Francisco de Goya

Life

Nuoret

Goya syntyi Fuendetodosissa Aragonian alueella Espanjassa vuonna 1746. Hänen vanhempansa olivat José Benito de Goya y Franque ja Gracia de Lucientes y Salvador. Hän vietti lapsuutensa Fuendetodosissa. Hänen isänsä työ oli kultaus (kullan kiinnittäminen kuvakehyksiin). Noin vuonna 1749 perhe muutti taloon Zaragozan kaupunkiin. Goya kävi koulua Escuelas Piasissa. Hänestä tuli Martin Zapaterin paras ystävä. Elämänsä aikana he kirjoittivat toisilleen monia kirjeitä. Näiden kirjeiden ansiosta historioitsijat tietävät paljon Goyan elämästä. Kun Goya oli 14-vuotias, hänestä tuli taidemaalari José Luzánin oppipoika.

Myöhemmin Goya muutti Madridiin, jossa hän opiskeli Espanjan kuninkaallisten keskuudessa suositun taidemaalarin Anton Raphael Mengsin kanssa. Goya ja Mengs eivät pitäneet toisistaan, ja Goya sai huonoja arvosanoja kokeistaan. Goya yritti päästä Espanjan kuninkaalliseen taideakatemiaan vuosina 1763 ja 1766, mutta epäonnistui.

Sitten hän matkusti Roomaan. Vuonna 1771 hän voitti toisen palkinnon Parman kaupungin maalauskilpailussa. Myöhemmin samana vuonna hän palasi Zaragozaan. Hän sai töitä maalaamalla freskoja useisiin rakennuksiin, muun muassa Pilarin basilikan kupoliin. Hän opiskeli taidemaalari Francisco Bayeu y Subíasin luona. Hänen maalauksissaan alkoi näkyä tyyli, joka teki hänestä myöhemmin kuuluisan.

Menestys

Goya avioitui Bayeun sisaren Josefan kanssa vuonna 1774. Francisco Bayeu oli Espanjan kuninkaallisen taideakatemian jäsen. Tämä auttoi Goyaa saamaan töitä Kuninkaallisessa tapettityöpajassa. Hän työskenteli siellä viisi vuotta ja suunnitteli 42 kuviota. Monet hänen malleistaan tehtiin kuvakudoksiksi, ja niillä koristeltiin kuninkaallisten palatsien, kuten El Escorialin, paljaita kiviseiniä. Espanjan kuningasperhe näki hänen työnsä ja antoi hänelle myöhemmin töitä muotokuvamaalarina. Hän maalasi myös alttaritaulun (pyhäkuvan) San Francisco El Granden kirkkoon. Tämän kuvan ansiosta Goyasta tehtiin vihdoin Espanjan kuninkaallisen taideakatemian jäsen.

Vuonna 1783 Florida Blancan kreivi tilasi Goyalta (antoi Goyalle palkkatyön) muotokuvansa. Sitten Espanjan kuningas Kaarle III ja muut merkittävät henkilöt halusivat Goyan maalaavan heidän muotokuvansa. Goya ystävystyi kruununprinssi Don Luisin kanssa ja asui hänen talossaan. Vuodesta 1788 alkaen, Kaarle IV:n valtakaudella, Goyasta tuli entistä suositumpi.

Myöhempi elämä

Goya sairastui 1790-luvulla. Ei tiedetä tarkalleen, mikä hänen sairautensa oli. Uskotaan, että hän kärsi henkisestä romahduksesta. Hänellä saattoi olla virusenkefaliitti tai useita aivohalvauksia. Hän saattoi kärsiä dementiasta. Uskotaan myös, että hän saattoi saada myrkytyksen lyijymaalista. Hänen näkönsä, kuulonsa, tasapainonsa ja mielenterveytensä kärsivät. Vuodesta 1790 alkaen hän alkoi maalata surullisia ja väkivaltaisia kuvia. Hänen onnettomuuteensa vaikutti myös Ranskan hyökkäys Espanjaan vuonna 1808. Yksi hänen kuuluisimmista maalauksistaan, Toukokuun kolmas päivä 1808, kertoo maataan puolustaa yrittäneiden espanjalaisten miesten teloituksesta.

Ranskalaisten tappion jälkeen Goya ei tullut hyvin toimeen kuningas Ferdinand VII:n kanssa. Goya muutti taloon kauas hovista. Hän asui siellä taloudenhoitajansa ja tämän tyttären kanssa ja opetti maalausta tytölle, Rosario Weissille. Osa talon seinistä on maalattu oudoilla tummilla kuvilla, mutta ei ole varmaa, tekikö Goya ne. Kaksi vuotta Goya asui Ranskassa, mutta palasi Espanjaan, jossa hänet toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi kotiin vuonna 1826, Hän kuoli vuonna 1828 82-vuotiaana.

 
Europan raiskaus , 1772  


Kaarle IV:n perhe , 1800.  


Toukokuun kolmas päivä 1808 , 1814. Öljy kankaalle, 266 х 345 cm. Museo del Prado, Madrid.  

Works

Tuomioistuimen maalaukset

Goyan varhaiset piirrokset kuninkaallisia seinävaatteita varten ovat iloisia juhlakohtauksia kirkkaissa väreissä.

Goya maalasi muotokuvia monista kuuluisista henkilöistä, kuten Wellingtonin herttuan. Hänen maalauksissaan Espanjan kuninkaallisista perheistä Kaarle IV:stä ja Ferdinand VII:stä he näyttävät hyvin tavallisilta ihmisiltä, eivät ylpeiltä aatelisilta. Kuningatar Maria Luisa oli ilahtunut suuresta muotokuvasta, jonka Goya maalasi hänen perheestään vuonna 1800, vaikka ranskalainen kirjailija Théophile Gautier sanoikin, että Goya sai heidät näyttämään "nurkan leipurilta ja hänen vaimoltaan sen jälkeen, kun he olivat voittaneet lotossa".

"Majas"

Kaksi Goyan kuuluisimmista maalauksista oli kuninkaallisen hovin jäsenen Manuel de Godoyn omistuksessa. Nämä kaksi maalausta ovat nimeltään Alaston Maja (La maja desnuda) ja Vaatteeton Maja (La maja vestida). Alastonmaalausta pidettiin hyvin järkyttävänä. Vuonna 1813 inkvisitio sanoi, että molemmat maalaukset olivat pornografiaa, ja vei ne pois. Ne palautettiin Goyalle vuonna 1836. Kukaan ei tiedä, kuka oli Goyalle poseerannut nainen. Erään käsityksen mukaan hän oli Alban herttuatar. Hän saattoi olla Godoyn rakastajatar. Ehkä Goya maalasi hahmon mielikuvituksestaan. Espanjalaiselta taiteilijalta on vain yksi aikaisempi alastonmaalaus, Velazquezin "Venus ja Amor" (ks. National Gallery, Lontoo). Kun tämä maalaus tehtiin, muut Italiassa, Saksassa ja muissa maissa maalatut alastonkuvat esittivät naisen aina mytologian jumalattarena tai niillä oli jokin muu allegorinen merkitys (oli jonkinlainen symboli). Tämä maalaus on epätavallinen, koska alastonhahmon ei ole tarkoitus olla jumalatar eikä sillä näytä olevan mitään symbolista merkitystä. Se on länsimaisessa maalaustaiteessa ensimmäinen elävän kokoinen naisalastonkuva, joka kertoo vain naisvartalon kauneudesta.

Myöhemmät teokset

Vuosina 1793 ja 1794 Goya toipui sairaudestaan. Tänä aikana hän maalasi yksitoista pientä tinalle maalattua kuvaa. Nämä kuvat tunnetaan nykyään nimellä Fantasia ja keksintö. Ne osoittavat muutosta hänen taiteessaan. Siitä lähtien hän maalasi synkkiä, pelottavia kuvia sodasta, väkivallasta ja hulluudesta.

Yhden maalauksen nimi on Piha, jossa on hulluja. Se on kohtaus mielisairaalassa. Se kertoo yksinäisyydestä ja pelosta. Se osoittaa, miten mielisairailla ihmisillä on vaikeuksia suhtautua muihin ihmisiin ja normaaliin elämään. Goya oli ensimmäinen taiteilija, joka maalasi mielisairaita ihmisiä realistisesti. Goya halusi osoittaa, että oli väärin rangaista mielisairaita ihmisiä ja lukita heidät rikollisten joukkoon. Tuohon aikaan syntyi liike, joka pyrki parantamaan ihmisten elämää mielisairaaloissa ja vankiloissa.

Goya teki kaksi sarjaa vedoksia. Ensimmäinen oli nimeltään Caprichos ja toinen nimeltään Sodan katastrofit. Caprichos-sarjassa esitetään painajaismaisia kohtauksia espanjalaisen yhteiskunnan ongelmista. Sodan katastrofit -sarjassa näytetään hirvittäviä väkivaltakohtauksia. Nämä julkaistiin vasta yli 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sodan katastrofit tehtiin Ranskan ja Espanjan välisen sodan vuoksi. Yksi Goyan kuuluisimmista maalauksista on suuri kuva nimeltä Toukokuun kolmas päivä 1808 (ks. yllä), joka kertoo espanjalaisten miesten teloituksista, jotka tapahtuivat vuonna 1808. Maalauksessa näkyy aseettoman espanjalaisen sankarin rohkeus. Siinä ranskalaiset sotilaat teloitusryhmässä käyttäytyvät kuin heillä ei olisi mieltä tai tunteita. Tämä maalaus innoitti suuresti muita maalareita, kuten ranskalaista taidemaalaria Manet'ta, joka maalasi kohtauksen Meksikon kuvernöörin teloituksesta.

Goyan pelottavin kuva esittää jättiläismiestä, joka syö ihmisiä. Nykyään sitä kutsutaan nimellä Saturnus syö poikiaan (kreikkalaisen mytologian jumalten isän Saturnuksen mukaan), mutta kukaan ei tiedä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Todennäköisemmin se on kuva siitä, miten sota tuhoaa ihmisiä. Goyan omistaman talon seinillä on maalauksia, jotka tunnetaan nimellä Mustat maalaukset. Ne esittävät kohtauksia, joissa on paholainen ja noitia. Ei ole varmaa, maalasiko Goya ne todella. Kaiken kaikkiaan hän oli aika siisti kaveri.

   
Saturnus syö poikaansa , 1819.  

Vaikutus

Goyan kirkasväriset gobeliinipiirrokset vaikuttivat ranskalaisiin impressionistisiin maalareihin, kuten Monet'hun ja Renoiriin. Hänen muotokuvillaan oli vaikutusta Manet'hen ja Degas'hon sekä Renoiriin. Mustat maalaukset vaikuttivat ekspressionistisiin maalareihin.