Akvitania (occitan: Aquitània; baski: Akitania; espanja: Aquitania) on osa Lounais-Ranskaa. Se oli aikoinaan hallinnollinen alue, mutta on nykyään osa Nouvelle-Aquitainen hallintoaluetta. Yli 41 000 neliökilometrin pinta-alallaan se on yksi Manner-Ranskan suurimmista alueista (suurin kaikista Ranskan alueista on Etelä-Amerikassa sijaitseva Ranskan Guayana).
Sen pääkaupunki oli Bordeaux, suurin kaupunki. Alueen asukkaiden ranskankielinen nimi on Aquitain.
Alueen viisi departementtia olivat Dordogne, Gironde, Landes, Lot-et-Garonne ja Pyrénées-Atlantiques.
Sijainti ja luonto
Akvitania ulottuu Atlantin rannikolta sisämaahan ja aina Pyreneiden vuoriston etelärinteille saakka. Alueen maisemat ovat monipuoliset: rannikkoa reunustaa pitkä hiekka- ja dyynivyöhyke (Côte d'Argent), sisämaassa on laajoja metsänalueita kuten Forêt des Landes (Euroopan laajimpia yhtenäisiä männikköjä), ja etelässä kohoavat Pyreneet, joissa on vuoristomaisemia ja laskettelumahdollisuuksia.
Tärkeitä jokia ovat Garonne ja Dordogne, joiden yhtymäkohdassa sijaitsee laaja suistoalue Gironden departementissa. Myös Adour virtaa alueella lähellä rannikkoa.
Historia lyhyesti
Akvitianan alueella on pitkä ja vaiherikas historia. Keskiajalla alue kuului mahtavaan Akvitanian herttuakuntaan, jonka kuuluisimpia henkilöitä oli Eleonoora Akitinalainen (Eleanor of Aquitaine). Herttuakunta oli merkittävä sekä poliittisesti että kulttuurisesti, ja se oli pitkään sidoksissa sekä Ranskan että Englannin vallankäyttöön keskiaikana. Moderneina aikoina alueen nykyinen hallinnollinen asema muuttui 1. tammikuuta 2016, kun Akvitania yhdistettiin Limousinin ja Poitou-Charentesin kanssa uudeksi Nouvelle-Aquitaine -alueeksi.
Talous ja viinit
Bordeaux'n seutu on yksi maailman tunnetuimmista viinintuotantoalueista. Gironden departementissa on lukuisia arvostettuja viinitarhoja ja viinikellareita (esimerkiksi Médoc, Saint-Émilion, Pomerol ja Sauternes). Viininviljely ja siihen liittyvä vienti ovat taloudellisesti keskeisiä.
Lisäksi alueen talouteen vaikuttavat maa- ja metsätalous (mm. maissi, hedelmät, naudan- ja sianlihantuotanto), elintarviketeollisuus sekä matkailu. Rannikolla ja Pyreneillä matkailu, surf-kulttuuri (esim. Biarritz ja Hossegor) ja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä tulonlähteitä.
Kulttuuri ja kielet
Kulttuurisesti Akvitania on monikielinen ja moniperinteinen. Perinteiset alueelliset kielet ovat occitan (Aquitainassa tunnettu nimellä gascon) ja baski (erityisesti Pyrénées-Atlantiquesin eteläosissa). Nämä kielet näkyvät paikannimissä, perinteissä ja festivaaleissa. Bordeaux on merkittävä kulttuurikeskus, jossa on museoita, ooppera ja yksi Ranskan suurimmista arkkitehtonisesti yhtenäisistä kaupunkikeskustoista.
Pääkaupunki ja muut suuret kaupungit
- Bordeaux – alueen suurin kaupunki, tunnettu viineistään, historiallisesta keskustasta ja satamastaan.
- Pau – lähellä Pyreneitä, historiallinen kaupunki ja taloudellinen keskus lännessä.
- Bayonne – baskikulttuurin keskus rannikolla, lähellä Biarritzia.
- Périgueux, Mont-de-Marsan ja Agen – merkittäviä maakuntakaupunkeja omissa departementissaan.
Liikenneyhteydet
Alueella on hyvät liikenneyhteydet: Bordeaux'n lentokenttä (Bordeaux–Mérignac) tarjoaa kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä, ja TGV-yhteydet yhdistävät Bordeaux'n mm. Pariisiin. Alueella on myös vilkasta tie- ja rautatieverkostoa sekä merisatamia Atlantilla.
Luonto, suojelu ja matkailu
Akvitania tarjoaa monipuolisia luontokohteita: leveät hiekkarannat, dyynit, metsät ja vuoristomaisemat. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja kansallis- tai aluepuistoja, jotka houkuttelevat patikoijia, lintuharrastajia ja ulkoilun ystäviä. Viinikierrokset, historialliset linnat ja keskiaikaiset kylät ovat suosittuja matkailukohteita.
Yhteenveto
Akvitania oli ennen itsenäinen hallinnollinen alue Lounais-Ranskassa, jonka keskus oli Bordeaux. Nykyisin se on osa suurempaa Nouvelle-Aquitaine -aluetta. Se on yksi Ranskan laajimmista alueista, ja sen maantiede, viinit, monipuolinen kulttuuri sekä pitkä historia tekevät siitä merkittävän alueen niin Ranskan sisällä kuin kansainvälisestikin.

