihtoehtoa: joko orjuuden lakkauttaminen ja täydellinen tuhoutuminen tai eroaminen unionista. Heidän perusteluihinsa kuuluivat mm:

• Yhdysvallat kieltää orjien omistusoikeutemme. Se kieltäytyy suojelemasta tätä oikeutta kaikkialla siellä, missä Yhdysvaltain hallituksella on lainkäyttövalta.

• Se ei ole pannut täytäntöön vuoden 1850 pakenevia orjia koskevaa lakia vapaissa osavaltioissa, kuten se oli luvannut tehdä.

• Se haluaa neekereille yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa ja edistää orjakapinoita.

• Pohjoinen on koulujensa, sanomalehtiensä ja saarnastuolinsa avulla täysin meitä vastaan.

• Se haluaa tuhota orjuuden tarjoamatta mitään sen tilalle.

• Se on rikkonut kaikki kanssamme tehdyt sopimukset ja pyrkii tuhoamaan yhteiskuntamme.

Etelä-Carolina

Etelä-Carolina perusteli irtautumistaan 24. joulukuuta 1860 hyväksytyssä julistuksessa välittömistä syistä. Syitä olivat muun muassa:

• Liittovaltion hallitus on toistuvasti rikkonut Yhdysvaltojen perustuslakia, koska se ei ole kunnioittanut Etelä-Carolinan osavaltion varaamia osavaltioiden oikeuksia. Etelä-Carolina on aiemmin jättänyt tämän huomiotta kunnioittaakseen muiden orjuuttavien osavaltioiden toiveita. Mutta se ei voi tehdä niin enää.
• Charleston Mercury -lehdessä sanottiin: "Tee on heitetty yli laidan, vuoden 1860 vallankumous on aloitettu", kun presidentti Lincoln valittiin.
• Lincoln ei voittanut monissa eteläisissä osavaltioissa, ja joissakin osavaltioissa häntä ei lisätty vaaliluetteloon, mikä aiheutti kuohuntaa useimmissa eteläisissä osavaltioissa.

• Vuonna 1776 kolmetoista siirtokuntaa julistivat oikeutensa itsehallintoon. Kun kahden kansan edut ovat erilaiset, kummankin on voitava hallita itseään, tai se ei voi olla vapaa. Eteläiset osavaltiot ovat nyt samassa asemassa kuin kolmetoista siirtokuntaa olivat suhteessa Isoon-Britanniaan. Yhdysvaltain hallituksesta on tullut despoottinen hallitus, aivan kuten Isosta-Britanniasta oli tullut. Etelän osavaltioiden asukkaiden mielestä on välttämätöntä luopua tästä vallasta ja omaksua oma vapautensa.

• Etelän osavaltiot ovat vähemmistönä Yhdysvaltain kongressissa, ja niitä verotetaan epäoikeudenmukaisesti. Verojen tarkoituksena ei ole luoda tuloja Yhdysvaltain hallitukselle. Ne hyödyttävät pohjoisen teollisuus- ja kaivostoimintaa. Suurin osa etelässä kerätyistä veroista käytetään pohjoisessa.

• Yhdysvaltojen ulkomaankauppa perustuu etelän maatalouteen. Etelän kaupungit eivät kuitenkaan saa käydä ulkomaankauppaa. Vuonna 1740 Etelä-Carolinassa oli viisi telakkaa, jotka kävivät kauppaa Euroopan kanssa. Nyt kauppaa käydään vain pohjoisen satamista.

• Yhdysvaltojen hallituksesta on tullut samanlainen hallitus, jolla on rajattomat valtuudet ja joka kukistettiin vallankumoussodassa. He pyrkivät saamaan vallan kaikkiin maan instituutioihin, myös orjuuteen.

• Yhdysvaltojen perustuslaki oli kokeilu, joka on epäonnistunut. Etelän osavaltiot ovat noudattaneet perustuslakia, kun taas pohjoisen osavaltiot ovat horjuttaneet sitä omaksi edukseen. Perustuslain takeita ei enää ole, eikä osavaltioilla ole enää yhtäläisiä oikeuksia. Liittovaltion hallituksesta on tullut orjuuttavien osavaltioiden vihollinen, eikä niillä ole enää valtaa itsehallintoon tai itsesuojeluun.
• He luulivat, että heillä oli etuoikeus pitää orjansa.
• Ensimmäinen väkivallanteko liittovaltion ja unionin osavaltioiden välillä tapahtui Fort Sumterissa Etelä-Carolinassa.

Texas

Texasista tuli osavaltio 29. joulukuuta 1845, ja se sai vakuutukset siitä, että siitä tulisi tasavertainen valtio unionissa, ja se hyväksyttiin omalla perustuslaillaan. Kyseinen perustuslaki suojeli ja säilytti orjuuden nimellä tunnetun instituution. Texas luopui itsenäisestä valtiosta liittyäkseen Yhdysvaltoihin edistääkseen kansansa hyvinvointia, turvallisuutta ja vapautta. Hänen syiden julistukseensa sisältyi:

• Liittovaltion hallitus pyrkii tuhoamaan orjuuden sekä Teksasissa että muissa orjuutta pitävissä osavaltioissa. Tämä pohjoisten osavaltioiden epälojaalisuus on sallinut Kansasin osavaltion lainsuojattomien polkea liittovaltion lakeja ja horjuttaa orjuutta.

• Pohjoiset osavaltiot pyrkivät väkivallan ja väkijoukon avulla polkemaan eteläisten kansalaisten oikeuksia.

• Liittovaltion hallitus ei ole onnistunut suojelemaan Texasin osavaltion asukkaita ja omaisuutta sallimalla intiaanivillien saapumisen rajallemme. Viime aikoina se on sallinut meksikolaisten rosvojen ryöstöretket Teksasiin. Osavaltio on joutunut vastaamaan kansalaistensa suojelemisesta aiheutuvista kustannuksista ilman, että liittovaltion hallitus on korvannut niitä.

• Texas ei ole enää yhtä turvallinen kuin silloin, kun se oli Texasin tasavalta.

• Yhdysvaltain sisällissotaan johtaneiden tapahtumien aikajana
• Rajavaltiot (Amerikan sisällissota)
• 51. valtio
• Etelän liitto
• Irtautumisjärjestys
• Toinen Vermontin tasavalta
• Etelän nationalismi
• Submissionist