Nestlé — maailman suurin elintarviketuottaja: historia ja tärkeimmät tiedot
Tutustu Nestlén historiaan, tuotteisiin ja taloustietoihin: miten 1800-luvun maitotuotteesta kasvoi maailman suurin elintarvikeyritys — tärkeimmät faktat ja kehitys.
Nestlé on liikevaihdoltaan maailman suurin elintarviketuottaja ja monialayritys, jonka tuotteita myydään lähes kaikissa maailman maissa. Yhtiön juuret ulottuvat 1800-luvulle, ja sen toiminta kattaa laajan valikoiman elintarvikkeita ja juomia sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita.
Historia
Nestlén alku on sidoksissa sveitsiläiseen apteekkariin Henri Nestléen, joka kehitti 1860–1870-luvuilla lapsille tarkoitetun jauhoseoksen ja liukoista maitoa, jota voitiin antaa imeväisille ja vauvoille silloin, kun äidinmaitoa ei ollut saatavilla. Yrityksen nykyinen muoto syntyi myöhemmin, kun Nestlén toiminta fuusioitui muiden maidontuottajien kanssa (esimerkiksi tunnetun fuusion yhteydessä yhdistyivät kaksi suurta yritystä), ja yritys laajeni nopeasti kansainväliseksi konserniksi 1900-luvun alusta lähtien.
Tuotteet ja tunnetut brändit
Nestléllä on laaja tuotevalikoima, johon kuuluvat mm. vauvanruoat, erilaiset maitotuotteet, valmisruoat, makeiset, välipalatuotteet, vesituotteet ja kahviratkaisut. Yrityksen tunnettuja brändejä ovat muun muassa Nescafé (Nestlén liukoinen kahvi), Nespresso, KitKat, Smarties, Purina, Hot Pockets ja monet paikalliset tuotemerkit eri markkinoilla. Nestlé alkoi valmistaa myös liukoista kahvia 1900-luvun alkupuolelta lähtien; tunnettu Nescafé-brändi lanseerattiin 1930–1940-lukujen vaihteessa.
Talous ja koko
Nestlé on globaali toimija, jonka pääkonttori sijaitsee Veveyssä, Sveitsissä. Yritys työllistää satoja tuhansia ihmisiä eri puolilla maailmaa ja toimii lukuisilla tuotanto- ja jakeluverkostoilla. Vuonna 2010 Nestlén liikevaihto oli noin 109 miljardia Sveitsin frangia ja nettotulos oli tuolloin noin 10 miljardia Sveitsin frangia. Näitä lukuja seuraa ja päivittää vuosittain yhtiön tilinpäätös.
Vastuullisuus ja kiistat
Nestlé on kohdannut sekä kiitosta että kritiikkiä. Yhtiötä on arvosteltu muun muassa vauvanruokamarkkinoinnista, vesivarojen kaupallistamisesta, palmuöljyn ja maidon tuotantoketjujen ympäristövaikutuksista sekä lapsityövoiman esiintymisestä osassa raaka-aineketjuja (esim. kaakao). Samalla Nestlé on sitoutunut erilaisiin vastuullisuusaloitteisiin, kuten ympäristövaikutusten vähentämiseen, kestävään hankintaan ja pakkausjätteen vähentämiseen, ja raportoi edistymisestään säännöllisesti.
Tutkimus ja tulevaisuus
Nestlé panostaa tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisuihin. Yritys pyrkii laajentamaan valikoimaansa terveellisemmillä vaihtoehdoilla, vähentämään ympäristöjalanjälkeään ja vastaamaan kuluttajien muuttuvaan kysyntään, kuten kasvipohjaisten tuotteiden kasvavaan suosioon.
Yhteenvetona Nestlé on pitkäikäinen ja laaja-alainen elintarvikekonserni, jolla on merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen rooli, mutta myös vastuu eettisestä ja ympäristöystävällisestä toiminnasta.
Nestlén pääkonttori Veveyssä, Sveitsissä
Tuotteet
Nestlé omistaa tällä hetkellä yli 2000 tuotemerkkiä. Nestlellä on tuotemerkkejä, jotka valmistavat kahvia, pullotettua vettä, pirtelöitä ja muita juomia, aamiaismuroja, lastenruokia, suorituskyky- ja terveysravintovalmisteita, mausteita, keittoja ja kastikkeita, pakastettuja ja jäähdytettyjä elintarvikkeita sekä lemmikkieläinten ruokia.
Nestlé Bear Brand
Bear Brand on maitojauhe. Se otettiin käyttöön vuonna 1976. Sen omisti Nestlé. Se on steriloitu maitomerkki. Steriloitu maito otettiin käyttöön vuonna 1906. Maitojauhe otettiin käyttöön vuonna 1976. Se on sijalla 6 Filippiinien 50 suosituimman nopeasti liikkuvan kulutustavaran joukossa.
Bear Brandia myydään Filippiineillä, Indonesiassa, Thaimaassa, Kambodžassa, Vietnamissa, Myanmarissa, Malesiassa, Bruneissa, Intiassa, Jemenissä, Nepalissa, Taiwanissa, Singaporessa, Kiinassa, Iranissa, Bhutanissa, Hongkongissa ja Afganistanissa.
Kiistat
Äidinmaidonkorvikkeen tuotteet
Rintamaidon sijasta käytettäväksi tarkoitettua ruokaa kutsutaan äidinmaidonkorvikkeeksi. Monet lait säätelevät sitä, miten äidinmaidonkorvikkeita tulisi markkinoida. Nestlén liukoinen maito on tuote, joka kuuluu tämän määritelmän piiriin. Nestlé markkinoi 1970-luvulla liukenevaa maitoa äideille, joilla on pikkulapsia. Näin tehtiin myös kehitysmaissa. Markkinointikampanja johti Nestlé-boikotiksi kutsuttuun boikottiin, joka on edelleen käynnissä. Vuonna 1981 Maailman terveysjärjestö julkaisi ohjeen äidinmaidonkorvikkeiden mainonnasta. Nestléä arvostellaan, koska se ei muka noudata tätä ohjesääntöä. Nestlén toimintaperiaatteiden mukaan äidinmaito on parasta ravintoa imeväisille ja naiset, jotka eivät voi tai halua imettää, tarvitsevat vaihtoehdon, jolla varmistetaan, että heidän lapsensa saavat tarvitsemansa ravinnon. Ongelmana on, että imetyksen lopettaminen ei pysty aloittamaan uudelleen, jonkin ajan kuluttua. Heistä tulee riippuvaisia äidinmaidonkorvikkeista vauvojensa ruokkimiseksi.
Lapsityövoima
Vuonna 2010 julkaistussa dokumentissa The Dark Side of Chocolate (Suklaan pimeä puoli) todettiin, että Nestlé ostaa kaakaopapuja Norsunluurannikon plantaaseilta, joilla käytetään lapsiorjatyövoimaa. Useimmat lapset ovat 12-15-vuotiaita. Osa heistä on salakuljetettu lähimaista. Ensimmäiset väitteet lapsiorjuuden käytöstä kaakaon tuotannossa esitettiin vuonna 1998. Vuoden 2000 lopulla BBC:n dokumentti kertoi orjuutettujen lasten käytöstä kaakaon tuotannossa Länsi-Afrikassa. Myös muut tiedotusvälineet raportoivat laajalle levinneestä lapsiorjuudesta ja lapsikaupasta kaakaon tuotannossa. Syyskuussa 2001 Nestlé USA:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Bradley Alford allekirjoitti Harkin-Engelin pöytäkirjan. Harkin-Engelin pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on lopettaa lapsityövoiman käyttö kaakaon tuotannossa. Sitä kutsutaan yleisesti kaakaopöytäkirjaksi.
Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee yleissopimuksessa 182 "lapsityön pahimmat muodot". Harkin-Engelin pöytäkirjassa asetetaan määräaika, joka on vuosi 2005, jotta ne voidaan poistaa kaakaon tuotannosta. Koska kaakaoteollisuus ei noudattanut tätä määräaikaa, Nestléä ja muita yrityksiä vastaan nostettiin kanne kolmen malilaisen lapsen puolesta. Kanteessa väitettiin, että lapset kaupattiin Norsunluurannikolle, heidät pakotettiin orjuuteen ja heitä pahoinpideltiin usein kaakaoplantaaseilla.
Syyskuussa 2010 Yhdysvaltain Kalifornian keskisen piirikunnan piirituomioistuin totesi, että yrityksiä ei voida pitää vastuullisina kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, ja hylkäsi kanteen. Asiasta valitettiin Yhdysvaltain vetoomustuomioistuimeen.
INTERPOLin ja Norsunluurannikon lainvalvontaviranomaisten vuonna 2009 toteuttama yhteinen poliisioperaatio johti 54 lapsen pelastamiseen ja kahdeksan lasten laittomaan värväykseen osallistuneen henkilön pidättämiseen.
Etsiä