Capuan ruhtinaskunta | valtio Italian niemimaan eteläosassa

Origins

Vanha Capua oli muinainen etruskien kaupunki. Se oli yksi Etelä-Italian tärkeimmistä kaupungeista Rooman valtakunnan aikana. Kun lombardit valtasivat Italian 6. vuosisadan jälkipuoliskolla, Capua ryöstettiin. Myöhemmin siitä tehtiin osa Beneventon herttuakuntaa, ja sitä hallitsi gastald-nimellä tunnettu lombardialainen virkamies. Tästä osasta Capuan historiaa tiedetään vain vähän.

Capuasta tuli ensimmäinen oma valtio Landulf I:n aikana. Vuonna 839 Radelchis tappoi Beneventon herttuan Sicardin ja otti valtaistuimen itselleen. Tämä aiheutti sisällissodan, joka jakoi maan. Sicardin veli Siconulf julisti Salernon itsenäiseksi ja itsensä Salernon ruhtinaaksi. Landulf ja hänen poikansa olivat myös olleet Sicardin liittolaisia, joten gastald julisti myös Capuan itsenäiseksi. Vuonna 841 Radelchisin palkkaamat palkkasoturit ryöstivät Capuan ja tuhosivat sen kokonaan. Vuoden 849 alussa Landulfin vanhin poika Lando I pyysi Pyhän Rooman keisaria ratkaisemaan kiistan ja lopettamaan sodan. Keisari jakoi Beneventon ja Salernon kahdeksi erilliseksi ruhtinaskunnaksi. Capuasta tehtiin Salernon ruhtinaskunnan kreivikunta. Koska vanha Capua oli tuhoutunut, Lando I rakennutti uuden kaupungin läheisen linnoituksen ympärille vuonna 856. Tämä uusi kaupunki oli se Capua, joka on edelleen olemassa.

Lando ei alistunut Siconulfille tai Salernolle kovin pitkään. Salerno ja Napoli valtasivat Capuan vuonna 859, mutta kukistivat heidät. Pando (hallitsi 861-862) julisti Capuan itsenäiseksi Salernosta vuonna 862. Hänen kuoltuaan samana vuonna syntyi kiista siitä, kenestä tulisi seuraava kreivi. Pandon poika Pandenulf syrjäytettiin setänsä Landulf II:n toimesta. Landulf oli myös Capuan piispa, joten hän hallitsi sekä politiikkaa että uskontoa kreivikunnassa. Kun hän kuoli vuonna 879, alkoi sisällissota kruunusta. Kaksi kruununvalittajaa olivat Pandenulf, edellinen kreivi, joka oli syrjäytetty, ja Lando III, Landulf I:n toinen pojanpoika. Salerno liittoutui Lando III:n kanssa ja Benevento Pandenulfin kanssa. Molemmat hallitsivat eri puolilla kreivikuntaa, ja molemmat tekivät pojistaan Capuan piispoja. Pandenulf piti Capuan kruunua menestyksekkäästi hallussaan sisällissodan aikana, kunnes Lando III valtasi kaupungin vuonna 882.

Lando III ja hänen veljensä Landenulf I viettivät valtakautensa puolustamalla Capuaa Napolia vastaan. Heidän toinen veljensä Atenulf oli liittoutunut Napolin kanssa heitä vastaan. Tammikuun 887 alkuun mennessä Atenulf oli vakiinnuttanut asemansa Capuan ruhtinaana. Sen jälkeen hän käänsi huomionsa Beneventon valloittamiseen.

 
 

Unioni Beneventon kanssa

Vuonna 899 Atenulf I kukisti Radelchis II:n ja valloitti Beneventon. Hänet julistettiin Beneventon prinssiksi tammikuussa 900. Hän yhdisti Capuan ja Beneventon ruhtinaskunnat ja julisti ne erottamattomiksi. Hän otti myös käyttöön diarkiatyylisen valtaistuinjärjestelmän. Tässä järjestelmässä ruhtinaan pojat ja veljet olivat tasavertaisessa asemassa ja hallitsivat ruhtinaan rinnalla. Tällä tavoin Atenulf toivoi estävänsä tulevat perintöriidat.

Atenulf teki pojastaan Landulf III:sta apulaisprinssin. Yhdessä he solmivat liittoutumia paikallisten kreikkalaisten valtioiden, kuten Napolin ja Gaetan, kanssa. Atenulfin kuoltua Landulf jatkoi enimmäkseen isänsä politiikkaa. Hänet tunnetaan parhaiten osallistumisestaan Gariglianon taisteluun, jossa Fatimidien saraseenit kukistettiin. Gariglianon jälkeen hän käytti suurimman osan hallituskaudestaan yrittäessään heikentää Bysantin valtaa Apuliassa ja Campaniassa. Hänen poikansa Landulf IV liittoutui Salernoa vastaan. Isänsä tavoin hän hyökkäsi Bysantin alueille, mutta kärsi tappion. Capua joutui ainakin virallisesti Bysantin valtakunnan vasalliksi.

Landulf IV:n poikien aikana Capuan ja Beneventon liitto hajosi. Vaikka ne pysyivät lain mukaan yhdistettyinä, Pandulf hallitsi Capuassa ja Landulf V hallitsi Beneventossa. Kaikki Italian lombardialaiset valtiot yhdistyivät kuitenkin lopulta Pandulfin alaisuuteen, jota kutsuttiin "rautapääksi". Keisari Otto I antoi Pandulfille Spoleton ja Camerinon herttuakunnan vuonna 967. Kun Landulf V kuoli vuonna 969, Pandulf valtasi Beneventon veljenpojaltaan Pandulf II:lta. Hänestä tuli sitten Salernon ruhtinas vuonna 978, kun hallitseva ruhtinas kuoli lapsettomana. Ennen kuolemaansa Pandulf jakoi maan poikiensa kesken; Benevento-Capuan sai hänen vanhin poikansa Landulf VI.

 

11. vuosisata

Pian keisari Otto I jakoi Beneventon ja Capuan. Landulf VI piti Capuan, kun taas Benevento annettiin takaisin hänen serkulleen, Landulf V:n pojalle Pandulf II:lle. Capua koki 990-luvulla epävakauden ajan. Landenulf II:n murhasi hänen veljensä Laidulf, joka otti valtaistuimen itselleen. Kun keisari Otto III sai tietää asiasta, hän poistatti Laidulfin. Capuan asukkaat syrjäyttivät hänen seuraajansa. Vanha dynastia palautettiin vuonna 1000 Landulf VII:n, Landulf V:n toisen pojan, alaisuuteen. Hän nimitti veljensä, Beneventon Pandulf II:n, poikansa ja perillisen sijaiseksi. Pandulf hallitsi veljenpoikansa rinnalla Capuan Pandulf III:na. Näin Capua ja Benevento yhdistyivät viimeisen kerran lyhyeksi aikaa.

Capua sai takaisin osan aiemmasta vallastaan Pandulf IV:n aikana. Hänet syöstiin vallasta kahdesti vuonna 1016 tapahtuneen valtaannousun ja vuonna 1050 tapahtuneen kuolemansa välisenä aikana. Hän oli alun perin bysanttilaisten liittolainen ja pysyi heidän liittolaisenaan kaikkia naapureitaan vastaan loppuun asti. Hän oli jatkuvasti riidoissa kirkon sekä Napolin, Gaetan ja Amalfin rannikkoherttuakuntien kanssa. Kaiken tämän vuoksi hän sai lempinimen "Abruzzin susi". Hän halusi antaa Capualle merisataman. Hän syrjäytti Napolin ja Gaetan herttuat ja ryhtyi sotaan Salernon prinssi Guaimar IV:tä vastaan. Keisari Henrik II poistatti hänet ja vangitsi hänet, mutta lopulta hän voitti kruununsa takaisin.

Pandulfin seuraajien aikana kaupungin merkitys väheni. Lopulta Guaimar IV:n normannien liittolaiset valtasivat sen.

 
Keisari Henrik II vangitsee Pandulf IV:n.  

Norman rule

Normanilainen kreivi Richard Aversan valloitti Capuan vuonna 1058. Hän jätti itse kaupungin Landulf VIII:n hallintaan vielä neljäksi vuodeksi, 12. toukokuuta 1062 asti. Rikhardista tuli paavien liittolainen, mutta hänet erotettiin myöhemmin kirkosta. Hänen poikansa ja seuraajansa Jordan I valloitti ruhtinaskunnalle paavin aluetta. Hänetkin erotettiin kirkonkiroukseen. Kun Rikhard kuoli, hänen perheensä oli hyvin vaikutusvaltainen ja sillä oli vahva vaikutusvalta Keski-Italiassa.

Kun Jordan I kuoli vuonna 1091, Capuan valta väheni nopeasti. Vuosina 1091-1098 itse Capuan kaupunkia hallitsi Lando IV. Lando oli lombardialainen, jonka kansalaiset asettivat valtaistuimelle vastustaakseen nuorta Richard II:ta. Rikhard II saatiin takaisin valtaistuimelle vain Sisiliasta ja Apuliasta kotoisin olevien normanniensa avulla. Capuasta tuli riippuvainen Sisiliasta. Ruhtinaat yrittivät edelleen vaikuttaa paavinvaaleihin ja toimia paavin suojelijoina. Kun Jordan II kuoli vuonna 1127, ruhtinaskunnasta tuli Sisilian, Apulian ja Calabrian yhdistäneen Roger II:n kohde. Capua ja Sisilia kävivät 20 vuoden ajan vuodesta 1135 vuoteen 1155 sotaa keskenään, kunnes Capua lopulta liitettiin Sisilian kuningaskuntaan.

 
Kartta, jossa näkyy Capuan ruhtinaskunta vuonna 1112 Robert I:n aikana. Capua on merkitty tähdellä.  

Hallitsijat

Seuraavassa luetellaan Capuan hallitsijat vuosina 840-1172.

Selite

• Kunkin hallitsijan nimen vasemmalla puolella on ajanjakso, jolloin hän hallitsi. Jos kaudet ovat päällekkäisiä, se johtuu siitä, että hallitsijat hallitsivat samaan aikaan keskenään.
• Joillakin hallitsijoilla oli myös lempinimi tai heitä kutsuttiin tietyllä nimityksellä (esimerkiksi ensimmäinen hallitsija tunnettiin nimellä "Landulf Vanha"). Jos hallitsijalla oli sellainen, se mainitaan hänen nimensä jälkeen.
• Suluissa on merkitty kunkin hallitsijan suhde häntä välittömästi edeltäneeseen hallitsijaan (prec. = edeltäjä tai edeltäjä).
• Suluissa voidaan myös merkitä, oliko hallitsija vallankaappaaja (eli ottiko hän valtaistuimen lailliselta perilliseltä) vai oliko hän itse syrjäytetty (valtaistuin oli viety häneltä) vai palautettu valtaistuimelle (eli palautettu valtaistuimelle sen jälkeen, kun se oli viety häneltä).

Lombardian hallitsijat

Gastaldit ja kreivitäärit

Capuan gastaldit (tai kreivit) olivat alun perin Beneventon herttuoiden vasalleja. Vuoden 840-luvun alussa Gastald Landulf I julisti itsenäisyytensä Beneventosta sen jälkeen, kun Salerno oli tehnyt samoin. Tämä aiheutti Beneventossa sisällissodan, joka kesti yli 10 vuotta. Sen päätteeksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Ludvig II teki Capuasta Salernon vasallin. Tämä ei kuitenkaan kestänyt, ja 9. vuosisadan loppuun mennessä Capua oli käytännössä itsenäinen.

• 840-843: Landulf I, jota kutsutaan "Vanhaksi"
• 843-861: Lando I (prec. poika)
• 861: Lando II, nimeltään Cyruttu (prek. poika, syrjäytetty).
• 861-862: Pando, jota kutsutaan "ryöstöretkeilijäksi" (prek. setä, vallankaappaaja).
• 862-863: Pandenulf (prek. poika, syrjäytetty): Pandenulf (prek. poika, syrjäytetty)
• 863-866: (esiasteen setä, vallananastaja, syrjäytetty): Landulf II, jota kutsutaan "piispaksi"; myös Capuan piispa (esiasteen setä, vallananastaja, syrjäytetty)
• 866-871: Lambert I, myös Spoleton herttua (ei sidoksissa toisiinsa, keisari Ludvig II asetti hänet valtaistuimelle, syrjäytettiin).
• 871-879: Landulf II, jota kutsuttiin "piispaksi" (palautettu virkaansa)
• 879-882: Pandenulf (palautettu)
• 882-885: Lando III (prek. serkku, vallananastaja): Lando III (prek. serkku, vallananastaja)
• 885-887: Landenulf I (prec. veli)

Princes

Vuonna 899 Atenulf I yhdisti Beneventon ja Capuan ruhtinaskunnat. Vuoteen 982 asti kaikki jäljempänä mainitut hallitsijat olivat sekä Capuan että Beneventon ruhtinaita. Atenulf kehitti myös uuden valtaistuinjärjestelmän, jossa isät hallitsivat poikiensa tai veljiensä kanssa.

• 887-910: Atenulf I, nimeltään "Suuri" (prec.)
• 901-910: Landulf III, kanssahallitsija (Atenulf I:n poika).
• 910-943: Landulf III, jota kutsuttiin "Antipateriksi" (hallitsi yhdessä vuodesta 901).
• 911-940: Atenulf II, kanssahallitsija (Landulf III:n veli).
• 933-943: Atenulf III, jota kutsutaan "Carinolaksi"; kanssahallitsija (Landulf III:n poika).
• 940-943: Landulf IV, kanssahallitsija (Landulf III:n poika).
• 943-961: Landulf IV, jota kutsuttiin "punaiseksi" (oli ollut yhteishallitsijana vuodesta 940).
• 943-961: Pandulf I, kanssahallitsija (Landulf IV:n poika).
• 959-961: Landulf V, kanssahallitsija (Landulf IV:n poika).
• 961-968: Landulf V, joka hallitsi yhdessä veljensä kanssa (oli hallinnut yhdessä vuodesta 959).
• 961-981: Hallitsi yhdessä edellä mainitun veljensä kanssa (oli hallinnut yhdessä vuodesta 943 alkaen). Myös Spoleton herttua (vuodesta 967) ja Salernon prinssi (vuodesta 978).
• 968-981: Landulf VI, toinen hallitsija (Pandulf I:n poika)

Vuonna 982 Pandulf Rautapää ja keisari Otto I erottivat ruhtinaskunnat lopullisesti toisistaan.

• 981-982: Landulf VI
• 982-993: Landenulf II (prec. veli)
• 993-999: Laidulf (prek. veli, syrjäytetty).
• 999: Adhemar (ei sukua, keisari Otto III asetti hänet valtaistuimelle, syrjäytetty): Adhemar (ei sukua, keisari Otto III asetti hänet valtaistuimelle, syrjäytetty)
• 999-1007: Landulf VII (prec. serkku)
• 1007-1022: Pandulf II, jota kutsuttiin "Mustaksi" tai "Nuoreksi" (prec:n poika).
• 1009-1014: Pandulf III, kanssahallitsija, myös Beneventon prinssi (Landulf VII:n veli).
• 1016-1022: Pandulf IV, kanssahallitsija (Pandulf II:n serkku, syrjäytetty).
• 1022-1026: Pandulf V, myös Teanon kreivi (ei sidoksissa toisiinsa, keisari Henrik II asetti hänet valtaistuimelle, syrjäytettiin).
• 1023-1026: Johannes, kanssahallitsija (Pandulf V:n poika, syrjäytetty).
• 1026-1038: Pandulf IV (palautettu virkaansa, syrjäytetty).
• 1038-1047: Guaimar, myös Salernon prinssi (ei sukua, vallananastaja, syrjäytetty).
• 1047-1050: Pandulf IV (palautettu)
• 1050-1057: Pandulf VI (prek. poika)
• 1057-1058: Landulf VIII (prek. veli).

Normannien ruhtinaat

Nämä ruhtinaat kuuluivat Drengot-linjaan.

• 1058-1078: Richard I
• 1078-1091: Jordan I (prec. poika)
• 1091-1106: Rikhard II (prek. poika)
• 1092-1098: Lando IV, (ei sukua, piti Capuaa hallussaan Rikhard II:n vastapuolella).
• 1106-1120: Robert I (prec. veli)
• 1120: Richard III (prec. poika)
• 1120-1127: Jordania II (esi-isän setä).
• 1127-1156: Robert II (prec. poika)