Juutalainen territorialismi
Territorialismi, joka tunnetaan myös nimellä statismi (mutta jota ei pidä sekoittaa toiseen vakaumukseen, jota myös kutsutaan statismiksi), oli sionismiin liittyvä juutalainen poliittinen liike. Juutalaiset halusivat maata, jossa he voisivat asua yhdessä. Sen ei välttämättä tarvinnut olla juutalaisten raamatullinen kotimaa siinä maassa, jossa Israelin valtio nykyään on, eikä sen välttämättä tarvinnut olla oma maansa.
Territorialismin kehitys
Ennen vuotta 1905 eräät sionistijohtajat pohtivat juutalaisten kotipaikkojen luomista muualle kuin Palestiinaan. Theodor Herzlin teoksessa Der Judenstaat esitettiin juutalaisvaltion perustamista joko Palestiinaan, "ikimuistoiseen historialliseen kotiimme", tai Argentiinaan, "yhteen maailman hedelmällisimmistä maista". ("Hedelmällinen" tarkoittaa maata, jossa on helppo viljellä.) Monet sosialistiset sionistiryhmät olivat enemmänkin territorialistisia kuin sionistisia, kuten Nachman Syrkinin Sionistinen sosialistinen työväenpuolue (Z.S.).
Paroni Maurice de Hirschin vuonna 1891 perustama Juutalaisten siirtolaisyhdistys aloitti toimintansa auttaakseen monien juutalaisten muuttoa Venäjältä ja muista Itä-Euroopan maista. Se halusi siirtää heidät maalle, jossa he voisivat kasvattaa ruokaa ja jonka se ostaisi. Se ajatteli maata Pohjois- ja Etelä-Amerikassa (erityisesti Argentiinassa).
Vuonna 1903 brittiläisen hallituksen ministerit ehdottivat Britannian Uganda-ohjelmaa, jossa ehdotettiin juutalaisvaltion perustamista Ugandaan (maa, jota he ajattelivat, sijaitsi itse asiassa nykyisessä Keniassa). Aluksi Herzl kieltäytyi ajatuksesta, koska hän piti Palestiinasta enemmän. Huhtikuun 1903 Kishinevin pogromin jälkeen, jossa monet juutalaiset joutuivat väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi Venäjällä, Herzl ehdotti kuudennelle sionistikongressille, että tarjousta tarkasteltaisiin väliaikaisena keinona pitää Venäjän juutalaiset turvassa. Suunnitelma oli hyvin kiistanalainen, ja monet Venäjän juutalaiset olivat niin järkyttyneitä, että he kävelivät ulos kokouksesta. Harva historioitsija uskoo, että tällainen siirtokunta-ajatus olisi voinut houkutella siirtolaisia, saada paljon rahaa lahjoituksina tai saada tukea monilta muilta mailta. Koska jotkut sionistijohdon jäsenet pitivät ajatuksesta, rauhaa liikkeessä kuitenkin pidettiin yllä, sillä he äänestivät komitean perustamisesta tutkimaan mahdollisuutta. Virallisesti he sanoivat ajatukselle ei vasta seitsemännessä sionistikongressissa vuonna 1905.
Tämän vuoksi Israel Zangwillin johtama Jewish Territorialist Organization (ITO) erosi sionistisesta liikkeestä. Se yritti löytää maata, jonne juutalaiset voisivat asettua eri puolilla Amerikkaa (esim. Galvestonissa), Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa, mutta huonolla menestyksellä. ITO hajosi vuonna 1925.
ITO:n lisäksi Neuvostoliiton sisällä oli territoriaalisia pyrkimyksiä myös Ukrainassa, Krimillä ja sitten Birobidžanin alueella, jossa juutalaisten autonominen alue perustettiin vuonna 1934.
Holokaustin lähestyessä ja natsien syrjittäessä juutalaisia Saksassa Isaac Nachman Steinberg perusti vuonna 1935 Yhdysvalloissa Freeland League -järjestön. Tämä järjestö yritti, mutta ei onnistunut, perustaa uuden juutalaisvaltion hankkimalla suuren palan maata Ecuadorissa, Australiassa tai Surinamessa sijaitsevista paikoista, joissa ei asunut paljon ihmisiä. Yksi tunnetuimmista yrityksistä oli Kimberleyn suunnitelma, jolla pyrittiin saamaan maata Australiasta. Israelin valtion perustamisen jälkeen vuonna 1948 Steinberg oli kritisoinut sionistihallituksen eksklusiivista politiikkaa ja jatkoi yrityksiään luoda ei-nationalistinen juutalaisasutus johonkin muuhun maailman kolkkaan. Steinbergin kuoltua vuonna 1957 Freeland Leaguea johti Mordkhe Schaechter, joka vähitellen muutti järjestön painopistettä kulttuurisempiin, jiddisistisiin tavoitteisiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on territoriaalisuus?
V: Territorialismi on sionismiin liittyvä juutalainen poliittinen liike, jonka tavoitteena oli tarjota juutalaisille maa, jossa he voisivat asua yhdessä.
K: Mikä oli territorialismin päätavoite?
A: Territorialismin päätavoitteena oli tarjota juutalaisille maa, jossa he voisivat asua yhdessä.
K: Voiko maa, jossa juutalaiset voisivat asua, olla erilainen kuin raamatullinen kotimaa?
V: Kyllä, maan, jossa juutalaiset voivat asua, ei välttämättä tarvinnut olla juutalaisten raamatullinen kotimaa siinä maassa, jossa Israelin valtio nykyään on.
K: Vaatiiko territoriaalisuus välttämättä oman maan?
V: Ei, territorialismin ei välttämättä tarvinnut olla oma maa.
K: Onko territorialismilla mitään yhteyttä sionismiin?
V: Kyllä, territorialismi liittyy sionismiin.
K: Oliko territorialismi toinen nimitys statismille?
V: Territorialismi tunnetaan myös nimellä statismi, mutta sitä ei pidä sekoittaa toiseen uskomukseen, jota myös kutsutaan statismiksi.
K: Kuka oli kiinnostunut territorialismista?
V: Juutalaiset olivat kiinnostuneita territorialismista.
