Bjørnstjerne Bjørnson | Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut näytelmäkirjailija, kirjailija ja runoilija

Bjørnstjerne Martinius Bjørnson (s. 8. joulukuuta 1832 Kvikne, Norja - kuoli 26. huhtikuuta 1910 Pariisi, Ranska) oli norjalainen näytelmäkirjailija, kirjailija ja runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1903.

Hänen isänsä oli luterilainen pappi, mutta Bjørnson hylkäsi järjestäytyneen uskonnon. Hän avioitui kuuluisan näyttelijän Karoline Reimersin kanssa, ja heidän poikansa Bjørn menestyi myös näyttelijänä ja esiintyi muutamissa varhaisissa mykkäelokuvissa. Heidän tyttärensä Bergljot meni naimisiin Henrik Ibsenin pojan Sigurdin kanssa.

Hän kävi Henrik Ibsenin kanssa lukion Heltbergs Studentfabrikkissa Oslossa, mutta jätti Oslon yliopiston kurssin kesken. Parikymppisenä hän kirjoitti kirjallisuusarvosteluja norjalaiseen sanomalehteen Morgenbladetiin. Hän kirjoitti 25-vuotiaana ensimmäisen näytelmänsä Mellem Slagene (Taistelujen välissä). Hänen Paul Lange og Tora Parsberg -teoksensa oli kannanotto poliittisen suvaitsevaisuuden puolesta ja På Guds veie ("Jumalan tavalla") uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta. Hänet tunnetaan kansainvälisesti parhaiten kertomuksistaan Norjan talonpoikaiselämästä. Hänen romaaninsa Synnöve Solbakken on filmatisoitu kolme kertaa. Bjørnson työskenteli myös näyttämöohjaajana ja toimi myöhemmin toisen lehden, Aftenbladetin, päätoimittajana, jossa hän kirjoitti kiihkeitä liberaalisia pääkirjoituksia ja puolusti intohimoisesti Alfred Dreyfusia. Hänen runonsa "Kyllä, me rakastamme tätä maata" on Norjan kansallislaulu.

Hänen kuolinsyynsä on tuntematon.



 

Kirjat

  • Synnöve Solbakken (1857, romaani)
  • En glad Gut (Onnellinen poika) (1860, romaani)
  • Sigurd Slembe (Sigurd Paha) (1862, eeppinen runo)
  • Fiskerjenten (Kalastajattarenainen) (1868, romaani)
  • Digte og sange (Runoja ja lauluja) (1870, runoja)
  • Arnljot Gelline (1870, eeppinen runo)
  • Magnhild (1877, romaani)
  • The Bridal March, and Other Stories (1882, novelleja)
  • Kapteeni Mansana ja muita tarinoita (1882, novelleja)
  • Kalastajatar (1882, romaani)
  • Rautatie ja kirkonpiha (1882, romaani)
  • Det flager i byen og på havnen (Kurttien perintö) (1884, romaani).
  • På Guds veje (Jumalan tavalla) (1889, romaani)
  • Geografi og Kærlighed (Maantiede ja rakkaus) (1889, romaani)
  • Kolme komediaa (1925, kootut näytelmät, julkaistu postuumisti)
  • Kolme näytelmää (1925, koottu näytelmä, julkaistu postuumisti)


 

Pelaa

  • Mellem Slagene (Taistelujen välissä) (1857)
  • Halte-Hulda (Lame Hulda) (1858)
  • Kong Sverre (Kuningas Sverre) (1861)
  • De Nygifte (Vastanaineet) (1865)
  • Arne: Arne: Luonnos norjalaisesta maalaiselämästä (1866).
  • Onnellinen poika: Kertomus norjalaisesta talonpoikaiselämästä (1870).
  • En fallit (Konkurssi) (1874)
  • Redaktøren (Toimittaja) (1874)
  • Kongen (Kuningas) (1877)
  • Kaptejn Mansana (Kapteeni Mansana) (1878)
  • Det nye System (Uusi järjestelmä) (1879)
  • Leonarda (1879)
  • Häämarssi (1882)
  • En Handske (En Handske) (1883)
  • Over Ævne (Yli Ævnen) (1889)
  • Over Ævne II (Yli voimien II) (1895)
  • Laboremus (1901)
  • På Storhove (Storhovessa) (1902)
  • Daglannet (Dagin tila) (1904)

1901 - 1925

Prudhomme (1901) - Mommsen (1902) - Bjørnson (1903) - F. Mistral / Echegaray (1904) - Sienkiewicz (1905) - Carducci (1906) - Kipling (1907) - Eucken (1908) - Lagerlöf (1909) - Heyse (1910) - Maeterlinck (1911) - Hauptmann (1912) - Tagore (1913) - Ei palkintoa (1914). - Rolland (1915) - Heidenstam (1916) - Gjellerup / Pontoppidan (1917) - Ei palkintoa (1918) - Spitteler (1919) - Hamsun (1920) - France (1921) - Benavente (1922) - Yeats (1923) - Reymont (1924) - Shaw (1925)

1926 - 1950

Deledda (1926) - Bergson (1927) - Undset (1928) - Mann (1929) - Lewis (1930) - Karlfeldt (1931) - Galsworthy (1932) - Bunin (1933) - Pirandello (1934) - Ei palkintoa (1935) - O'Neill (1936) - Martin du Gard (1937) - Buck (1938) - Sillanpää (1939) - Ei palkintoa (toinen maailmansota) - Jensen (1944) - G. Mistral (1945) - Hesse (1946) - Gide (1947) - Eliot (1948) - Faulkner (1949) - Russell (1950).

1951 - 1975

Lagerkvist (1951) - Mauriac (1952) - Churchill (1953) - Hemingway (1954) - Laxness (1955) - Jiménez (1956) - Camus (1957) - Pasternak (1958) - Quasimodo (1959) - Perse (1960) - Andrić (1961) - Steinbeck (1962) - Seferis (1963). - Sartre (1964) - Sholohov (1965) - Agnon / Sachs (1966) - Asturias (1967) - Kawabata (1968) - Beckett (1969) - Solženitsyn (1970) - Neruda (1971) - Böll (1972) - White (1973) - Johnson / Martinson (1974) - Montale (1975).

1976 - 2000

Bellow (1976) - Aleixandre (1977) - Singer (1978) - Elytis (1979) - Miłosz (1980) - Canetti (1981) - García Márquez (1982) - Golding (1983) - Seifert (1984) - Simon (1985) - Soyinka (1986) - Brodsky (1987). - Mahfouz (1988) - Cela (1989) - Paz (1990) - Gordimer (1991) - Walcott (1992) - Morrison (1993) - Ōe (1994) - Heaney (1995) - Szymborska (1996) - Fo (1997) - Saramago (1998) - Grass (1999) - Gao (2000)

2001 - nykyään

Naipaul (2001) - Kertész (2002) - Coetzee (2003) - Jelinek (2004) - Pinter (2005) - Pamuk (2006) - Lessing (2007) - Le Clézio (2008) - Müller (2009) - Vargas Llosa (2010) - Tranströmer (2011) - Mo (2012) - Munro. (2013) - Modiano (2014) - Alexievich (2015) - Dylan (2016) - Ishiguro (2017) - Ei virallista palkintoa Condé (Uusi Akatemiapalkinto) (2018) - Tokarczuk (2018) - Handke (2019) - Glück (2020) - Gurnah (2021) - Ernaux (2022)
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Bjّrnstjerne Martinius Bjّrnson?


V: Bjّrnstjerne Martinius Bjّrnson oli norjalainen näytelmäkirjailija, kirjailija ja runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1903.

K: Mikä on hänen perhetaustansa?


V: Hänen isänsä oli luterilainen pappi, mutta Bjّrnson hylkäsi järjestäytyneen uskonnon. Hän avioitui kuuluisan näyttelijän Karoline Reimersin kanssa, ja heidän poikansa Bjّrn menestyi myös näyttelijänä ja esiintyi muutamissa varhaisissa mykkäelokuvissa. Heidän tyttärensä Bergljot meni naimisiin Henrik Ibsenin pojan Sigurdin kanssa.

K: Missä hän kävi koulua?


V: Hän kävi Henrik Ibsenin kanssa lukion Heltbergs Studentfabrikkissa Oslossa, mutta keskeytti Oslon yliopiston kurssin. Parikymppisenä hän kirjoitti kirjallisuusarvosteluja norjalaiseen Morgenbladet-sanomalehteen.

K: Mikä on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan?


V: Hänet tunnetaan kansainvälisesti parhaiten kertomuksistaan Norjan talonpoikaiselämästä. Hänen romaaninsa Synnِve Solbakken on filmatisoitu kolme kertaa.

K: Mitä muuta toimintaa hän harjoitti kirjoittamisen lisäksi?


V: Kirjoittamisen lisäksi Bjّrnson työskenteli myös näyttämöohjaajana ja toimi myöhemmin toisen lehden, Aftenbladetin, päätoimittajana, jossa hän kirjoitti kiihkeän liberaalisia pääkirjoituksia ja puolusti intohimoisesti Alfred Dreyfusia.

Kysymys: Minkä runon hän kirjoitti, josta tuli Norjan kansallislaulu?



V: Hän kirjoitti runon "Kyllä me rakastamme tätä maata", josta tuli Norjan kansallislaulu.

K: Miten hän kuoli?


V: Hänen kuolinsyynsä on tuntematon.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3