John Demjanjuk

Varhainen elämä

Demjanjuk syntyi Ukrainassa. Toisen maailmansodan aikana hänet värvättiin Neuvostoliiton puna-armeijaan, jossa hän jäi saksalaisten sotavangiksi.

 

Toinen maailmansota

Vaikka hän oli selviytynyt pahamaineisesta natsien keskitysleirijärjestelmästä, hänet tuomittiin vuonna 2011 Saksassa väitetyistä sotarikoksista avunannosta 27 900 juutalaisen murhaan, kun hän toimi vartijana nimeltä Ivan Demjanjuk natsien tuhoamisleirillä Sobibórin lähellä miehitetyssä Puolassa. Koska hänen tuomiostaan oli hänen kuollessaan vireillä muutoksenhaku, Demjanjuk on Saksan lain mukaan edelleen syytön, ja hänen aiempi tuomionsa on mitätöity. Münchenin osavaltion tuomioistuimen mukaan Demjanjukilla ei ole rikosrekisteriä.

 

Elämä Yhdysvalloissa

Vuonna 1952 hän muutti Länsi-Saksasta Yhdysvaltoihin ja sai kansalaisuuden vuonna 1958, jolloin hän muutti nimensä virallisesti "Ivanista" "Johniksi".

 

Karkotus

Vuonna 1986 hänet karkotettiin Israeliin oikeuteen sotarikoksista sen jälkeen, kun yksitoista holokaustista selviytynyttä, joista monet olivat Israelista, oli tunnistanut hänet "Ivan Kauheaksi", joka oli pahamaineinen vartija Treblinkan tuhoamisleirillä natsien miehittämässä Puolassa. Demjanjukia syytettiin murhista ja poikkeuksellisen raa'asta väkivallasta leirin vankeja kohtaan vuosina 1942-43. Häntä syytettiin murhasta ja poikkeuksellisen raa'asta väkivallasta leirin vankeja kohtaan vuosina 1942-43. Hänet tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan kuolemaan vuonna 1988.

Israelin korkein oikeus kumosi tuomion vuonna 1993 uusien todisteiden perusteella, joiden mukaan "Iivana Julma" oli todennäköisesti toinen mies, Ivan Marchenko. Oikeudenkäynnin jälkeen syyskuussa 1993 hän palasi kotiinsa Ohioon. Vuonna 1998 hänen kansalaisuutensa palautettiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain liittovaltion vetoomustuomioistuin päätti, että syyttäjät olivat salanneet hänen henkilöllisyyttään koskevia vapauttavia todisteita.

 
Demjanjuk (keskellä) kuuntelee kuolemantuomiota 25. huhtikuuta 1988 Jerusalemissa, Israelissa. Syyllisyystuomio kumottiin myöhemmin.  

Myöhemmät maksut

Vuonna 2001 Demjanjukia vastaan nostettiin jälleen syyte, tällä kertaa sillä perusteella, että hän oli sen sijaan toiminut Ivan Demjanjuk -nimisenä vartijana Sobiborin ja Majdanekin leireillä natsien miehittämässä Puolassa ja Flossenbürgin leirillä Saksassa. Demjanjukista tuli jälleen kansalaisuudeton henkilö vuonna 2002 (kuolemaansa saakka vuonna 2012). Hänet määrättiin karkotettavaksi jälleen vuonna 2005, mutta valituksensa loppuun käytyään vuonna 2008 hän jäi edelleen Yhdysvaltoihin, koska mikään maa ei suostunut tuolloin ottamaan häntä vastaan.

Huhtikuun 2. päivänä 2009 ilmoitettiin, että Demjanjuk karkotettaisiin Saksaan, jossa hän joutuisi oikeuteen, koska pyrkiessään irrottautumaan kansakunnan menneisyydestä Saksa aloitti politiikan, jonka mukaan se asettaa syytteeseen muiden kansakuntien sotavankeja, joista Saksan natsit tekivät rikoksissaan osallisia. Toukokuun 11. päivänä Demjanjuk lähti Clevelandissa sijaitsevasta kodistaan ambulanssilla, ja hänet vietiin lentokentälle, josta hänet karkotettiin lentokoneella, ja hän saapui Saksaan seuraavana aamuna. Heinäkuun 13. päivänä häntä vastaan nostettiin virallinen syyte 27 900 syytteestä avunannosta murhaan, yksi kutakin Sobiborissa sinä aikana, jona hänen väitettiin toimineen vartijana, kuollutta kohti. Demjanjukin oikeudenkäynti alkoi Münchenissä 30. marraskuuta.

Tuomiot

Demjanjuk tuomittiin 12. toukokuuta 2011 tavallisessa saksalaisessa rikostuomioistuimessa valitusta odottavalla tuomiolla avunannosta 27 900 juutalaisen murhaan Sobiborissa ja viideksi vuodeksi vankeuteen. Väliaikainen tuomio kumottiin myöhemmin, koska Demjanjuk kuoli ennen kuin hänen valitustaan ehdittiin käsitellä. Myöhemmin hänet vapautettiin, kunnes Saksan muutoksenhakutuomioistuin antoi hänelle lopullisen tuomion.

 

Kuolema

Hän asui saksalaisessa hoitokodissa Bad Feilnbachissa, jossa hän kuoli 17. maaliskuuta 2012. Vuosikymmeniä kestäneistä oikeudellisista kiistoista ja kiistoista huolimatta Demjanjuk kuoli vapaana miehenä ja oikeudellisesti syyttömänä.