Luoja: määritelmä, uskonnot ja luomiskäsitykset
Luoja: selkeä määritelmä, vertailu uskonnollisista näkemyksistä ja luomiskäsityksistä — juutalaisuudesta buddhalaisuuteen, etiikasta ihmisen rooliin.
Luoja on henkilö, joka luo jotain.
Joissakin uskonnoissa (juutalaisuus, kristinusko, islam) Jumala (tai Allah, joka tarkoittaa Jumalaa arabiaksi) on koko maailmankaikkeuden tärkein ja alkuperäisin luoja - mukaan lukien ihminen, joka on luotu "hänen kuvakseen" (ks. 1. Mooseksen kirja) tarkkailemaan ja hallitsemaan sitä Jumalan tavoin. Ajatus siitä, että kaikki ihmisen luoma, kuten idea, voidaan omistaa omaisuutena, on peräisin näistä uskonnoista peräisin olevista eettisistä perinteistä ja oikeudellisista säännöstöistä.
Muissa perinteissä (buddhalaisuus, intiaanien mytologia) kenellä tahansa on tämä luomispotentiaali, ja hänestä voi tulla osa maailmankaikkeuden suurempaa luomistyötä.Kodin, maan ja kokomaapallon hoitaminen on koe tähän osallistumiselle, tai se on vain hyvää järkeä.
Mitä "luoja" tarkoittaa käytännössä?
Yksinkertaisesti sanottuna luoja on olento tai voima, joka synnyttää, muovaa tai järjestää jotain uutta. Käsite kattaa monenlaisia toimijoita ja tasoja: täydelliset jumalolennot, ihmisen luova toiminta, sekä henkilöt, yhteisöt tai luonnonvoimat, jotka muuttavat tai tuottavat uutta järjestystä maailmaan.
Uskonnolliset näkemykset
Erilaiset uskonnolliset perinteet kuvaavat luojan roolin eri tavoin:
- Abrahamilaiset uskonnot (juutalaisuus, kristinusko, islam): korostavat yhtä korkeinta Jumalaa, joka loi maailman ja ylläpitää sitä. Ihmistä pidetään usein erityisenä olentona, luotuna Jumalan kuvaksi, jolla on valta ja vastuu hallita luomakuntaa (ks. alkuperäistekstien kuvaus).
- Itämaiset ja alkuperäiskansojen traditiot: monissa perinteissä luominen nähdään jatkuvana prosessina, jossa ihmiset, esi-isät ja luonnonhenget osallistuvat maailman ylläpitoon ja muovaukseen. Tässä näkökulmassa luomispotentiaali voi kuulua kenelle tahansa, ei vain ylhäältä tulevalle jumaluudelle.
- Filosofinen teologia: kysymyksiä käsitellään esimerkiksi sillä, toteutettiinko maailmankaikkeus luomistyöllä "ex nihilo" (ei-mistään) vai järjestyksen muotoiluna aiemmasta materiaalista, sekä millainen suhde luojalla on luomaansa (transsendenssi vs. immanenssi).
Luominen, omistajuus ja oikeus
Historisesti monet käsitykset luomisesta ja luojan asemasta ovat vaikuttaneet myös siihen, miten yhteiskunnat ovat järjestäneet omistusoikeutta ja tekijän oikeuksia. Ajatus, että ihmisen luoma (esimerkiksi idea) voidaan muuttaa omaisuudeksi, on saanut vaikutteita uskonnollisista ja eettisistä perinteistä, mutta se on myös kehittynyt erillisten oikeudellisten instituutioiden kautta (patentit, tekijänoikeudet jne.).
Luomiskäsitykset eri kulttuureissa
Maailman mytologioissa ja saduissa on lukuisia luomiskertomuksia: alkuräjähdyksestä kertovat modernit tieteelliset selitykset rinnastuvat vanhoihin myytteihin, joissa maailmankaikkeus syntyy jumaluuden, jumalattaren tai parin toiminnasta. Usein kertomukset vastaavat kulttuurin arvoja ja selittävät ihmisen asemaa maailmassa.
Luovuus ihmisen toiminnassa
Nykykulttuurissa "luoja" voi tarkoittaa myös taiteilijaa, keksijää, yrittäjää tai ketä tahansa, joka tuottaa uutta ajattelua, esinettä tai järjestelmää. Luovuutta arvostetaan sekä yksilöllisenä lahjana että yhteiskunnallisena voimavarana.
Etiikka ja ympäristövastuu
Monet perinteet, kuten ne, jotka näkevät ihmisen osana suurempaa luomistyötä, korostavat vastuuta ympäristöstä ja yhteisöstä. Arkinen toiminta — kodin, maan ja kokomaapallon hoitaminen — voidaan nähdä paitsi eettisenä velvollisuutena myös tapana osallistua luomiseen ja ylläpitää elämän edellytyksiä tuleville sukupolville.
Nykykeskustelut ja kiistat
- Tiede vs. usko: keskustelua käydään muun muassa siitä, miten uskonnolliset luomiskertomukset sovitetaan evoluutioon ja kosmologiaan.
- Teknologinen luominen: tekoäly, bioteknologia ja muut uudet alat herättävät kysymyksiä siitä, mitä tarkoittaa "luoda" ja kuka vastaa luomisen seurauksista.
- Omistajuus ja eettisyys: keksintöjen ja kulttuuriperinnön omistaminen kohtaa moraalisia kysymyksiä yhteisöjen oikeuksista ja perinteistä.
Yhteenveto
Käsite "luoja" on monimerkityksinen: se kattaa sekä yliluonnolliset että inhimilliset toimijat, uskonnolliset kertomukset, filosofiset pohdinnat ja käytännön luovan työn. Olipa kyse jumalallisesta alkuperästä tai arjen luomisesta, keskeistä on usein vastuu siitä, mitä luodaan, kenelle se palvelee ja miten luomista hoidetaan eteenpäin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on luoja?
A: Luoja on henkilö, joka luo jotakin.
K: Missä uskonnoissa Jumalaa pidetään maailmankaikkeuden tärkeimpänä ja alkuperäisimpänä luojana?
V: Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalaa (tai arabiaksi Allahia) pidetään maailmankaikkeuden tärkeimpänä ja alkuperäisimpänä luojana.
K: Mitä merkitystä on sillä, että ihminen on luotu "Jumalan kuvaksi" 1. Mooseksen kirjan mukaan?
V: Se, että ihminen on luotu "Jumalan kuvaksi", tarkoittaa, että ihmisen on tarkoitus tarkkailla ja hallita maailmankaikkeutta Jumalan tavoin.
K: Mistä on peräisin ajatus siitä, että kaikki ihmisen luoma, kuten ajatus, voidaan omistaa omaisuutena?
V: Ajatus siitä, että kaikki ihmisen luoma voidaan omistaa omaisuutena, on peräisin juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista peräisin olevista eettisistä perinteistä ja oikeudellisista säännöstöistä.
K: Missä muissa perinteissä kenellä tahansa on mahdollisuus luoda?
V: Buddhalaisuudessa ja intiaanien mytologiassa kenellä tahansa on potentiaalia luoda.
K: Mikä merkitys kodin, maan ja koko maapallon hoitamisella on maailmankaikkeuden luomiseen osallistumiselle?
V: Kodin, maan ja koko maapallon hoitaminen on koe osallistumiselle maailmankaikkeuden luomiseen ja myös hyvän järjen asia.
K: Voiko kenestä tahansa tulla osa maailmankaikkeuden suurempaa luomista?
V: Kyllä, buddhalaisuuden ja intiaanien mytologian mukaan kenestä tahansa voi tulla osa maailmankaikkeuden suurempaa luomista.
Etsiä