Punainen panda (Ailurus fulgens) – lajiopas: alalajit ja tuntomerkit
Punainen panda (Ailurus fulgens) — lajiopas: alalajit (A. f. fulgens & A. f. styani), tuntomerkit, elintavat ja suojelu yhdellä sivulla.
Punainen panda (Ailurus fulgens) on nisäkäs. Se on Ailuridae-heimon ainoa laji. Sen alalajeja on kaksi: Ailurus fulgens fulgens ja Ailurus fulgens styani. Se tunnetaan myös nimillä pikkupanda, kissakarhu, karhukissa ja palokettu.
Tuntomerkit
Punainen panda on pienikokoinen, puissa liikkuva nisäkäs, jonka tunnistaa helposti seuraavista piirteistä:
- Turkki: kirkkaan punaruskea selkäpuolella, vaaleampi ja valkoisempi kasvojen alueella.
- Kasvoväritys: valkoiset poskiläpät ja silmien yläpuolella erottuvat vaaleat juovat, jotka muistuttavat maskia.
- Hännän renkaat: pitkä, paksu ja renkaikasta väriä sisältävä häntä, jota käytetään tasapainottamiseen ja lämpöpeitteenä kylmällä säällä.
- Raajat: tummat, melkein mustat jalat ja pohjat, terävät kynnet kiipeilyyn.
- Koko: keho noin 50–64 cm, häntä usein lähes yhtä pitkä; paino tyypillisesti 3–6 kg aikuisena (vaihtelee alalajin ja yksilön mukaan).
Levinneisyys ja elinympäristö
Punainen panda elää Himalajan ja lähi-Itä-Aasian vuoristoalueilla, muun muassa Nepalissa, Bhutanissa, Intian pohjoisosissa, Myanmarissa ja Kiinassa. Sen elinympäristöjä ovat usein tammi- ja bambumetsät, rehevät lehtimetsät ja sekametsät. Laji suosii viileitä, kosteita korkeuksia, yleensä noin 1 500–4 800 metrin korkeudella.
Elintavat ja ravinto
Punainen panda on pääosin yö- ja hämäräaktiivinen ja viettää suuren osan ajastaan puissa. Se on yleensä yksineläjä ja merkitsee reviiriään virtsalla sekä hajumerkeillä. Ravinto koostuu pääosin bambusta, erityisesti versojen ja lehtien syönnistä, mutta se syö myös hedelmiä, oksia, hyönteisiä, lintuja ja pienriistaa vähentääkseen ruokavalionsa yhdenmukaisuutta. Vaikka sen ravinto muistuttaa jättiläispandan bamburuokavaliota, punaisella pandalla on enemmän lihansyöjien kaltaiset hampaat ja ruoansulatusjärjestelmä.
Lisääntyminen
Lisääntyminen tapahtuu yleensä kerran vuodessa; naaras synnyttää usein keväästä kesään. Pentueeseen syntyy tyypillisesti 1–4 pentua, tavallisimmin 1–2. Emo rakentaa pesän yleensä puunkoloon tai tiheään kasvillisuuteen. Pennut pysyvät emon hoivassa useita kuukausia ennen kuin itsenäistyvät. Lajin elinikä luonnossa on tyypillisesti noin 8–15 vuotta, ja vankeudessa ne saattavat elää pidempään hoidon ansiosta.
Alalajit ja erot
Punaisella pandalla on kaksi tunnustettua alalajia:
- Ailurus fulgens fulgens – länsimaiset populaatiot, yleensä hieman pienempi ja vaaleampi.
- Ailurus fulgens styani – itäiset populaatiot, usein hieman suurempi ja tummempi turkki.
Erot alalajien välillä näkyvät lähinnä koossa ja sävyissä, mutta yksilöiden välillä on myös alueellista vaihtelua.
Uhanalaisuus ja suojelu
IUCN on luokitellut punaisen pandan vaarantuneeksi (Endangered). Lajin suurimmat uhkatekijät ovat elinympäristön häviäminen ja pirstoutuminen (metsien hakkuu, maankäytön muutos), salametsästys ja laiton kauppa villieläiminä tai niiden osina. Lisäksi ilmastonmuutos voi heikentää bambun saatavuutta ja sopivia elinalueita.
Suojelutoimia ovat suojelualueiden perustaminen, elinympäristöjen yhteyksien säilyttäminen, salametsästyksen ja laittoman kaupan torjunta sekä kasvatus- ja vaihtooperaatiot eläintarhoissa geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Paikallisyhteisöjen mukanaolo ja ympäristökasvatus ovat myös keskeisiä toimia lajin suojelussa.
Tunnistamisvinkit luonnossa
- Etsi pientä, punertavaa nisäkästä paksulla, renkaikkaalla hännällä puissa.
- Katso kasvojen valkoisia juovia ja poskiläppiä — ne ovat usein selkeä tuntomerkki.
- Kuuntele pehmeitä ääniä; punainen panda ei ulvo kuten suuret karhut, vaan antaa erilaisia vinkuvia ja sauvahduksia.
Punainen panda on helposti tunnistettava ja kiehtova laji, jonka suojelu tarvitsee sekä paikallisia että kansainvälisiä toimia elinympäristöjen säilyttämiseksi ja ihmistoiminnan aiheuttamien uhkien vähentämiseksi.
Yleiskatsaus
Useimmat japanilaisissa eläintarhoissa kasvatetut lajit ovat Ailurus fulgens styani. Niitä kutsutaan Japanissa nimellä レッサーパンダ ja Kiinassa nimellä 小熊貓 (xiǎo xìong māo ), jotka molemmat kääntyvät kirjaimellisesti englanniksi "small bear-cat" tai "fox-bear". Niistä on tullut suosittuja niiden ulkonäön vuoksi. IUCN luokittelee ne "haavoittuviksi".
Punainen panda ei ole läheistä sukua jättiläispandalle: ne kuuluvat eri sukuihin, mutta niiden ruokavalio on kasvisruokavalio. Molemmat ovat sopeutuneet syömään kasviperäistä materiaalia, mikä on epätavallista lihansyöjiin kuuluville lajeille.
Tiedemies Brian Houghton Hodgson oli yksi ensimmäisistä ihmisistä, jotka perehtyivät punaiseen pandaan syvällisemmin, sillä ennen häntä lajista ei tiedetty paljoakaan. Bambun lisäksi punainen panda syö myös hedelmiä, mukulajuuria, tammenterhoja ja pyökkimastoa. Punapanda ei välttämättä ole yöeläin, vaan se luokitellaan hiippailijaksi, mikä tarkoittaa, että se on aktiivinen aamuyöllä ja nukkuu yöllä ja keskipäivällä. Sen lisäksi, miten ne nukkuvat, Hodgson havaitsi, että ne ovat yksiavioisia ja lisääntyvät vain kerran vuodessa.
Habitat
Punainen panda elää Kiinan eteläosassa, Sikkimissä, Nepalissa ja Himalajan vuoristossa korkeissa puissa. Intian Sikkimin kuningaskunnassa se on valtioneläin. Uhanalaisena lajina sitä suojellaan lailla niissä maissa, joissa se elää. Gray Fossil Site -alueelta Graysta Tennesseen osavaltiossa on löydetty 2 lähes täydellistä luurankoa.
Ulkonäkö ja elämä
Punapandat ovat noin 50-60 senttimetriä pitkiä. Ne painavat kolmesta viiteen kiloa. Niillä on kastanjanväriset hiukset, ja niiden kasvoilla on valkoisia kuvioita. Ne syövät hedelmiä, juuria, bambunversoja, tammenterhoja ja hyönteisiä. Ne ovat aktiivisia öisin ja nukkuvat päivisin puissa. Ne toimivat yksin, eivät ryhmissä. Ne syövät kukkia, marjoja, erilaisia kasveja ja lintujen munia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on punainen panda?
V: Punainen panda on nisäkäs ja ainoa Ailuridae-heimon laji.
K: Kuinka monta alalajia on olemassa?
V: Punaisesta pandasta on kaksi alalajia, Ailurus fulgens fulgens ja Ailurus fulgens styani.
K: Mitä muita nimiä sillä on?
V: Punainen panda tunnetaan myös nimillä pikkupanda, kissakarhu, karhukissa ja palokettu.
K: Mihin perheeseen se kuuluu?
V: Punainen panda kuuluu Ailuridae-heimoon.
K: Missä niitä voi tavata luonnossa?
V: Punapandoja tavataan lauhkeissa metsissä Nepalissa, Intiassa, Bhutanissa, Kiinassa ja Myanmarissa.
K: Ovatko ne uhanalaisia?
V: Kyllä, punapandat on tällä hetkellä luokiteltu uhanalaisiksi (Vulnerable) IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa luettelossa elinympäristön häviämisen ja pirstoutumisen vuoksi.
K: Kuinka isoksi ne kasvavat täysikasvuisina? V: Aikuiset punapandat painavat tyypillisesti 4-6 kiloa, ja niiden ruumiinpituus on 50-64 cm.
Etsiä