Atlantin hurrikaanikausi 2011 oli yksi aktiivisimmista Atlanticin hurrikaanikausista sitten vuoden 1851. Kausi alkoi virallisesti 1. kesäkuuta 2011 ja päättyi 30. marraskuuta 2011. Kausassa muodostui poikkeuksellisen paljon trooppista aktiivisuutta, ja se oli monella tapaa huomionarvoinen sekä määrällisesti että vaikutuksiltaan.

Yleiskuva ja tilastot

Kausi käynnistyi, kun trooppinen myrsky Arlene muodostui 29. kesäkuuta Meksikonlahdella (Meksikonlahdella). Arlene teki maihinnousun Veracruziin (Veracruziin) ja aiheutti ihmishenkien menetyksiä sekä merkittäviä aineellisia vahinkoja: myrsky tappoi 25 ihmistä ja vahinkojen määrä oli noin 223 miljoonaa dollaria (2011 USD). Arlenen jälkeen kaudella kehittyi runsaasti muita trooppisia sykloneita, ja monilla myrskyillä oli synnytystekijänä rintamarajauksista peräisin olevat häiriöt (rintamarajauksesta).

Viralliset lukemat kaudesta ovat seuraavat: kaudella muodostui suuri määrä nimettyjä myrskyjä ja kokonaisaktiivisuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Monet myrskyt jäivät kuitenkin suhteellisen heikoiksi, kun taas muutokset ilmasto-olosuhteissa edistivät voimakkaiden myrskyjen kehittymistä.

Merkittävät myrskyt ja vaikutukset

  • Atlantin altaaseen muodostui useita trooppisia sykloneita, joista ensimmäinen oli Arlene (ks. yllä).
  • Irene-hurrikaani muodostui elokuun lopulla ja oli yksi kauden merkittävimmistä myrskyistä. Irene nosti laajat alueet Karibialla ja Yhdysvaltain itärannikolla poikkeukselliselle tuhoalueelle: se aiheutti tulvia, laajoja sähkökatkoja ja inhimillisiä menetyksiä sekä huomattavia taloudellisia vaikutuksia.
  • Hurrikaani Katia oli kauden toinen suuri hurrikaani ja saavutti voimakkaan intensiteetin avomerellä.
  • Hurrikaani Rina kehittyi myöhemmin kaudella ja aiheutti paikallisia vaikutuksia Meksikonlahden alueella.
  • Syyskuun 7.–9. päivien välisenä aikana oli samanaikaisesti aktiivisia useita sykloneita, muun muassa Katia, Maria ja Nate, mikä korosti kauden intensiivisyyttä ja kompleksisuutta.

Syytekijät ja ilmastollinen tausta

Korkea aktiivisuus johtui useista yhdistyneistä tekijöistä. Erityisesti La Niña-olosuhteiden kehittyminen vähensi tropiikissa esiintyvää pystysuoraa tuulen leikkuuta, mikä oli otollista trooppisille sykloneille. Lisäksi trooppisen Atlantin pintalämpötilat olivat monin paikoin tavanomaista korkeammat ja afrikkalaiset itätuulet (African easterly waves) tuottivat runsaasti häiriöitä, joista monet kehittyivät edelleen trooppisiksi matalapaineiksi ja nimetyiksi myrskyiksi. Näiden tekijöiden yhdistelmä kasvatti kauden kokonaisaktiivisuutta sekä mahdollisti useiden voimakkaiden myrskyjen muodostumisen.

Vertailu ja seuraukset

Vuoden 2011 kausi muistetaan sekä laajasta myrskymäärästä että siitä, että useat myrskyt aiheuttivat merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä erityisesti Karibian alueella ja Yhdysvaltain itärannikolla. Kausi vaikutti myös ennustevälineiden ja valmiussuunnitelmien kehittämiseen alueilla, jotka joutuivat toistuvasti myrskyjen vaikutuksen kohteeksi.

Lisäksi kauden aktiivisuus ja erityispiirteet kiinnittivät ilmaston tutkijoiden huomion, ja ne käytettiin osana laajempaa keskustelua trooppisen vaihtelun ja ihmisen aiheuttamien ilmastonmuutoksen vaikutuksista hurrikaanien geografiaan ja voimakkuuteen.