Prinsessa Alice (Albany, 1883–1981) – kuningatar Victorian lapsenlapsi

Prinsessa Alice syntyi 25. helmikuuta 1883 Windsorin linnassa. Hänen isänsä oli Albanyn herttua prinssi Leopold, kuningatar Victorian ja prinssi Albertin nuorin poika. Hänen äitinsä oli Waldeckin ja Pyrmontin prinsessa Helena. Hänellä oli yksi veli, prinssi Kaarle Edward, Albanyn herttua (1884-1954), joka oli hallitseva Saksi-Coburgin ja Gothan herttua (1900-1918). Koska hän oli hallitsijan pojantytär miespuolisen polven kautta, hän oli Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa ja kuninkaallinen korkeus. Albanyn herttuan tyttärenä häntä kutsuttiin siksi Hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen Albanyn prinsessa Aliceksi.

Albanian prinsessa Alice avioitui 10. helmikuuta 1904 Windsorin Pyhän Yrjön kappelissa Albanian prinssi Aleksanterin kanssa, joka oli kuningatar Maryn veli. Avioliiton solmimisen jälkeen prinsessa Alicen nimi oli Teckin prinsessa Alexander.

Prinssi ja prinsessa Aleksanteri Teckillä oli kolme lasta:

Prinsessa Alice oli yksi kuningatar Victorian mukana syntyneen hemofilian geenin kantajista. Prinsessa Alice peri geenin isältään, joka itse sairasti sitä. Hänen vanhin poikansa Rupert peri sairauden häneltä, mikä johti hänen varhaiseen kuolemaansa auto-onnettomuudessa.

Kun Britannian kuninkaallinen perhe luopui kaikista saksalaisista arvonimistä kuningas Yrjö V:n kesäkuussa 1917 antamalla patenttikirjeellä, Teckin prinssi Aleksanteri luopui Württembergin kuningaskunnan arvonimestä "Teckin prinssi" ja tyylistä "Serene Highness" ja otti sukunimen Cambridge,. Lyhyen aikaa hänet tunnettiin nimellä Sir Alexander Cambridge, sitten Athlonen jaarli. Heidän kaksi elossa olevaa lastaan menettivät myös Württembergin ruhtinastittelinsä.

Prinsessa Alice luopui Saksin ja Coburgin ja Gothan prinsessan ja Saksin herttuattaren arvonimistä, mutta hänen veljensä Kaarle Edvard, Saksin ja Coburgin ja Gothan herttua, joka toimi Saksan armeijan palveluksessa, ei luopunut siitä, vaan häneltä riistettiin brittiläiset arvonimet. Liisa jäi Ison-Britannian ja Irlannin prinsessaksi ja kuninkaalliseksi korkeudeksi omissa oikeuksissaan kuningatar Victorian pojantyttärenä miespuolisessa polvessa. Kesäkuusta 1917 kuolemaansa saakka hänen nimensä oli Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Alice, Athlonen kreivitär.

Jaarli nimitettiin Etelä-Afrikan liiton kenraalikuvernööriksi, ja hän toimi tehtävässään vuosina 1924-31: Prinsessa Alice oli hänen mukanaan ja toimi tuona aikana varakuningattarena. Lordi ja lady Athlone rakennuttivat Muizenbergiin rannikon rantatalon, joka on edelleen pystyssä ja yksi Etelä-Afrikan kansallisista muistomerkeistä. Kapkaupungin Athlonen esikaupunki nimettiin kenraalikuvernöörin kunniaksi, ja se ja rantatalo ovat ainoat fyysiset muistomerkit Athlonien asuinpaikasta Kapissa.

Kun hyvin suosittu John Buchan kuoli äkillisesti vuonna 1940, Kanada oli sodan aikana ilman kenraalikuvernööriä. Kanadan hallitukset olivat jo pitkään aikoneet nimittää kenraalikuvernööreiksi vain kanadalaisia - Australia oli tehnyt niin jo kauan sitten nimittämällä Sir Isaac Isaacsin kenraalikuvernööriksi. Sota-aika ei kuitenkaan tuntunut sopivalta ajankohdalta tällaiselle toimenpiteelle. Koska kuninkaallinen perhe oli saanut paljon julkista tukea vuoden 1939 kuninkaallisen kiertueen aikana, lordi Athlone vaikutti erittäin hyvältä ehdokkaalta. Hän oli kuningatar Maryn veli (ja siten kuninkaan setä) ja entinen kenraalikuvernööri toisessa Hänen Majesteettinsa hallintoalueella, ja Mackenzie King neuvoi kuningasta nimittämään hänet.

Prinsessa Alice seurasi aviomiestään Kanadaan, jossa hän toimi kenraalikuvernöörinä vuosina 1940-1946.

Ei näytä siltä, että Athlonit olisivat jättäneet Kanadaan mitään pysyvää jälkeä tai että he olisivat tehneet mitään julkisia töitä, pitäneet puheita tai esittäneet mitään pysyviä teoksia, vaikka kuvia jaarlista Rooseveltin, Churchillin ja Mackenzie Kingin kanssa Citadellan valleilla Quebecin konferenssin aikana julkaistiin tuolloin runsaasti.

Toisen maailmansodan lopussa Baijerin amerikkalainen sotilashallitus pidätti ja vangitsi kenraali George S. Pattonin komennossa Liisan veljen, Saksin-Coburgin ja Gothan herttuan Kaarle Edvardin (joka oli Reichstagin jäsen vuosina 1937-1945) natsisympatioidensa vuoksi. Liisa tuli miehensä kanssa Saksaan pyytämään tämän vapauttamista. He eivät suostuneet antamaan periksi, ja vuonna 1946 natsit vapauttava tuomioistuin tuomitsi hänet raskaisiin sakkoihin ja melkein konkurssiin.

Prinsessa Alice hoiti elinaikanaan monia kuninkaallisia tehtäviä. Sen lisäksi, että hän toimi Etelä-Afrikan ja myöhemmin Kanadan varapresidenttinä, hän osallistui neljän monarkin kruunajaisiin: Edward VII:n, Yrjö V:n, Yrjö VI:n ja Elisabet II:n kruunajaisiin. Hän oli myös kahden brittiläisen armeijan yksikön ja yhden Rhodesian armeijan yksikön ylipäällikkö. Toisen maailmansodan aikana hän oli Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien naisosaston kunniakomentaja. Vuonna 1950 hänestä tuli Länsi-Intian yliopiston (silloinen University College of the West Indies) ensimmäinen kansleri. 1930-60-luvuilla hän toimi Lontoon yliopiston Royal Holloway Collegen neuvoston (hallintoelin) puheenjohtajana.

Athlonen jaarli kuoli vuonna 1957 Kensingtonin palatsissa Lontoossa. Prinsessa Alice asui siellä vuoteen 1981, jolloin hän kuoli 97 vuoden ja 313 päivän ikäisenä. Kuollessaan hän oli pisimpään elänyt brittiläinen kuninkaallinen prinsessa ja kuningatar Victorian viimeinen elossa oleva lapsenlapsi.

Hänen hautajaisensa pidettiin Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa, ja kaikki kuninkaallisen perheen jäsenet osallistuivat niihin. Hänet on haudattu miehensä ja poikansa rinnalle yksityiselle kuninkaalliselle hautausmaalle Frogmoreen, joka sijaitsee suoraan kuningatar Victorian ja prinssi Albertin mausoleumin takana Windsor Great Parkissa. Myös hänen tyttärensä ja vävynsä on haudattu lähelle.

Hän eli kuusi hallituskautta: Victoria (isoäiti), Edward VII (setä), Yrjö V (serkku ja lanko), Edward VIII (veljenpoika), Yrjö VI (veljenpoika) ja Elisabet II (lapsenlapsi).

Otsikot ja tyylit

• 25. helmikuuta 1883 - 10. helmikuuta 1904: Hänen kuninkaallinen korkeutensa Albanyn prinsessa Alice
• 10. helmikuuta 1904 - 14. heinäkuuta 1917: Hänen kuninkaallinen korkeutensa Teckin prinsessa Alexander
• 14. heinäkuuta 1917 - 14. heinäkuuta 1917: Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Alice, The Honourable Lady Cambridge.
• 14. heinäkuuta 1917 - 3. tammikuuta 1981: Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Alice, Athlonen kreivitär.

Kunnianosoitukset

• GCVO: Dame Grand Cross of the Royal Victorian Order (kuninkaallisen viktoriaanisen ritarikunnan suurristi)
• GBE: Dame Brittiläisen imperiumin suurristi.
• VA: Victorian ja Albertin ritarikunnan lady.
• Kuninkaallisen perheen kuningas Edward VII:n ritarikunta
• Kuninkaallisen perheen kuningas Yrjö V:n ritarikunta
• Kuninkaallisen perheen kuningas Yrjö VI:n ritarikunta
• Kuningatar Elisabet II:n kuninkaallisen perheen ritarikunta

Aseet

Kuningatar Victorian pojantyttärenä miespuolisessa polvessa prinsessa Alicella oli oikeus käyttää kuninkaallista vaakunaa, jossa on erona viisikärkinen merkki, jonka keskipisteessä on gullenvärinen risti ja muissa sydämissä gullenväriset sydämet.

Yrjö V:n vuonna 1917 antamaan valtakirjaan asti hänen, kuten kaikkien prinssi Albertin brittiläisten kuninkaallisten jälkeläisten, vaakunassa oli Saksin kruunun tunnus.