Teheran – Iranin pääkaupunki ja Lähi-idän suurin kaupunki
Tutustu Teheraniin — Iranin pääkaupunki ja Lähi‑idän suurin kaupunki: historia, kulttuuri, nähtävyydet ja kaupungin elämänsyke Alborz-vuoren juurella.
Teheran (persiaksi تهران) on Iranin pääkaupunki ja Teheranin maakunnan keskus. Teheran-nimen alkuperä on osittain epäselvä; sanotaan, että sana Teheran tarkoittaa lämmintä vuorenrinnettä. Kaupunki sijaitsee Alborz-vuoriston juurella, ja sen maantieteellinen sijainti vaikutti pitkälti sen kasvulle ja kehittymiselle.
Koko ja väestö. Teheran on sekä Lähi-idän että Länsi-Aasian suurimpia kaupunkeja. Kaupungin asukasluku kaupunkialueella on noin 8 miljoonaa, ja koko suur-Terhanin metropolialueella asuu arviolta yli 15 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä myös yhden maailman väkirikkaimmista kaupunkialueista. Teheranissa on neljä hallinnollista piirikuntaa: Teheran, Shemiranat, Rey ja Islamshahr. Alueella on laaja moottoritieverkosto, mutta liikenne ja ruuhkat ovat merkittävä haaste.
Historia ja kehitys
Teheran oli pitkään pieni kaupunkikylä, kunnes se nousi merkittäväksi hallinnolliseksi keskukseksi 1700–1800-luvuilla. Seestä tuli virallinen pääkaupunki Qajar-dynastian aikana lopulla 1700-luvulla, ja sen merkitys kasvoi edelleen 1800- ja 1900-luvulla moderneina hallinto-, talous- ja kulttuurikeskuksena. Kaupunki on läpikäynyt nopean urbanisaation 1900-luvulla ja kasvanut monipuoliseksi metropoliksi, jossa yhdistyvät perinteinen persialainen kulttuuri ja moderni kaupunkielämä.
Ilmasto ja maantiede
Teheranilla on mannerilmasto, joka vaihtelee puolikuivan ja lämpimän väliltä. Kesät voivat olla lämpimiä ja kuivia, kun taas talvet ovat viileitä ja paikoin lumisia, erityisesti pohjoisosissa, jotka nousevat Alborzin rinteille. Kaupunki sijaitsee keskimäärin noin 1 200 metrin korkeudessa merenpinnasta, mikä vaikuttaa lämpötiloihin ja säävaihteluihin.
Talous ja elinkeinoelämä
Teheran on Iranin taloudellinen ja teollinen keskus. Siellä toimivat maan pankit, teollisuuslaitokset, autoteollisuus, teknologia- ja palveluyritykset sekä kauppa. Kaupungin pörssit ja yrityskeskittymät tekevät siitä maan tärkeimmän talouskeskuksen. Myös kulttuuri- ja luovat alat, kuten muoti ja elokuva, ovat vahvasti edustettuina.
Kulttuuri, koulutus ja nähtävyydet
Teheranissa on runsaasti museoita, taidegallerioita, teattereita ja yliopistoja. Merkittäviä oppilaitoksia ovat muun muassa University of Tehran ja Sharif University of Technology, jotka houkuttelevat opiskelijoita eri puolilta maata.
- Nähtävyyksiä: Azadi-torni, Milad-torni, Golestanin palatsikompleksi (UNESCO-kohde), Teheranin kansallismuseo, Sa'dabad- ja Niavaranin palatsialueet sekä Suuri basaar (Grand Bazaar).
- Puutarhat ja viheralueet: Laleh, Mellat ja eräät vuoristoseudun viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille virkistystä.
Liikenne ja infrastruktuuri
Teheranilla on laaja julkisen liikenteen verkosto, johon kuuluu metrolinja (Teheran Metro), bussit ja taksit. Metrolinja on laajentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä osana pyrkimystä vähentää ruuhkia ja ilman saastumista. Kaupungin kansainväliset yhteydet hoidetaan pääasiassa Imam Khomeini International -lentokentän kautta, kun taas Mehrabad-lentokenttää käytetään edelleen kotimaan lennoissa.
Haasteet
Teheranin suurimpia haasteita ovat ilmanlaatu ja ilmansaasteet, ruuhkautuminen, vesivarojen hallinta ja maanjäristysriski, sillä kaupunki sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella. Viranomaiset ovat toteuttaneet useita toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi, kuten julkisen liikenteen laajentamista ja ajoittaisia liikkumisrajoituksia yksityisautoille.
Teheran on monimuotoinen ja nopeasti kehittyvä metropoli, jossa kohtaavat vanhat perinteet ja moderni kaupunkielämä. Se on Iranin keskeinen poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus, jonka vaikutus ulottuu koko alueelle.
Historia
Teheran tunnettiin hyvin kylänä 9. vuosisadalla, mutta se oli vähemmän tunnettu kuin Rhagesin (Ray) kaupunki. Nykyinen Teheran korvaa Rayn, Iranin muinaisen pääkaupungin, jonka mongolit tuhosivat vuonna 1220 jKr. ja jonka rauniot ovat nähtävissä 6 km Teheranista etelään. Vuonna 1869/70 jKr. Teheran saavutti huomattavan arvovallan, ja sitä ympäröi 8 km pitkä valli, jossa oli 12 porttia.
Safavidien aikana shaahi Safi loi Teheraniin sotilastukikohdan ja rakennutti sinne kaksi suurta tornia, jotka tunnettiin nimillä Ghaleh Meydan ja Ghaleh Hessa. Karim Khan Zand asui Teheranissa 4 vuotta. 1700-luvun alussa Karim Khan Zand määräsi rakennettavaksi Teheraniin palatsin ja hallituksen toimiston. Myöhemmin hän siirsi hallituksensa pääkaupungin Shiraziin.
Teheranista tuli Iranin pääkaupunki vuonna 1795, kun Agha Mohammad Khanista tuli kuningas. Se on edelleen pääkaupunki. Agha Mohammad kaanin aikana hallituksen päämaja rakennettiin Emam_zade Zaydin pohjoispuolelle. Agha Mohammad Khanista tuli Iranin kuningas Khalvat Karimkhani -palatsi Teheranissa. Fath Ali Shahin valtakaudella rakennettiin Soltani-moskeija, Abbas_abadin basaari ja Ilchin puutarha (nykyisen Venäjän suurlähetystön sijaintipaikka). Nasser_e_din_Shah muutti palatsin Teheranin keskustasta Sadabadiin. Hän muutti näkemyksen Teheranista kaupungista moderniksi pääkaupungiksi.
Venäjän Iranin suurlähetystössä pidettiin Teheranin konferenssi. Teheranin konferenssi (koodinimeltään Eureka) oli Josif Stalinin, Franklin D. Rooseveltin ja Winston Churchillin kokous 28. marraskuuta - 1. joulukuuta 1943. Suurin osa siitä pidettiin Neuvostoliiton suurlähetystössä Teheranissa Iranissa. Se oli ensimmäinen toisen maailmansodan aikainen konferenssi kolmen suuren (Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta) kesken, jossa Stalin oli läsnä. Teheranin konferenssin tavoitteena oli suunnitella lopullinen strategia sotaa varten natsi-Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Keskusteluissa käsiteltiin lähinnä toisen rintaman avaamista Länsi-Euroopassa.
Vuosina 1980-88 Teherania vastaan hyökättiin Scud-ohjuksilla ja ilmaiskuilla. Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen ja Iranin ja Irakin välisen sodan aikana monet ihmiset lähtivät Teheranista. Viime vuosina monet Teheranissa asuneet ammatti-ihmiset ovat lähteneet Iranista vapauden ja paremman elämän perässä muihin maihin. Liikenne, rikollisuus, huumeet ja vapauden puute Teheranissa ovat tärkeimmät syyt.
Teheranin viimeiset kaupunginjohtajat
- Mohammadbagher Ghalibaf
- Mahmoud Ahmadinejad (Iranin presidentti)
- Mohammad Malekmadani
- Morteza Alviri (Kargozaran Sazandegi -puolueen jäsen)
- Gholamhossein Karbaschi (Kargozaran Sazandegi -puolueen puheenjohtaja)
- Mohmmadnabi Habibi (Islamilaisen Motalefeh-puolueen nykyinen puheenjohtaja)
Talous
Teheran on useimpien iranilaisten teollisuudenalojen ja palvelujen keskus. Kaupungin nykyaikaiseen teollisuuteen kuuluu autojen, elektroniikan, aseiden, tekstiilien, sokerin, sementin ja kemikaalien valmistus. Teheran on myös johtava mattojen ja huonekalujen myyntikeskus.
.png)
Teheranin väestönkasvu
Ilmasto
Teheranin ilmasto on puolikuiva (aro) (BSh Köppenin ilmastoluokituksessa). Kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet kylmiä ja sademäärät ovat kohtalaisia, myös lumena. Kevät ja syksy ovat leutoja ja sateet ovat kohtalaisia. Korkein mitattu lämpötila oli 54 °C (129 °F) vuonna 2017, ja alin mitattu lämpötila oli -36,0 °C (-32,8 °F) vuonna 1972.
Paikat
Tässä valtavassa kaupungissa voi ihailla monia historiallisia kohteita, joista tunnetuimpia ovat Sadabadin, Niavaranin, Sahebqaranyyehin ja Golestanin palatsit, Seyyed Azizollahin moskeija, Teheranin suuri basaari ja monet museot, kuten Reza Abbasi -museo, Iranin mattomuseo, Abguineh-museo (lasi- ja keramiikkamuseo), Azadi-museo jne. Teheranissa on 740 puistoa.
Teherania ympäröiviin vapaa-ajan ja urheilukeskuksiin kuuluvat Abalin, Dizinin, Gajerehin ja Shemshakin hiihtoasemat, padon vesihiihtoasema sekä Darbandin ja Shemiranin rinteet.
Vihreä palatsi Sadabadissa
Etsiä