Limahomeet
Limahomeet ovat elämänmuotoja, jotka elävät sademetsän pohjalla ja monissa muissa osissa maailmaa. Ne luikertelevat maata ja kaatuneita puunrunkoja pitkin etsiessään ravintoa. Ne levittävät kasvien tavoin itiöitä, jotka kasvavat uusiksi limalajeiksi.
Ne ovat elämäntapa tai elämänmuoto, joka on kehittynyt useita kertoja. Koska ne eivät ole monofyleettinen ryhmä, ne on luokiteltu useisiin eri heimoihin. Niillä on joitakin sienien ja joitakin alkueläinten piirteitä. Tästä puhui Anton de Bary vuonna 1858.
Ne viettävät osan elämästään erillisinä soluina, mutta kokoontuvat yhteen, kun kemiallinen signaali vapautuu. Sitten ne muodostavat yhdessä monisoluisen organismin, joka lisääntyy ja tuottaa itiöitä. Ne ovat siis sekä yksisoluisia että monisoluisia. Eikä siinä vielä kaikki: monisoluinen muoto menettää soluseinänsä ja muuttuu syncytiumiksi. Tämä on organismi, jossa on monia tumia, mutta vain vähän tai ei lainkaan soluseiniä.
Yksittäiset solut ovat amoeboideja (ameeban kaltaisia) ja haploideja (yksi kromosomisarja, kuten sukusoluissamme). Monisoluista vaihetta kutsutaan plasmodiumiksi. Se on diploidi, ja se muodostuu amoeboidisoluparien fuusioista. Se saa ravintoa fagosytoimalla bakteereja ja ravintohiukkasia.
Kun ravinnon saanti vähenee, plasmodium muodostaa meioosin avulla haploideja soluja, jotka muodostavat itiöiden perustan. Itiöt säilyvät ja leviävät sitten itiöemän kaltaisesta rakenteesta. Tämä elinkaari on tyypillinen Mycetozoa-nimiselle pääryhmälle.
Limamuotti
Märkää paperia sisältävästä roskiksesta kasvaa limaista hometta.
Limahome Stemonitis fusca Skotlannissa.
Limahometta syömässä sulku sieni
Tämä on Comatricha nigra -kasvin hedelmärunko. Se ei ole sieni, vaan ameebozoalainen limasieni.
Limahome Trichia varia
Taksonomia
Nykyaikainen molekyylibiologia on osoittanut sekvenssianalyysin avulla, että limalevät eivät ole monofyleettinen ryhmä. Niitä pidettiin aikoinaan sieninä, mutta nyt ne on jaettu kolmeen eri ryhmään, joista yksikään ei ole sieni. Ne ovat muototaksoneita, jotka on koottu yhteen, koska niillä on yhteisiä piirteitä. Ryhmien välisiä suhteita ei vielä ymmärretä.
Bikont
Bikonit ovat eukaryoottisoluja, joilla on kaksi lippulenkkiä. On olemassa kolme ryhmää, jotka ovat kehittäneet limasienimuodon itsenäisesti.
- Acrasidae: limalevät, jotka kuuluvat yläryhmään Excavata.
- Labyrinthulomycetes: Limaverkot, jotka kuuluvat yläryhmään Chromalveolata. Ne ovat merellisiä ja muodostavat labyrinttimaisia putkiverkkoja, joissa ameebat, joilla ei ole pseudopodia, voivat liikkua.
- Phytomyxea: loisperäiset alkueläimet, jotka kuuluvat yläryhmään Rhizaria. Ne muodostavat myös soluja, joissa on useampi kuin yksi tuma, ja ovat kasvien sisäisiä loisia (esim. kaalien klubijuuritauti).
Amoebozoa
- Myketozoa kuuluu ameebozoa-yliryhmään, ja siihen kuuluvat:
- Myxogastria: syncytial tai plasmodial slime moulds, yleisimmin esiintyvät. Stemonitis on yleinen limahome, joka muodostaa pieniä ruskeita tupsuja mätäneviin tukkeihin. Toinen lahoavissa tukeissa elävä laji, jota käytetään usein tutkimuksissa, on Physarum polycephalum. Se näyttää tukissa jopa muutaman metrin mittaiselta keltaisista säikeistä koostuvalta limaiselta verkkomaisemalta. Fuligo muodostaa multaan keltaisia kuoria.
- Dictyosteliida: yksisoluiset limalevät eli dictyostelidat. Dictyosteliidat, solumaiset limasienet, ovat etäistä sukua plasmodiaalisille limasienille, ja niiden elämäntapa on hyvin erilainen. Niiden ameebat eivät muodosta valtavia koenosyyttejä, ja ne pysyvät yksilöllisinä. Ne elävät samankaltaisissa elinympäristöissä ja syövät mikro-organismeja. Kun ruoka loppuu ja ne ovat valmiita muodostamaan itiöitä, ne tekevät jotain täysin erilaista. Ne vapauttavat ympäristöönsä signaalimolekyylejä, joiden avulla ne löytävät toisensa ja muodostavat parvia. Nämä ameebat yhdistyvät sitten pieneksi monisoluiseksi etanan kaltaiseksi koordinoiduksi olennoksi, joka ryömii avoimeen valaistuun paikkaan ja kasvaa hedelmöittyväksi kehoksi. Osa ameeboista muuttuu itiöiksi, joista alkaa seuraava sukupolvi, mutta osa ameeboista uhrautuu kuolleeksi varreksi, joka nostaa itiöt ilmaan.
- Protostelidit. Protostelidien ominaisuudet ovat kahden edellisen ryhmän väliltä, mutta ne ovat paljon pienempiä, ja niiden hedelmäkappaleet muodostavat vain yhdestä muutamaan itiöön.
Opisthokont
Fonticula on solumuotoinen limahome, joka muodostaa tulivuorenmuotoisen hedelmäkappaleen. Fonticula ei ole läheistä sukua Dictyosteliida- tai Acrasidae-heimon kanssa. Vuonna 2009 julkaistun artikkelin mukaan se on sukua Nuclearia-heimolle, joka puolestaan on sukua sienille.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat limanuljaskat?
V: Slime molds eli limaläiskät ovat elämänmuotoja, jotka elävät sademetsän pohjalla ja monissa muissa osissa maailmaa. Ne luikertelevat maata ja kaatuneita puunrunkoja pitkin etsiessään ravintoa.
K: Miten ne lisääntyvät?
V: Limahomeet levittävät itiöitä kasvien tavoin, jotka kasvavat uusiksi limahomeiksi. Ne muodostavat myös monisoluisen organismin, joka lisääntyy ja tuottaa itiöitä, kun kemiallinen signaali vapautuu.
K: Mitä ominaisuuksia niillä on?
V: Limahomeilla on joitakin sienien ja joitakin alkueläinten piirteitä. Yksittäiset solut ovat amoeboideja (ameeban kaltaisia) ja haploideja (yksi kromosomisarja, kuten meidän sukusoluissamme). Monisoluista vaihetta kutsutaan plasmodiumiksi, joka on diploidi ja muodostuu ameeboidisoluparien fuusioista.
K: Kuka keskusteli tästä elämänmuodosta ensimmäisenä?
V: Anton de Bary keskusteli tästä elämänmuodosta vuonna 1858.
K: Miten plasmodium saa ravintoa?
V: Plasmodium saa ravintoa fagosytoimalla bakteereja ja ravintohiukkasia.
K: Mitä tapahtuu, kun ravinnon saanti loppuu?
V: Kun ravinnon saanti loppuu, plasmodium muodostaa meioosin avulla haploideja soluja, jotka muodostavat itiöiden perustan, joita säilytetään ja jotka sitten leviävät sporangiumin kaltaisesta rakenteesta.
K: Mihin ryhmään tämä elinkaari kuuluu?
V: Tämä elinkaari kuuluu pääryhmään nimeltä Mycetozoa.
