Kiinalais-Korealainen sanasto
Kiinalais-korealainen sanasto eli hanja-eo (hangul: 한자어, hanja: 漢子語) on kiinalaisia lainasanoja korean kielellä. Japanin tavoin korean kieli ei ole sukua kiinan kielelle. Kiinalainen on kiinalais-tiibetiläinen kieli, kun taas korealainen on kieli-isolaatti (mikä tarkoittaa, ettei sillä ole mitään tunnettuja sukulaiskieliä), mutta kiinalainen on vaikuttanut korealaiseen niin paljon, että se on tehnyt monia muutoksia korean kieleen. Kiinalaisia lainasanoja on noin 60 prosenttia kielen sanastosta, vaikka korealaiset käyttävät arkipuheessa paljon enemmän korean kielen omia sanoja. Tämä on samankaltaista kuin se, että noin 50 prosenttia englannin kielen sanoista on peräisin latinasta, ranskasta tai kreikasta, mutta englannin puhujat käyttävät paljon enemmän englannin kielen sanoja. Samoin kuin japanin kielessä, kiinan kieli on yksi kolmesta tärkeimmästä lähteestä korealaisille sanoille, ja kaksi muuta ovat korean kielen omat sanat ja muista vieraista kielistä, erityisesti englannista, peräisin olevat sanat. Kun joidenkin kiinalaisten lainasanojen merkitys muuttui japaniksi, niiden merkitys muuttui myös koreaksi, koska Korea oli Japanin siirtomaa silloin, kun nämä sanat muuttuivat. Koska korealaiset pakotettiin lailla puhumaan japania ja heitä kiellettiin puhumasta koreaa, kiinalaiset lainasanat ottivat uudet japanilaiset merkitykset käyttöönsä, kun korealaiset saivat jälleen puhua vapaasti omaa kieltään.
Koska Korean niemimaa jakautui kahteen eri maahan, Pohjois- ja Etelä-Koreaan, eri murteet kehittyivät hyvin eri tavoin.
Etelä-Korea
Nykyään eteläkorealaiset kirjoittavat käyttäen hangulin (Korean omat aakkoset) ja hanja 漢子:n (korealainen versio kiinalaisista merkeistä) yhdistelmää, vaikka he kirjoittavatkin jälkimmäistä paljon vähemmän kuin kiinalaiset ja japanilaiset. Koska kiinalaiset sanat kuulostavat usein samankaltaisilta myös kiinaksi, niistä tuli myös koreaksi tullessaan homofoneja, mutta koska koreassa ei ole äänteitä, ne kuulostavat koreaksi vieläkin samankaltaisemmilta. Eteläkorealaiset kirjoittavat yleensä vain hangul-kielellä, mutta joskus, kun sanassa on monia homofoneja ja sanan merkitys on epäselvä asiayhteydestä, korealaiset kirjoittavat sanan joskus hanja-kielellä, jotta sanojen välillä ei syntyisi sekaannusta. Koska esimerkiksi korealaisella sanalla sudo (hanja: 수도) on monia homofoneja ja sillä voi olla sellaisia merkityksiä kuin "henkinen kuri", "vanki", "veden kaupunki", ts. Venetsia tai Suzhou", "paddy-riisi", "viemäri/joki/pintaveden polku", "tunneli" tai "pääkaupunki", joten jotta vältytään sekaannuksilta siitä, mitä sudo tarkoittaa, nämä sanat voidaan kirjoittaa niiden hanjaan, jotka ovat 修道, 囚徒, 水都, 水稻, 水稻, 水道, 隧道 ja 首都. Korealaiset eivät kuitenkaan juuri koskaan kirjoita korean kielen sanoja hanjalla. Esimerkiksi sellaiset syntyperäiset korealaiset sanat kuin Hananim (hangul: 하나님, hanja: 神, merkitys: Jumala), mul (hangul: 물, hanja: 水, merkitys: vesi), mal (hangul: 말, hanja: 馬, merkitys: hevonen), nara (hangul: 나라, hanja: 國, maa) ja saram (hangul: 사람, hanja: 人, merkitys: henkilö) kirjoitetaan lähes aina hangul-kielellä, vaikka monet niistä voidaan kirjoittaa hanja-kielellä. Tämä eroaa japanin kielestä, jossa kirjoitetaan usein kiinalaisia merkkejä sekä japanin alkuperäisten sanojen että kiinalaisten lainasanojen kuvaamiseen.
Pohjois-Korea
Pohjois-Koreassa, jossa korealaisesta nationalismista tuli hyvin voimakasta, hanja ja monet kiinalaiset lainasanat poistettiin korean kielen "puhdistamiseksi" eli muista kielistä peräisin olevista sanoista eroon pääsemiseksi ja niiden sijasta kotimaisten sanojen käyttämiseksi. Nykyään pohjoiskorealaiset kirjoittavat koreaksi vain hangul-kielellä.
Koreankieliset nimet
Korealaisilla on yleensä kiinalaista alkuperää oleva yhden sanan sukunimi ja kahden sanan etunimi, joka on myös kiinalaista alkuperää. Perinteisesti etunimen toinen sana on sama kuin kaikilla henkilön sisaruksilla, ja toinen sana on yksilöllinen. Esimerkkejä ovat Park Geun-hye (hangul: 박근혜, hanja: 朴槿惠) ja Kim Jong-un (hangul: 김정은, hanja: 金正恩). Joillakin korealaisilla on kuitenkin kaksisanainen kiinalaista alkuperää oleva sukunimi, kuten Namgung (hangul: 남궁, hanja: 南宮), ja yksisanainen kiinalaista alkuperää oleva etunimi, kuten Namkung Do (hangul: 남궁도, hanja: 南宮道). Muissa tapauksissa korealaisilla voi olla yksisanainen etunimi ja yksisanainen sukunimi. Esimerkki tästä on Go Soo (hangul: 고수, hanja: 高洙). Nykyään on kuitenkin yleistynyt, että korealaisten etunimi on jokin korealainen sana, kuten Haneul (hanja:한을, merkitys: "Taivas"/"Taivas"), Areum (hanja:아름, merkitys: "Kauneus"), Iseul (hanja:이슬 "Kaste") ja Seulgi (hanja:슬기, merkitys: "Viisaus"). Virallisissa asiakirjoissa korealaisten on kirjoitettava nimensä hanja- ja hangul-kielellä. Korealaiset valitsevat korealaisille syntyperäisille nimille mieluummin hanjan, jonka ääntämys on vain sama kuin sanan tavuilla, kuin hanjan, jolla on sama merkitys.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kiinankorealainen sanasto?
V: Kiinalais-korealainen sanasto eli hanja-eo (hangul: 한자어, hanja: 漢子語) on kiinalaisia lainasanoja korean kielessä.
Kysymys: Miten korean kieli liittyy kiinaan?
V: Kiinalainen on kiinalais-tiibetiläinen kieli, kun taas korealainen on kieli-isolaatti (mikä tarkoittaa, että sillä ei ole mitään tunnettuja sukulaiskieliä), mutta kiinalainen on vaikuttanut korealaiseen niin paljon, että se on tehnyt monia muutoksia korean kieleen.
K: Kuinka suuri osa korean kielen sanastosta koostuu kiinalaisista lainasanoista?
V: Noin 60 prosenttia kielen sanastosta koostuu kiinalaisista lainasanoista.
K: Miten tämä vertautuu latinasta, ranskasta ja kreikasta peräisin oleviin englanninkielisiin sanoihin?
V: Samoin kuin englannissa, jossa noin 50 prosenttia sanoista on peräisin latinasta, ranskasta tai kreikasta, mutta englannin puhujat käyttävät paljon enemmän englannin kielen sanoja.
K: Mitkä ovat korealaisten sanojen kolme tärkeintä lähdettä?
V: Koreankielisten sanojen kolme tärkeintä lähdettä ovat alkuperäiset koreankieliset sanat, vieraat kielet, kuten englanti, ja kiinalaiset lainasanat.
K: Miten japanin kieli vaikutti joihinkin kiinalaisten lainasanojen merkityksiin Koreassa?
V: Kun joidenkin kiinalaisten lainasanojen merkitykset muuttuivat japaniksi, kun Korea oli tuolloin Japanin vallan alla, nämä sanat muuttuivat; ne ottivat uudet japanilaiset merkitykset, kun korealaiset saivat jälleen puhua vapaasti omaa kieltään.
K: Miten murteet ovat kehittyneet eri tavoin Pohjois- ja Etelä-Koreassa niiden jakautumisen jälkeen?
V: Pohjois- ja Etelä-Korean jakautumisen jälkeen niiden murteet ovat kehittyneet hyvin eri tavoin.
