Prinsessa Alice, Athlonen kreivitär GCVO GBE GStJ (Alice Mary Victoria Augusta Pauline; o.s. Princess Alice of Albany; 25. helmikuuta 1883 – 3. tammikuuta 1981) oli brittiläisen kuningasperheen jäsen ja kuningatar Victorian lapsenlapsi. Hän syntyi prinssi Leopoldin, Albanyn herttuan, ja tämän vaimon, prinsessa Helenan (Waldeck ja Pyrmont), tyttärenä. Alice tunnettiin pitkäikäisyydestään, julkisesta toiminnastaan ja laajoista etuoikeudellisista siteistään Euroopan kuningashuoneisiin.
Alice oli Britannian kuningasperheen pitkäikäisin prinsessa ja kuningatar Victorian viimeinen elossa oleva lapsenlapsi. Syntyperältään hän oli Saksi-Coburgin ja Götan prinsessa; avioliiton kautta hänestä tuli Teckin prinsessa ja myöhemmin Athlonen kreivitär, kun aviomies luopui saksalaisista arvonimistä vuonna 1917 ja sai brittiläisen arvonimen. Vuonna 1917 serkkunsa Yrjö V määräsi monien kuninkaallisten luopumaan saksalaisista sukuarvonimistä ja -titteleistä ensimmäisen maailmansodan seurauksena.
Vuonna 1904 Alice meni naimisiin prinssi Alexanderin kanssa (Teckin suku). Pariskunta osallistui aktiivisesti virkaelämään ja edusti kuningashuonetta ulkomailla: Alice toimi viceregal consort’na eteläisessä Afrikassa sekä myöhemmin Kanadassa, kun miehensä nimitettiin näiden alueiden varakuningaskunnan edustajaksi (Governor General). Heidän toimikautensa ja julkiset velvollisuutensa toivat Alicelle runsaasti kokemusta hallinnollisista ja edustustehtävistä sekä läheisen yhteyden Brittiläisen imperiumin alueisiin ja sen yhteisöihin.
Prinsessa Alice oli myös aktiivinen hyväntekeväisyyden ja hyvinvointityön tukija. Hän osallistui muun muassa sotiin liittyvään sairaanhoidolliseen ja vapaaehtoistyöhön, toimi useiden järjestöjen suojelijana ja piti näkyvää roolia kuninkaallisten edustustehtävien ja seremonioiden yhteydessä. Alice oli lisäksi kummitäti Alankomaiden kuningattarelle Beatrixille.
Alice eli pitkän elämän ja säilytti aktiivisen yhteyden kuningasperheeseen vielä korkeassa iässä. Hän kuoli 3. tammikuuta 1981, 97‑vuotiaana, ja hänen kuolemansa merkitsi aikakauden päättymistä: hän oli viimeinen elossa ollut kuningatar Victorian lapsenlapsista. Hänen elämänsä ja työnsä muistetaan esimerkkinä pitkäjänteisestä julkisesta palvelusta ja monikansallisista siteistä Euroopan kuninkaallisiin.





