Koobi Fora | Turkana-järven itärannalla Keniassa
Koobi Fora on alue Koobi Fora Ridge -harjun ympärillä Turkana-järven itärannalla Keniassa. Se on gabbra-nimisen paimentolaiskansan aluetta. Koko alueesta voidaan käyttää termiä Itä-Turkana.
Harju on pääasiassa plioseeni- ja pleistoseeniselta ajalta peräisin olevien sedimenttien paljastuma. Se koostuu savi-, siltti- ja hiekkakivistä, joissa on säilynyt lukuisia maannisäkkäiden fossiileja, mukaan lukien varhaiset hominiinilajit. Harju on erodoitunut Badlands-maastoksi, ja sitä halkovat useat lyhytaikaiset joet, jotka laskevat nykyisen Turkana-järven koillisosaan.
Vuonna 1968 Richard Leakey perusti Koobi Foran perusleirin järveen työntyvälle suurelle hiekkakentälle lähellä harjannetta, jota hän kutsui Koobi Foran niemeksi. Tutkimus ja lukuisat kaivaukset osoittivat, että alueelta löytyi hominiinifossiileja viimeisen 4,2 miljoonan vuoden ajalta. Ihmismäisiä fossiileja paljon enemmän on muita kuin ihmismäisiä fossiileja, jotka antavat meille käsityksen eläimistöstä ja kasvistosta aina mioseeniin asti.
Vuonna 1973 Kenian hallitus varasi alueen Sibiloin kansallispuistoksi ja perusti Koobi Fora Spitille Kenian kansallisten museoiden päämajan. Suojelualue on hyvin hoidettu ja sitä vartioi ystävällinen mutta aseistettu puistopoliisi. Kohteiden ja erityisesti villieläinten suojelu on ensisijaisen tärkeää.
Tutkimuksia ja kaivauksia tekee Koobi Fora Research Project (KFRP), joka tekee yhteistyötä yliopistojen ja yksityishenkilöiden kanssa ympäri maailmaa.
Arkeologiset kohteet ja arkeologiset esineet
Arkeologiset kohteet
Koobi Foran tieteellisten paikkojen yksinkertainen hierarkia on seuraava: Koobi Fora on alue; alue on jaettu fossiilien keräilyalueisiin; fossiilien keräilyalueiden sisällä on arkeologisia kohteita ja hominidipaleontologisia paikkoja.
Koobi Foran alueen satojen kohteiden paikantaminen ja referointi on ollut jatkuva prosessi. Koko reservaatti jaettiin hieman yli 100 numeroituun alueeseen. Vuonna 2000 KFRP siirtyi GPS-järjestelmään.
Joitakin merkittäviä alueita ovat seuraavat.
- Alue 105
Ensimmäinen arkeologinen kohde, FxJj 1, löydettiin alueelta 105. Se on saanut lempinimen KBS-kohde, joka tulee Kay Behrensmeyer Site -nimestä sen tutkijan mukaan, joka löysi sieltä ensimmäisenä kivityökaluja. Tältä paikalta löydettiin myös ensimmäinen tuffi eli KBS-tuffi.
- Alue 131
Se tunnetaan Bernard Ngeneon vuonna 1972 löytämänä kallon 1470 sijaintipaikkana, jonka Meave Leakey rekonstruoi, jonka Richard Leakey myöhemmin rekonstruoi ja nimesi Homo habilikseksi, mahdollisesti Homo-suvun ensimmäiseksi yksilöksi, ja lopulta Homo rudolfensikseksi. Richard Leakey löysi sen 45 metriä 1,89 my KBS-tuffikiven alapuolelta, joten se on vanhempaa kuin tämä päivämäärä, mutta se on perinteisesti ajoitettu siihen.
Hominidien fossiilit
Fossiilien etsiminen ja löytäminen näin laajalta alueelta on toinen vaikea ongelma. Yksi ratkaisu on ollut järjestää kaikki paikalla olevat henkilöt ryhmäksi, joka lakaisee määrätyn alueen. Richard Leakey kehitti menetelmän, joka tuotti parempia tuloksia: hän organisoi ja koulutti kenialaisista koostuvan etsintäryhmän, joka tuli tunnetuksi nimellä "hominidien jengi" Kamoya Kimeun johdolla. He löysivät suurimman osan fossiilisista hominineista, joita on tällä hetkellä yli 200.
Koobi Fora tunnetaan ehkä parhaiten Homo-suvun yksilöistä, mutta sieltä on löydetty myös Australopithecus-suvun yksilöitä. Seuraavat lajit ovat edustettuina:
| Laji Nimi | Päivämäärät | Edustavat fossiilit | Huomautukset |
| 4,2-3,9 mya | 30731, -44, -45, -50, 35228, -31, -32, -33, -35, -36, -38 | Löytyy Allia Baysta. Varhaisin todiste kaksijalkaisesta kävelystä. | |
| Australopithecus boisei | 2,1-1,1 mya. | 406, 729, 13750, 23000, 732. | |
| Homo habilis | 1,9-1,6 mya | 1813, 1501, 1502, 1805, 1808. | Niitä kutsutaan nimellä "habilines" tai "hablines". Toiset on luokiteltu uudelleen tästä lajista Homo rudolfensis -lajiksi. Habilista pidetään Homon varhaisimpana tai varhaisimpien joukossa. |
| Homo rudolfensis | 1,9-1,6 mya | 1470, 1912, 1590, 3732, 1801, 1802, 1472. | Rudolfensis voi jakautua uudelleen, jotta jotkin fossiilit, kuten 1470, voidaan sijoittaa Kenyanthropus platyopsin kanssa. Rudolfensis jakaa myös nimen "habline". |
| 1,8-1,4 mya | 992, 730, 731, 819, 820, 3733, 3883. | Sitä pidetään eräänlaisena esi- tai jopa varhais-Homo erectus -lajina, josta se erotettiin. Jotkut kutsuvat ergasteria afrikkalaiseksi erectukseksi. |
Australopithecus ja Homo näyttävät eläneen alueella rinnakkain noin miljoonan vuoden ajan. Yksi mahdollinen selitys on erilaiset ravinnonlähteet. Uskotaan, että Australopithecus kuoli sukupuuttoon ja Homo jatkoi myöhempien lajien syntyä.
Kivityökalut
Koobi Forasta on löydetty suuria määriä kivityökaluja sekä maan pinnalta että kätköistä, joilla on omat ajoituksensa, mutta jotka harvoin ovat yhteydessä hominineihin. Muita ehdokkaita niiden valmistukseen ei kuitenkaan ole löydetty. Työkalut ovat Oldowan- ja Acheulean-ajan työkaluja. Koobi Foran yhteisö on laatinut seuraavan teminologian kuvaamaan kolmea paikallista teollisuudenalaa:
| Toimialan nimi | Päivämäärät | Edustavat sivustot | Huomautukset |
| KBS Oldowan | 1,89-1,65 mya (KBS:n jäsen) | FxJj1, FxJj3, FxJj10. | Verrattavissa Olduvain Bed I Oldowaniin. Vähäinen määrä hiutalekaapijoita ja hakkureita. |
| Karari, joka on nimetty Kararin/Abergayan harjun mukaan. | 1,65-1,39 mya (Okote-jäsen) | FxJj16, FxJj18GL, FxJj20M, FxJj18GL, FxJj20M | Verrattavissa Olduvain Bed II Oldowaniin. Suuri määrä kaapimia ja hakkureita. |
| Varhainen acheulean |
Kun Olduwan-tekniikasta siirryttiin Acheulean-tekniikkaan, hominiinit saivat enemmän vastinetta tietylle energiantuotannolle ja pystyivät tekemään enemmän. Tärkein tekninen kehitysaskel oli käsikirveen reuna. "Ytimen pienentämisstrategian" etuna oli enemmän ja ohuempia hiutaleita ydinkappaleiden massaa kohti. Enemmän ja parempia hiutaleita merkitsi ruhojen parempaa hyödyntämistä ja siten tarvetta vähentää ruhoja, vähentää metsästystä jne. Lisäksi käytettävissä olevien hiutaleiden määrän lisääntyminen mahdollisti etääntymisen kauemmas kivilähteestä ja antoi metsästykselle enemmän pysyvyyttä.
Kenian kansallismuseot Koobi Foran toimisto ja leiri, Sibiloin kansallispuisto.
Kenian kansallisten museoiden Koobi Fora -museo, Sibiloin kansallispuisto.
Stratigrafia
Koobi Fora on plioseenibasalttien peittämä ja täynnä lähes 600 metriä plioseeni-pleistoseeni-kauden sedimenttejä, jotka ovat peräisin noin neljän miljoonan ja miljoonan vuoden takaa.
Suurin osa varhaisista ihmisfossiileista ja arkeologisista jäännöksistä on peräisin Burgi-jäsennyksen, KBS-jäsennyksen ja Okote-jäsennyksen yläosasta. Jäsenet kuvastavat Turkana-altaan muuttuvia ympäristöjä, jotka vaihtelevat Burgi Memberin aikaisesta järvi- ja suistoalueesta Okote Memberin aikaisiin jokiin ja tulva-alueisiin.
Koobi Foran muodostuman stratigrafia on yksi Itä-Afrikan parhaiten tutkituista ja kalibroiduista. KBS-tuffin kiistelty ajoitus 1970-luvulla auttoi edistämään nykyaikaisten kalium/argon- ja argon/argon-geologisten ajoitusmenetelmien kehittämistä. Lisäksi geokronologian ja nisäkkäiden evoluutiotutkimusten ainutlaatuinen yhdistäminen on tehnyt Koobi Fora -muodostumasta koko plioseeni-pleistoseenisen Afrikan standardia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Koobi Fora?
V: Koobi Fora on alue Koobi Foran harjanteen ympärillä Turkana-järven itärannalla Keniassa. Se on gabbra-nimisen paimentolaiskansan alueella, ja sitä voidaan kutsua myös nimellä Itä-Turkana.
Kysymys: Minkälaisista sedimenteistä harju koostuu?
V: Harju koostuu savikivistä, silttikivistä ja hiekkakivistä.
K: Mitä fossiileja tältä alueelta on löydetty?
V: Koobi Forasta on löydetty lukuisia maannisäkkäiden fossiileja, myös varhaisia hominiinilajeja.
K: Kuka perusti perusleirin Koobi Fora Spitiin?
V: Richard Leakey perusti Koobi Foran perusleirin järveen työntyvälle suurelle hiekkasärkälle harjun lähelle vuonna 1968.
K: Kuinka kauan sitten täältä löydettiin hominiinifossiileja?
V: Koobi Forasta on löydetty hominiinifossiileja jopa 4,2 miljoonan vuoden takaa.
K: Minkälaisia muita fossiileja täällä on ihmismäisten fossiilien lisäksi?
V: Alueella on myös muita kuin humanoidifossiileja, kuten mioenin eläimistöstä ja kasvistosta peräisin olevia fossiileja.
K: Suojellaanko tällä alueella sijaitsevia kohteita ja villieläimiä?
V: Kyllä, Kenian hallitus varasi Sibiloin kansallispuiston vuonna 1973, mikä tarjoaa suojelua kohteille ja villieläimille, ja sitä vartioi aseistettu puistopoliisi. Lisäksi tutkimuksia ja kaivauksia tekee Koobi Fora Research Project (KFRP), joka tekee yhteistyötä yliopistojen ja yksityishenkilöiden kanssa maailmanlaajuisesti näiden alueiden suojelemiseksi edelleen.
