Gioachino Rossini (s. Pesaro 29. helmikuuta 1792; k. Passy 13. marraskuuta 1868) oli italialainen säveltäjä. Hän oli aikansa tunnetuin oopperasäveltäjä. Hänen oopperoissaan oli paljon uusia ideoita. Italialaisista oopperoista oli tullut melko mielikuvituksettomia, ja Cimarosan ja Paisiellon kaltaiset säveltäjät olivat kirjoittaneet joka kerta samanlaista. Rossini teki oopperoistaan mielenkiintoisia kirjoittamalla taitavasti laulajille, antamalla heille hyviä säveliä ja orkesterille mielenkiintoista musiikkia sekä valitsemalla oopperoihinsa erilaisia tarinoita. Ooppera, josta Rossini tunnetaan nykyään parhaiten, on Il Barbieredi Siviglia (Sevillan parturi). Monet hänen oopperoidensa alkusoitoista soitetaan orkesterikonserteissa. Suosituin on hänen oopperansa Guillaume Tell (William Tell) alkusoitto, joka on esitetty brittiläisessä tv-sarjassa The Adventures of William Tell.

Elämä ja ura

Rossini syntyi musiikilliseen perheeseen; hänen isänsä oli puhallinsoittaja ja äiti laulaja. Hän sai varhain musiikkikasvatusta ja saavutti nuorena mainetta oopperasäveltäjänä. Rossinin uran huippuvuodet sijoittuvat 1810-luvulle ja 1820-luvun alkuun. Hän sävelsi lyhyessä ajassa suuren määrän oopperoita eri italialaisiin teattereihin ja myöhemmin Pariisiin. Tunnettuja oopperia hänen laajasta tuotannostaan ovat muun muassa Tancredi, L'italiana in Algeri, La gazza ladra, La Cenerentola ja tietysti mainittu Il Barbieredi Siviglia.

Tyyli ja vaikutus

Rossinin musiikille on tunnusomaista elegantti melodisuus, selkeä rytmiikka ja taitava ajoitus resitatiivien ja aarioiden välillä. Hänen orkesterinkirjoituksessaan näkyy huumori ja väri, ja laulajille hän loi usein teknisesti vaativia mutta kuulijaystävällisiä kaaria. Rossinin tekniikoihin kuuluu niin kutsuttu "Rossini-crescendo" – asteittain voimistuva, toistuva fraasi, joka rakentaa jännitettä ja huipentumaa. Hänen vaikutuksensa näkyi myöhemmissä italialaisissa säveltäjissä ja oopperaperinteen kehityksessä; Rossinin pantheonissa hänet usein nähdään bel canton yhtenä avainhahmona.

Teokset ja perintö

Rossini sävelsi suuren määrän oopperoita, ja monta niistä soitetaan edelleen säännöllisesti. Oopperoidensa lisäksi hän kirjoitti kirkkomusiikkia, kamarimusiikkia, lauluja ja pianokappaleita. Myöhäistuotantoon kuuluu muun muassa 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen pienempiä, intiimejä teoksia, jotka julkaistiin kokoelmissa nimellä Péchés de vieillesse ("vanhenemisen synnit").

Elämän viimeiset vuodet

Elämänsä viimeisten 40 vuoden aikana Rossini ei enää kirjoittanut musiikkia suureen oopperatuotantoon. Hänen ystävänsä rukoilivat häntä kirjoittamaan uuden oopperan, mutta hän kieltäytyi aina. Vaikka hän vetäytyi oopperan kirjoittamisesta, hän asui Pariisin lähistöllä ja eli osittain seurallisessa elämässä; hänestä tuli kuuluisa isännän roolista musiikillisissa piirissä ja hänen talonsa oli usein kohtaamispaikka taiteilijoille ja ystäville. Rossini kuoli Passyssä vuonna 1868, ja hänen perintönsä musiikissa ja oopperataiteessa on pysyvä.

Merkittäviä teemoja Rossinin elämässä:

  • Nopea ja tuottelias ura oopperan parissa 1810–1829.
  • Merkittävä panos bel canto -perinteeseen ja orkesterinkäsittelyyn.
  • Joidenkin alkusoittojen, erityisesti Guillaume Tellin alkusoiton, laaja suosio populaarikulttuurissa (esim. tv-sarjat ja mainosteemat).
  • Myöhäistuotanto, joka sisältää pienimuotoisempaa ja intiimimpää musiikkia.