Buddhalaisuuden kritiikki
Buddhalaisuuden arvostelu on samanlaista kuin minkä tahansa muun uskonnon arvostelu. Sitä tekevät pääasiassa ihmiset, jotka eivät ole samaa mieltä siitä, mitä uskonto sanoo ja mihin se uskoo. Kritiikki tulee usein agnostikoilta, skeptikoilta, materialistisen filosofian edustajilta, muita uskontoja noudattavilta ihmisiltä tai buddhalaisilta, jotka haluavat muutosta.
Ei ole uskollinen buddhalaisille periaatteille
Kritiikkiin sisältyy joitakin uskomuksia, joita esiintyy vain joissakin buddhalaisissa kulttuureissa ja instituutioissa. Nämä kaikki eivät ole uskollisia alkuperäisille buddhalaisille periaatteille. Uuden ateismin kannattaja Sam Harris ja buddhalaiseen meditaatioon uskovat sanovat, että monet buddhalaisuuden seuraajat suhtautuvat siihen väärällä tavalla uskontona. He sanovat, että heidän uskomuksensa ovat usein "naiiveja, anomisia ja taikauskoisia". ("Vetoomuksellinen" tarkoittaa vetoomuksen tai pyynnön esittämistä, kuten avun pyytämisessä.) Heidän mielestään tämä estää seuraajia elämästä todellisia buddhalaisia periaatteita.
Jotkut kriitikot sanovat, että buddhalaiset seuraajat ja johtajat ovat olleet kiinnostuneita omaisuudesta ja rahasta. Heidän mielestään he ovat korruptoituneita ja enemmän kiinnostuneita varallisuudesta ja vallasta kuin buddhalaisista periaatteista. Länsimaisissa buddhalaisryhmissä on ollut monia seksiskandaaleja, joihin on liittynyt opettajia.
Sota ja väkivalta
Michael Jerryson uskoo, että buddhalaisuus on ollut yhteydessä hallitukseen alusta lähtien. Hänen mielestään kyvyttömyys ymmärtää ajatusta maasta ilman buddhalaisuutta johtaa eräänlaiseen uskonnolliseen nationalismiin. Hänen mielestään tämä näkyy monissa buddhalaisissa konflikteissa. Keskiaikaisessa Kaakkois-Aasiassa oli monia buddhalaisia valtioita. Näitä olivat muun muassa Pagan kuningaskunta, Sukhothain kuningaskunta ja Polonnaruwan kuningaskunta. Sri Lankassa nykyajan munkit osallistuivat usein maan politiikkaan. He tekivät näin, vaikka Buddha uskoi vain siihen, että muita oli autettava tekemään omat valintansa hallituksessa. Myös A. T. Ariyaratnen kaltaiset rauhanaktivistit ovat käyttäneet buddhalaisuuden keinoja.
Myös Itä-Aasian mahayana-buddhalaiset saavat usein rahaa valtiolta. Zen-pappi Brian Daizen Victoria kirjoitti kirjassaan Zen at War, että buddhalaisryhmät perustelivat Japanin militarismin. Hänen mukaansa ne auttoivat Japanin armeijaa taistelukentällä. Kirjan takia useat ryhmät pyysivät anteeksi tekojaan.
Väkivallasta syyttäminen
Kiinan kansantasavallan Tiibetin alueella vuonna 2008 esiintyneiden ongelmien jälkeen Kiina väitti, että Dalai-lama auttoi luomaan ongelmat ja väkivaltaisuudet. Kiinalainen tiedottaja sanoi, että Tiibetin pääkaupungin luostareista oli löydetty suuri määrä aseita ja räjähteitä.
Feministinen kritiikki
Buddhalaisuutta on arvosteltu siitä, että se kohtelee naisia miehiä huonommin. Tämä koskee lähinnä naismunkkeja. Useimmissa buddhalaisuuden koulukunnissa on enemmän sääntöjä Bhikshunille (nunnille) kuin bikshulle (munkille). Buddhalaiset sanovat, että Buddhan aikana nunnilla oli enemmän ongelmia, kuten heidän turvallisuutensa. Munkit matkustivat usein metsässä ja kaupunkien välillä. Tämän vuoksi nunnia varten luotiin enemmän sääntöjä, esimerkiksi: nunnat eivät saa matkustaa yksin.
Dalai Lama sanoi Hampurin kongressissa vuonna 2007, että miehillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet, mutta toisinaan kulttuuri vaikuttaa siihen, miten asioita tehdään.
