William Boyce (1711–1779) – englantilainen säveltäjä ja kirkkomuusikko
William Boyce (1711–1779) — merkittävä englantilainen säveltäjä ja kirkkomuusikko; barokin ja klassisen ajan kirkko-, teatteri- ja orkesterimusiikkia.
William Boyce (syntynyt Lontoossa 11. syyskuuta 1711; kuollut Kensingtonissa 7. helmikuuta 1779) on yksi 1700-luvun merkittävimmistä englantilaisista säveltäjistä. Hän sävelsi barokin viimeisinä vuosina ja klassisen kauden alkuvuosina. Hän on kuuluisa kirkkomusiikistaan sekä teatteri- ja orkesterimusiikistaan.
Kuvagalleria
4 Kuvat
Elämä ja ura
William Boyce syntyi Lontoossa vuonna 1711 ja toimi elinaikanaan aktiivisesti Englannin musiikkielämässä. Hän työskenteli erilaisissa kirkollisissa ja musiikillisissa tehtävissä, ja hänen uransa kattoi sekä jumalanpalvelusmusiikin että teatteri- ja konserttisävellysten alueet. Myöhemmällä iällä hän koki terveydellisiä ongelmia, jotka rajoittivat julkista toimintaansa, mutta sävellystuotanto ja editointityöt säilyivät tärkeitä.
Sävellystyö
Boycen tuotanto on monipuolinen. Hän sävelsi muun muassa:
- kirkkomusiikkia: messuja, palveluksia, anthemeja ja muita jumalanpalvelukseen tarkoitettuja teoksia;
- teatteri- ja oopperamusiikkia sekä sinfonisia aloitusovertuureja ja kuoro-oodeja;
- orkesterikappaleita ja konsertinomaisia teoksia sekä pienimuotoisempaa kamarimusiikkia;
- tärkeitä kokoelmia ja toimitustöitä, joilla hän vaikutti vanhemman englantilaisen kirkkomusiikin säilymiseen.
Yksi Boycen merkittävimmistä saavutuksista oli hänen työnsä vanhan englantilaisen kirkkolaulun kokoajana ja kustantajana. Hänen toimituksensa auttoivat säilyttämään ja popularisoimaan aiempien vuosisatojen sävellyksiä tuleville sukupolville.
Sävellystyylin piirteet
Boycen tyyli yhdistää englantilaisen contrapuntal-perinteen ja 1700-luvun galantin, klassismia ennakoivan selkeyden. Hänen kirkkomusiikissaan esiintyy usein hienovaraista kontrapunktia, kirkas fraseeraus ja vahva palveluksellisuus: sävellykset on suunniteltu toimimaan hyvin kuorossa ja liturgisessa yhteydessä. Teatteri- ja instrumentaalimusiikissa korostuvat melodiat ja rytminen vetovoima, jotka sopivat näyttämölle ja konserttiin.
Merkitys ja perintö
Boyce oli keskeinen hahmo 1700-luvun englantilaisessa musiikkielämässä. Hänen toimitustyönsä ja sävellyksensä vaikuttivat siihen, että vanhempaa englantilaista kirkkomusiikkia säilyi ja tuli uudelleen tunnetuksi. Vaikka Boyce ei radikaalisti muuttanut aikakauden musiikillista kehitystä, hänen ammattitaitonsa, taito kirjoittaa tehokasta jumalanpalvelusmusiikkia ja panoksensa musiikin julkaisijana ovat arvoisat musiikinhistorian näkökulmasta.
Keskeisiä teostyyppejä ja kokoelmia
- palvelusmusiikit ja anthemit, joita esitettiin kirkoissa ja kuninkaallisissa tilaisuuksissa;
- teatterimusiikki ja oodit, jotka liittyivät 1700-luvun Lontoon näyttämöelämään;
- kokoelmat, joissa hän toimi toimittajana ja joka auttoi säilyttämään aikaisempien säveltäjien tuotantoa.
Nykyinen vastaanotto
Nykyään Boycen musiikkia esitetään yhä etenkin kirkoissa ja kuorokonserteissa. Häntä arvostetaan erityisesti konservatiivisena, hyvin kirjoittavana äänensuunnittelijana, joka yhdisti perinteet ja omaan aikaansa sopivan ilmaisun. Musiikinhistoriallisesti hänen toimitustyönsä nähdään tärkeänä linkkinä Englannin musiikillisessa perinteessä.
William Boyce on näin ollen merkittävä esimerkki 1700-luvun englantilaisesta säveltäjästä, jonka työ toimi sekä ajan musiikillisten tarpeiden tyydyttäjänä että myöhemmän musiikinhistorian lähteenä.
Life
Varhaisvuodet
Boyce syntyi Lontoon Cityssä. Hänen isänsä oli puuseppä. Hänen talonsa tunnettiin alastoman pojan kyltistä, joka roikkui talon ulkopuolella.
Boyce oli kuoropoika St Paulin katedraalissa ja opiskeli musiikkia Maurice Greenen johdolla sen jälkeen, kun hänen äänensä oli hajonnut. Opintojensa päätyttyä hän sai työpaikan urkurina Oxfordin jaarlin kappelissa Cavendish Squarella. Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi St Michael's Cornhilliin. Hän opiskeli edelleen musiikkia, nyt hänen opettajansa oli Pepusch.
Boyce kirjoitti lauluja Vauxhall Gardensille. Monet ihmiset olisivat kuulleet nämä laulut. Hänestä tuli Chapel Royalin säveltäjä vuonna 1736. Tämä oli suuri kunnia. Hän kirjoitti useita suuria teoksia, joista tai niiden esityksistä ei kuitenkaan tiedetä paljoakaan. Joskus 1740-luvulla hän sävelsi teatteriteoksen nimeltä The Secular Masque. Sen sanat olivat John Drydenin. Vuonna 1749 hänelle myönnettiin musiikin tohtorin arvonimi hänen hymninsä O be joyful esityksen jälkeen.
Vuosia kuuluisuutta
Boyce oli jo hyvin kuuluisa. Hän muutti asumaan suureen taloon Chancery Lanella. Hän näyttää menneen naimisiin ja perustaneen perheen. Häntä pyydettiin säveltämään Drury Lanen teatteriin. On yllättävää, ettei häntä ollut aiemmin pyydetty säveltämään teatterimusiikkia. Se saattoi johtua siitä, että hän oli kuuroutumassa. Tämä olisi vaikeuttanut hänen musiikkinsa harjoittelua orkesterin kanssa.
Boyce kirjoitti paljon musiikkia teatterille. Hänellä näyttää olleen jonkin verran kilpailua säveltäjä Thomas Arnen kanssa. Todennäköisesti säveltäjät eivät itse halunneet tätä kilpailua, vaan heidän tukijansa kannustivat sitä.
Kun Maurice Green kuoli vuonna 1755, William Boyce nimitettiin hänen tilalleen kuninkaan musiikin mestariksi. Hänen odotettiin säveltävän oodit jokaista uutta vuotta ja kuninkaan syntymäpäivää varten. Hän teki näin koko loppuelämänsä ajan.
Myöhemmät vuodet ja maine
Boycen teoksia ei juurikaan julkaistu hänen elinaikanaan. Hän kirjoitti kahdeksan sinfoniaa. Aikaisemmat niistä ovat barokkityylisiä. Myöhemmin hänen tyylinsä alkoi muuttua klassisemmaksi, mutta kun hän oli hyvin kuuro, hän ei enää kuullut muiden säveltämää uutta musiikkia, joten hänen tyylinsä ei enää kehittynyt. Hän käytti paljon aikaansa kokoamalla kirkkomusiikkikokoelman nimeltä Cathedral Music. Se sisälsi musiikkia kahdelta vuosisadalta englantilaista kirkkomusiikkia, erityisesti John Blow'n, Henry Purcellin, Pelham Humfreyn ja Orlando Gibbonsin musiikkia. Hän kannusti laulajia laulamaan partituuri (nuotti, jossa näkyvät kaikki lauluosuudet) eteensä eikä vain laulamansa osaa, jotta he näkisivät, miten heidän osuutensa sopii yhteen muiden kanssa. Tämä on nykyään tavallista, mutta tuolloin se oli uusi ajatus. Hän joutui käyttämään paljon aikaansa kirjoittaakseen kuninkaalle merkityksetöntä musiikkia, jota tuskin koskaan esitettäisiin useammin kuin kerran.
Hänen musiikkinsa
Boyce tunnetaan parhaiten kahdeksasta sinfoniastaan, hymnistään ja oodistaan. Hän kirjoitti myös naamiaisnäytelmän Peleus ja Thetis ja lauluja John Drydenin Secular Masque -teokseen, oheismusiikkia William Shakespearen teoksiin Myrsky, Cymbeline, Romeo ja Julia ja Talven tarina sekä paljon kamarimusiikkia, muun muassa kahdentoista triosonaatin sarjan. Hän sävelsi myös Britannian ja Kanadan laivaston marssin "Heart of Oak". Sanat kirjoitti myöhemmin David Garrick. Hänen musiikkinsa on aina taitavasti kirjoitettua, erityisesti hänen fuugansa ja tanssinsa.
Boyce unohdettiin suurelta osin kuolemansa jälkeen. Hänet tunnettiin 1800-luvulla lähinnä Cathedral Musicin toimittamisesta. Nykyään soitetaan usein joitakin hänen orkesteri- ja instrumentaalikappaleitaan.
Tekijä
AlegsaOnline.com William Boyce (1711–1779) – englantilainen säveltäjä ja kirkkomuusikko Leandro Alegsa
URL: https://fi.alegsaonline.com/art/132891