Turvesuon metsä
Turvesuon metsät ovat metsäkosteikkoja trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Niiden kuivatus on huono. Vettynyt maaperä estää kuolleiden lehtien ja puun täydellisen hajoamisen. Ajan myötä syntyy paksu kerros hapanta turvetta. Ne koostuvat lehtipuista (ei havupuista) ja monista muista kukkivista kasveista.
Turvesuon metsiä ympäröivät yleensä paremmin ojitetuilla mailla sijaitsevat alankojen sademetsät. Rannikon läheisyydessä voi olla murto- tai suolaisen veden mangrovemetsiä.
Nämä trooppiset suometsät eroavat melkoisesti Irlannin kaltaisten ilmastojen pohjoisen lauhkean ilmaston soista. Lauhkean ilmaston suot eivät ole metsien, vaan lähinnä sammalten, kuten Sphagnumin, ruohojen, saraikkojen ja pensaiden muodostamia.
Satelliittikuva Borneon saaresta 19. elokuuta 2002, jossa näkyy palavien suometsien savua.
Ekologia
Noin 62 prosenttia maailman trooppisista turvemaista sijaitsee Kaakkois-Aasiassa. Tästä alueesta 80 prosenttia sijaitsee Indonesiassa, 11 prosenttia Malesiassa, 6 prosenttia Papua-Uudessa-Guineassa ja joitakin alueita Bruneissa, Vietnamissa, Filippiineillä ja Thaimaassa. Niillä on jopa 70 metriä korkeita puita. Turpeen sienimäiset, epävakaat, vedellä kyllästetyt, anaerobiset kerrostumat voivat olla jopa 20 metrin syvyisiä, ja niiden pH-arvo on alhainen (pH 2,9-4) ja ravinteet vähäisiä. Metsänpohja on kausiluonteisesti tulvillaan. Vesi värjäytyy tummanruskeaksi pudonneista lehdistä ja turpeesta huuhtoutuvien tanniinien vaikutuksesta, mistä nimi "mustavesisuot" johtuu. Kuivana kautena turve pysyy vedessä ja puiden välissä on lammikoita.
Näissä trooppisissa ja subtrooppisissa kosteissa lehtipuuvaltaisissa metsissä esiintyy trooppisia soita ja suometsiä. Tässä biomuodossa maaperään varastoituu valtavia määriä hiiltä orgaanisena aineksena - paljon enemmän kuin luonnontilaisissa metsissä. Ne kuuluvat suurimpiin maanpinnanläheisiin orgaanisen hiilen varastoihin. Tärkeydestään huolimatta turvemetsät ovat valitettavasti yksi uhanalaisimmista, mutta vähiten tutkituista ja huonoiten ymmärretyistä biotyypeistä.
Kalimantanissa sijaitseva turvesuon metsä.
Tyhjennys ja puunkorjuu
Suuria alueita näistä metsistä hakataan kovaa vauhtia. 1970-luvulta lähtien turvemaiden metsäkato ja ojitus ovat lisääntyneet huomattavasti. Lisäksi El Niñon ja eteläisen värähtelyn (ENSO) aiheuttama kuivuus ja laajamittaiset tulipalot kiihdyttävät soiden tuhoa. Tämä tuho lisää hiilidioksidin vapautumista ilmakehään. Trooppisista soista on jo tullut suuri hiilidioksidin2 lähde, mutta tietoja on vain vähän.
Trooppiset turvemetsät ovat koti tuhansille eläimille ja kasveille, mukaan lukien monille harvinaisille ja erittäin uhanalaisille lajeille, kuten oranki ja Sumatran tiikeri, joiden elinympäristöjä turvemaiden metsäkato uhkaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat turvekankaiden suometsien metsät?
V: Turvesuon metsät ovat trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla sijaitsevia metsäkosteikkoja, joiden kuivatus on huono, minkä vuoksi maaperä on vetistä, mikä estää kuolleiden lehtien ja puun täydellisen hajoamisen ja luo paksun happaman turvekerroksen.
Kysymys: Millaisia puulajeja esiintyy turvemetsissä?
V: Turvesuon metsät koostuvat lehtipuista (ei havupuista) ja monista muista kukkivista kasveista.
K: Mikä ympäröi turvesuon metsiä?
V: Turvesuon metsiä ympäröivät yleensä paremmin ojitetuilla mailla sijaitsevat alankojen sademetsät, ja rannikon lähellä voi olla murto- tai suolaisen veden mangrovemetsiä.
Kysymys: Miten suometsien ympäristö eroaa pohjoisilla lauhkeilla alueilla sijaitsevista soista?
V: Turvesuon metsät eroavat huomattavasti Irlannin kaltaisten ilmastollisesti lauhkeiden alueiden turvesoista. Lauhkean keskileveysasteen suot eivät johdu metsistä, vaan pääasiassa sammalista, kuten Sphagnum, ruohoista, saraista ja pensaista.
Kysymys: Mitä syntyy turvesuon metsien vesoittuneesta maaperästä?
V: Turvesuon metsien veden peittämä maaperä estää kuolleiden lehtien ja puun täydellisen hajoamisen, jolloin syntyy paksu kerros hapanta turvetta.
Kysymys: Minkälaisia kasveja esiintyy turvemetsissä?
V: Turvesuon metsät koostuvat lehtipuista (ei havupuista) ja monenlaisista kukkivista kasveista.
K: Missä turvemetsät tyypillisesti sijaitsevat?
V: Turvesuometsiä esiintyy yleensä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.
