Niels Bohr (7. lokakuuta 1885 – 18. marraskuuta 1962) oli tanskalainen fyysikko, joka oli yksi kvanttifysiikan ja atomirakenteen keskeisistä kehittäjistä. Hän esitteli vuonna 1913 kuuluisan Bohrin atomimallin, joka selitti atomien energiatasojen kvantittumisen ja elektroneiden siirtymät. Bohrin työt atomien rakenteen ymmärtämiseksi johtivat siihen, että hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1922 tutkimuksistaan atomien rakenteesta ja niistä säteilevästä energiasta; yksinkertaistaen palkinto myönnettiin atomien energiatasojen kvantittumisen selittämisestä. Hän vaikutti myös ydinfysiikan tutkimukseen, ja hänen työnsä liittyi laajemmin ydinaseiden kehitykseen (atomipommin) 1900-luvun puolivälissä. Toisen maailmansodan aikana Bohr pakeni Tanskasta ja osallistui liittoutuneiden tutkijoiden tapaamisiin sekä oli yhteyksissä Manhattan-projektiin; hän kuitenkin korosti sodan jälkeen tiedon avoimuutta ja kansainvälisen yhteistyön tarvetta ydinenergian hallinnassa. Bohr perusti Kööpenhaminan teoreettisen fysiikan laitoksen (nyk. Niels Bohr Institute) ja oli monien merkittävien fyysikoiden opettaja sekä työtoveri. Hän muotoili filosofisesti vaikuttavan komplementaarisuusperiaatteen, joka on keskeinen osa niin kutsuttua Kööpenhaminan tulkintaa kvanttimekaniikasta. Bohrilla oli pitkäaikainen tieteellinen keskusteluyhteys muun muassa Albert Einsteinin kanssa; kuuluisat Bohr–Einstein-keskustelut käsittelivät kvanttimekaniikan perusteita, todennäköisyyttä ja sattuman roolia luonnonilmiöissä. Bohr meni naimisiin Margrethe Nørlundin kanssa vuonna 1912. Yksi hänen pojistaan, Aage Bohr, seurasi isänsä jalanjälkiä fysiikassa ja sai vuonna 1975 oman Nobel-palkintonsa. Niels Bohrin perintö näkyy sekä teoreettisissa käsitteissä että kansainvälisen tieteellisen yhteisön rakenteissa, ja häntä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista.
Niels Bohr — Tanskalainen fyysikko, kvanttimekaniikan isä (Nobel 1922)
Niels Bohr — Tanskalainen Nobelin (1922) voittaja, kvanttimekaniikan isä ja atomimallin kehittäjä. Elämä, tutkimukset ja vaikutus moderniin fysiikkaan.
Elämäkerta
Niels Henrik David Bohr eli Niels Bohr syntyi Kööpenhaminassa Tanskassa vuonna 1885 Christian Bohrin poikana, joka oli myös Kööpenhaminan yliopiston fysiologian professori. Bohrin äiti oli Ellen Adler Bohr, ja hän oli juutalainen, jonka perheessä oli rikkaita pankkiireja ja poliitikkoja. Niels oli myös Harald Bohrin veli. Bohr oli matemaatikko, fyysikko ja hauskasti myös jalkapallomaajoukkueen pelaaja.
Vuonna 1903 Bohr aloitti filosofian ja matematiikan opinnot Kööpenhaminan yliopistossa.
Vuonna 1905 Tanskan kuninkaallinen tiedeakatemia järjesti kilpailun. Niels Bohr osallistui kilpailuun tekemällä joitakin pintajännityskokeita. Hän käytti isänsä laboratoriota yliopistossa, sillä hän tunsi sen lapsesta asti.
Hänen työnsä voitti palkinnon. Tästä syystä hän päätti lopettaa filosofian ja matematiikan opinnot ja siirtyi fysiikkaan.
Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1911.
Bohr teki kokeita Trinity Collegessa Cambridgessa J.J. Thomsonin johdolla. Sen jälkeen hän siirtyi Manchesterin yliopistoon Ernest Rutherfordin johdolla. Rutherfordin teorioiden pohjalta hän julkaisi elektroniteoriansa. Hän esittelee vuonna 1913 teorian atomin ytimen ympärillä kiertävillä radoilla kulkevista elektroneista ja niiden kemiallisista ominaisuuksista.
Hän esitti ajatuksen, että elektroni voi pudota korkeamman energian radalta alemmalle radalle. Silloin se voi lähettää fotonin, jolla on erillinen energia. Tämä on kvanttiteorian perusta.
Niels Bohrilla ja hänen vaimollaan Margrethe Nørlund Bohrilla oli neljä poikaa. Vanhin heistä kuoli traagisessa veneonnettomuudessa, ja toinen kuoli lapsuuden aivokalvontulehdukseen. Muista pojista tuli menestyksekkäitä, muun muassa Aage Bohrista, josta tuli hyvin menestynyt fyysikko ja joka sai isänsä tavoin Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1975.
| Fysiikan Nobel-palkinnon saajat | |
| 1901-1925 | Röntgen (1901) - Lorentz / Zeeman (1902) - Becquerel / P. Curie / M. Curie (1903) - Rayleigh (1904) - Lenard (1905) - Thomson (1906) - Michelson (1907) - Lippmann (1908) - Marconi / Braun (1909) - van der Waals (1910) - Wien (1911) - Dalén (1912) - Kamerlingh Onnes (1913) - Laue (1914) - W. L. Bragg / W. H. Bragg (1915) - Barkla (1917) - Planck (1918) - Stark (1919) - Guillaume (1920) - Einstein (1921) - N. Bohr (1922) - Millikan (1923) - M. Siegbahn (1924) - Franck / Hertz (1925) |
| 1926-1950 | Perrin (1926) - Compton / C. Wilson (1927) - O. Richardson (1928) - De Broglie (1929) - Raman (1930) - Heisenberg (1932) - Schrödinger / Dirac (1933) - Chadwick (1935) - Hess / C. D. Anderson (1936) - Davisson / Thomson (1937) - Fermi (1938) - Lawrence (1939) - Stern (1943) - Rabi (1944) - Pauli (1945) - Bridgman (1946) - Appleton (1947) - Blackett (1948) - Yukawa (1949) - Powell (1950). |
| 1951-1975 | Cockcroft / Walton (1951) - Bloch / Purcell (1952) - Zernike (1953) - Born / Bothe (1954) - Lamb / Kusch (1955) - Shockley / Bardeen / Brattain (1956) - Yang / T. D. Lee (1957) - Cherenkov / Frank / Tamm (1958) - Segrè / Chamberlain (1959) - Glaser (1960) - Hofstadter / Mössbauer (1961) - Landau (1962) - Wigner / Goeppert-Mayer / Jensen (1963) - Townes / Basov / Prokhorov (1964) - Tomonaga / Schwinger / Feynman (1965) - Kastler (1966) - Bethe (1967) - Alvarez (1968) - Gell-Mann (1969) - Alfvén / Néel (1970) - Gabor (1971) - Bardeen / Cooper / Schrieffer (1972) - Esaki / Giaever / Josephson (1973) - Ryle / Hewish (1974) - A. Bohr / Mottelson / Rainwater (1975). |
| 1976-2000 | Richter / Ting (1976) - P. W. Anderson / Mott / Van Vleck (1977) - Kapitsa / Penzias / R. Wilson (1978) - Glashow / Salam / Weinberg (1979) - Cronin / Fitch (1980) - Bloembergen / Schawlow / K. Siegbahn (1981) - K. Wilson (1982) - Chandrasekhar / Fowler (1983) - Rubbia / van der Meer (1984) - von Klitzing (1985) - Ruska / Binnig / Rohrer (1986) - Bednorz / Müller (1987) - Lederman / Schwartz / Steinberger (1988) - Ramsey / Dehmelt / Paul (1989) - Friedman / Kendall / R. Taylor (1990) - de Gennes (1991) - Charpak (1992) - Hulse / J. Taylor (1993) - Brockhouse / Shull (1994) - Perl / Reines (1995) - D. Lee / Osheroff / R. Richardson (1996) - Chu / Cohen-Tannoudji / Phillips (1997) - Laughlin / Störmer / Tsui (1998) - 't Hooft / Veltman (1999) - Alferov / Kroemer / Kilby (2000)) |
| 2001-nykyisin | Cornell / Ketterle / Wieman (2001) - Davis / Koshiba / Giacconi (2002) - Abrikosov / Ginzburg / Leggett (2003) - Gross / Politzer / Wilczek (2004) - Glauber / Hall / Hänsch (2005) - Glauber / Hall / Hänsch (2005) - Mather / Smoot (2006) - Fert / Grünberg (2007) - Nambu / Kobayashi / Maskawa (2008) - Kao / Boyle / Smith (2009) - Geim / Novoselov (2010) - Perlmutter / Riess / Schmidt (2011) - Perlmutter / Riess / Schmidt (2011) - Wineland / Haroche (2012) - Englert / Higgs (2013) - Akasaki / Amano / Nakamura (2014) - Kajita / McDonald (2015) - Thouless / Haldane / Kosterlitz (2016) - Weiss / Barish / Thorne (2017) - Ashkin / Mourou / Strickland (2018) - Mayor / Peebles / Queloz (2019) - Penrose / Genzel / Ghez (2020) - Manabe / Hasselmann / Parisi (2021) - Aspect / Clauser / Zeilinger (2022) |
| Luokka:Fysiikan Nobel-palkinnon saajat - | |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Niels Bohr?
V: Niels Bohr oli tanskalainen fyysikko, joka auttoi kvanttifysiikan, atomin rakenteen ja atomipommin löytämisessä. Hän sai Nobelin palkinnon vuonna 1922 atomien energiatasojen kvantittumisen löytämisestä.
Kysymys: Milloin Niels Bohr avioitui Margrethe Nّrlundin kanssa?
V: Niels Bohr avioitui Margrethe Nّrlundin kanssa vuonna 1912.
K: Kuka oli yksi hänen pojistaan?
V: Yksi hänen pojistaan oli Aage Bohr, joka oli myös merkittävä fyysikko ja sai Nobelin palkinnon vuonna 1975.
K: Minkä projektin parissa hän työskenteli muiden fyysikoiden kanssa?
V: Niels Bohr työskenteli muiden fyysikoiden kanssa hankkeessa, joka tunnetaan nimellä Manhattan Project.
K: Tekikö hän yhteistyötä Albert Einsteinin kanssa?
V: Kyllä, Niels Bohr teki yhteistyötä Albert Einsteinin kanssa.
K: Pidetäänkö häntä yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä fyysikoista?
V: Kyllä, Niels Bohria pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä fyysikoista.