Nautiloidi
Nautiloidit ovat suuri ja monipuolinen ryhmä meren pääjalkaisia (Mollusca), jotka kuuluvat alaluokkaan Nautiloidea. Ne saivat alkunsa myöhäisemmässä kambrikaudella. Nautilus on ainoa säilynyt suku.
Nautiloidit kukoistivat varhaispaleotsooisella kaudella, jolloin ne olivat tärkeimmät petoeläimet. Ne kehittivät poikkeuksellisen laajan valikoiman kuoren muotoja ja muotoja. Fossiilisia nautiloideja tunnetaan noin 2 500 lajia, mutta nykyään on jäljellä vain muutama laji.
Taksonomiset suhteet
Nautiloidit kuuluvat pääjalkaisiksi kutsuttuun eläinryhmään. Pääjalkaiset ovat nilviäisten kehittynyt luokka. Pääjalkaisiin kuuluvat myös ammonoidit, belemniitit ja nykyaikaiset koleoidit, kuten mustekalat ja kalmarit.
Perinteisesti pääjalkaisten yleisin luokittelu on ollut kolmijako nautiloideihin, ammonoideihin ja koleoideihin. Tämä artikkeli käsittelee nautiloideja tässä laajassa merkityksessä, joita kutsutaan joskus Nautiloidea sensu lato -nimellä.
Kladistisesti tarkasteltuna nautiloidit ovat parafylaktinen ryhmä, jota yhdistävät yhteiset primitiiviset (alkeelliset) piirteet, joita ei löydy pääjalkaisista. Toisin sanoen ne ovat evoluutioaste, jonka uskotaan synnyttäneen sekä ammonoidit että koleoidit. Ne määritellään siten, että molemmat jälkeläisryhmät suljetaan pois. Sekä ammonoidit että koleoidit polveutuvat luultavasti bactritideista, jotka puolestaan ovat syntyneet suorakuorisista ortocerid-nautiloidista.
Ammonoidit (ryhmä, johon kuuluvat ammoniitit ja goniatiitit) ovat nautiloidien sukupuuttoon kuolleita serkkuja, jotka kehittyivät devonikauden alkupuolella noin 400 miljoonaa vuotta sitten.
