Pohjois-Sulawesi (indonesian kielellä Sulawesi Utara) on Indonesian maakunta saaren koillisosassa. Se sijaitsee Sulawesin saaren koillisella niemimaalla, jota kutsutaan yleisesti Minahasan niemimaaksi. Maakunta sijaitsee Filippiinien eteläpuolella ja Malesian Sabahin kaakkoispuolella. Idässä on Malukumeri, lännessä Gorontalo- ja Celebesinmeri ja lounaassa Tomininlahti. Provinssin pinta-ala on 13 851,64 neliökilometriä, ja sen väkiluku oli 2 270 596 vuoden 2010 väestönlaskennassa.

Maantiede ja luonto

Maakunta on monimuotoinen: rannikkoalueita, reheviä sademetsäalueita ja jyrkkiä vuorenseutuja. Maakunnan sisäosissa on monia korkeita vuoria, joiden korkeus vaihtelee noin 1 112 metristä 1 995 metriin (3 648–6 545 jalkaa). Alue on nuorta tuliperäistä aluetta, ja siellä on sekä aktiivisia että sammuneita tulivuoria, minkä takia maaperä paikoin on hedelmällistä mutta myös alttiina tulivuorenpurkauksille.

Pohjois-Sulawesi tunnetaan erityisesti merellisestä luonnostaan: koralliriutat, rehevät mangrovemetsät ja rikas merielämä tekevät siitä suositun sukellus- ja snorklausalueen. Tunnettuja sukellusalueita ovat muun muassa Bunakenin kansallispuisto ja Lembehin salmi, joissa on laaja kirjo kaloja, koralleja ja erikoisia merieläimiä. Myös trooppiset sademetsät tarjoavat suojapaikan runsaille lintulajeille ja muulle luonnon monimuotoisuudelle.

Kaupungit ja liikenne

Maakunnan pääkaupunki, liikekeskus ja suurin kaupunki on Manado. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Tomohon ja Bitung. Alueella on edustava joukko satamia, ja Manadon läheisyydessä sijaitsee Sam Ratulangin kansainvälinen lentokenttä, joka yhdistää maakunnan muihin Indonesian kaupunkeihin ja kansainvälisiin kohteisiin. Saariston ja rannikkoalueiden välisessä liikkumisessa merikuljetukset ovat yleisiä.

Historia

Alueen alkuperäiskansat, kuten minahasat, ovat asuttaneet niemimaata pitkään ja kehittäneet oman kulttuurinsa ja tapansa. Varhaisessa historiassa alueella kävi aktiivinen kauppa Aasian sisäisten verkostojen kautta, ja erityisesti mausteet toivat alueelle ulkomaisia kaupankävijöitä.

Aiemmin portugalilaiset, espanjalaiset, hollantilaiset ja paikalliset kuningaskunnat kilpailivat Pohjois-Sulawesin luonnonvaroista, kuten mausteista, riisistä ja kullasta. Portugalilaiset rantautuivat ensimmäisinä 1500-luvulla, minkä jälkeen alueelle saapuivat muutkin eurooppalaiset valtiot ja kolonialistit. Lopulta hollantilaiset vakiinnuttivat asemansa 1600-luvulta lähtien ja hallitsivat aluetta noin kolme vuosisataa.

Toisen maailmansodan aikana alue joutui japanilaisten miehitykseen toisen maailmansodan alussa. Sodan jälkeen hollantilaiset palasivat lyhyeksi aikaa, mutta 1949 he tunnustivat Indonesian itsenäisyyden Republic of the United States of Indonesia -ratkaisun myötä. Alue kuului aluksi Itä-Indonesiaan (NIT), mutta kansan vastustuksen seurauksena Pohjois-Sulawesi liitettiin Indonesian tasavaltaan vuonna 1950. Alkuperäisen Sulawesin maakunnan hajautumisen jälkeen Pohjois-Sulawesi muodostettiin omaksi maakunnakseen 14. elokuuta 1959.

Väestö, kulttuuri ja uskonnot

Pohjois-Sulawesin väestö on etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen. Minahasan kansa on alueen merkittävin alkuperäisyhteisö, ja alueella puhutaan paikallisia kielimuotoja sekä indonesian kieltä. Kristinusko on alueella yleinen uskonto, mikä erottaa sen monista muista Indonesian maakunnista, joissa islam on yleisempi. Samalla alueella esiintyy myös islamia ja perinteisiä uskonnollisia käytäntöjä.

Talous

Talouden peruspilarit ovat maatalous (riisi, banaanit, kahvi, mausteet), kalastus, kaivostoiminta sekä matkailu. Rannikkoalueiden kalastus on tärkeä toimeentulon lähde monille yhteisöille. Viime vuosikymmeninä matkailu sukelluksen, luonnon ja kulttuurin takia on kasvanut merkittäväksi tulonlähteeksi.

Matkailu ja nähtävyydet

Sukellus- ja snorklausmahdollisuudet Bunakenin ja Lembehin alueilla houkuttelevat harrastajia ympäri maailmaa. Luontomatkailu, tuliperäiset maisemat, kansallispuistot ja paikallinen kulttuuri tarjoavat monipuolisia elämyksiä. Myös paikalliset markkinat, perinteiset kylät ja uskonnolliset juhlaperinteet kiinnostavat matkailijoita.

Haasteet ja suojelu

Pohjois-Sulawesi kohtaa haasteita kuten merten rehevöityminen, koralliriuttojen kuormitus, metsäkato ja satunnaiset tulivuorenpurkaukset. Ympäristönsuojelu, kestävän matkailun kehittäminen ja paikallisyhteisöjen elinkeinon tukeminen ovat alueen kehityksen kannalta keskeisiä tehtäviä.

Yhteenvetona Pohjois-Sulawesi on luonnoltaan rikas ja kulttuurisesti monimuotoinen maakunta, jossa meren- ja vuoriston tarjoamat mahdollisuudet yhdistyvät pitkään historiaan ja elinvoimaiseen paikalliseen yhteisöön.