Bayreuthin festivaalit: Richard Wagnerin oopperafestivaali ja Festspielhaus
Bayreuthin festivaalit on Saksan Bayreuthissa vuosittain järjestettävä musiikkifestivaali, joka on omistettu 1800-luvun saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin oopperoille. Wagner suunnitteli festivaalia varten erillisen teatterin, koska hän ei ollut tyytyväinen tavallisten teatterien rakenteeseen ja halusi luoda esitystilat, joissa hänen musiikkidraamansa kuuluvat ja näkyvät juuri halutulla tavalla.
Festspielhaus — Wagnerin visio toteutuu
Wagnerin suunnittelema teatteri, Festspielhaus, rakennettiin hänen tarkkojen ohjeidensa mukaan. Rakennus valmistui 1876, ja Wagner valvoi rakentamista huolellisesti. Festspielhausin keskeisiä piirteitä ovat syvä lava, laajempi näyttämörakenne, orkesterikuopan erityisratkaisu sekä auditorion yksitasoinen rakenne ilman ylellisiä katsomolaatikoita. Wagner halusi esimerkiksi, että orkesterin kuoppa olisi niin matala ja osittain peitetty, että yleisö ei näkisi orkesteria — tämä niin kutsuttu "mystinen kuilu" keskittyy näyttämön ja musiikin yhtenäiseen kokemukseen ja vähentää sosiaalista koreografiaa katsomossa.
Festivaalin synty ja merkittävä avaus
Festivaali avattiin vuonna 1876, jolloin koko hänen mittava oopperasarjansa Der Ring des Nibelungen esitettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Tapahtuma herätti välittömästi kansainvälistä huomiota ja teki Bayreuthista kiintopisteen wagneriaaniselle esityskulttuurille.
Historiaa ja perinteitä
Bayreuthista tuli nopeasti paikka, johon lähes kaikki Euroopan ja maailman vakavasti otettavat muusikot ja kapellimestarit halusivat päästä kuulemaan Wagnerin teoksia juuri siellä, missä säveltäjä oli ne tarkoituksella sijoittanut esitettäväksi. Festivaalilla oli suuri vaikutus säveltäjäpolville: toiset ammensivat sieltä voimakkaita vaikutteita, kun toiset taas suhtautuivat teoksiin kriittisesti tai vihamielisesti. Myöhemmin festivaali vaati pitkään konservatiivisia, lähes uskonnollisia tulkintoja — esimerkiksi Wagnerin uskottiin haluavan tiettyjä rituaalimaisia perinteitä esityksiin.
Toinen merkittävä ensi-ilta Bayreuthissa oli Parsifal (1882), jonka esitysoikeutta pyrittiin aluksi rajoittamaan niin, että teos sai esiintyä vain Bayreuthissa useiden vuosikymmenten ajan.
20. vuosisadan muutokset ja nykypäivä
Festivaalin historia on kulkenut myös vaikeiden aikojen läpi; 1900-luvulla Bayreuth koki sekä perhekeskeisen johtamisen että poliittisia paineita. Toisen maailmansodan jälkeen festival herätettiin uudelleen eloon vuosina 1951–1952, jolloin muun muassa Wieland ja Wolfgang Wagner toivat modernistisia tulkintoja ja uudistivat näyttämöä. Sitä seuranneina vuosikymmeninä Bayreuth on ollut myös kokeellisten ja joskus kiistanalaisten ohjaajien näyttämö, ja festivaali yhdistää nykyisin perinteisiä ja nykyaikaisia produktioita.
Käytännön tietoa kävijälle
Festivaali järjestetään yleensä kerran kesässä heinä–elokuun vaihteessa useiden viikkojen ajan. Festspielhaus on suunniteltu nimenomaan Wagnerin mittakaavalle, ja sen katsomo vetää vain rajallisen määrän katsojia (noin pari tuhatta), mikä tekee lippujen saamisesta hyvin vaikeaa. Monet liput myydään ennakkoon, on olemassa jonotuslistoja ja kanta-asiakasjärjestelmiä, ja toisinaan lippuja saa vain vuosien odotuksen jälkeen.
Jos haluaa osallistua Bayreuthin festivaaleille, kannattaa suunnitella matka hyvissä ajoin: tilat ja majoitus täyttyvät nopeasti, ja lipunhakemismenetelmät vaihtelevat — festivaali tarjoaa usein myös oheistapahtumia, luentoja ja konsertteja, jotka täydentävät oopperakokemusta.
Festivaalin merkitys
Bayreuthin festivaalit ovat historiallisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen ilmiö: ne ovat paitsi tila Wagnerin teosten esittämiselle myös paikka, jossa oopperataide, näyttämötaide ja musiikillinen tutkimus kohtaavat. Festivaali jatkuu edelleen ja vetää vuosittain yleisöä ympäri maailmaa — sen perinne, erityinen teatterirakennus ja tulkintojen kirjo tekevät Bayreuthista edelleen keskeisen kulttuurikohteen wagneriaaniselle musiikille.
Bayreuth Festspielhaus, sellaisena kuin se on nykyään.
Festivaalin alkuperä
Wagner halusi, että festivaali olisi pienessä kaupungissa, jossa ihmiset voisivat keskittyä vain hänen musiikkiinsa. Bayreuthissa oli jo teatteri, Markgräfliches Opernhaus, mutta se ei soveltunut modernille oopperalle. Kaupungissa ei ollut kulttuurielämää, joka olisi kilpaillut Wagnerin musiikin kanssa. Toinen syy Bayreuthin valintaan oli se, että se sijaitsi sen alueen ulkopuolella, jossa hänen oopperoidensa esitysoikeudet eivät olleet hänen hallinnassaan (hän oli myynyt nämä oikeudet monta vuotta aiemmin saadakseen rahaa).
Baijerinkuningas Ludwig II antoi Wagnerille paljon rahaa uuden oopperatalon rakentamiseen. Wagner teki myös kiertueita ympäri Saksaa saadakseen rahaa sitä varten. Rahankeruuta varten perustettiin yhdistyksiä.
Oopperatalon suunnitteli arkkitehti Gottfried Semper.
Varhaishistoria
Avajaiset pidettiin 13. elokuuta 1876, jolloin esitettiin Das Rheingold. Paikalla oli paljon tärkeitä henkilöitä, muun muassa keisari Vilhelm, Brasilian Dom Pedro II, kuningas Ludwig (joka tuli salaa, ehkä siksi, ettei halunnut tavata keisaria) ja muita aatelisia sekä filosofi Friedrich Nietzsche ja säveltäjät Anton Bruckner, Edvard Grieg, Pjotr Tšaikovski ja Franz Liszt. Kapellimestarina toimi Hans Richter.
Wagnerin elinaikana festivaalilla esitettiin vain Ring-sykli ja myöhemmin hänen oopperansa Parsifal. Wagnerin kuoleman jälkeen hänen leskensä Cosima jatkoi festivaalin johtamista. Hän otti vähitellen käyttöön muut Wagnerin kirjoittamat oopperat, niin että kaikki kymmenen oopperaa olivat ohjelmistossa. Oopperat esitettiin aina täsmälleen niin kuin Wagner oli tehnyt. Mitään ei saanut muuttaa millään tavalla.
Kun Cosima jäi eläkkeelle vuonna 1906, Wagnerin poika Siegfried otti festivaalin johdon hoitaakseen. Hän teki joitakin asioita toisin ja otti käyttöön uusia lavastus- ja esitystapoja. Kun hän kuoli vuonna 1930, festivaalia johti hänen leskensä Winifred.
Bayreuth natsi-Saksan aikana
1920-luvulla, joitakin vuosia ennen natsipuolueen nousua, Winifred Wagnerista tuli Adolf Hitlerin läheinen ystävä. Tämän ansiosta Bayreuth pystyi saamaan paljon rahaa myös natsien aikana. Natsit käyttivät Wagnerin teoksia propagandan välineinä. On outoa, että Hitler kävi Bayreuthissa esityksissä, joissa esiintyi juutalaisia ja ulkomaalaisia laulajia, kauan sen jälkeen, kun heitä oli kielletty esiintymästä kaikissa muissa paikoissa Saksassa. Winifredin vaikutus Hitleriin oli niin vahva, että Hitler kirjoitti jopa kirjeen antifasistiselle italialaiselle kapellimestarille Arturo Toscaninille ja pyysi tätä johtamaan festivaaleja. Toscanini kieltäytyi.
Tänä aikana festivaali irtautui ensimmäisen kerran perinteistä. He lopettivat 1800-luvun lavasteiden käytön. Monet olivat tästä eri mieltä, muun muassa Toscanini ja Richard Strauss ja jopa jotkut Wagnerin perheenjäsenet. Heidän mielestään sen pitäisi pysyä juuri sellaisena kuin Wagner oli sen tuntenut.
Sodan aikana festivaalia johti natsipuolue. Oopperoita esitettiin taisteluissa loukkaantuneille sotilaille. Nämä sotilaat pakotettiin ennen esityksiä käymään Wagner-luennoilla, vaikka he eivät olisi olleet kiinnostuneita musiikista.
Uusi festivaali
Pommitukset tuhosivat paljon Bayreuthia toisen maailmansodan viimeisinä päivinä, mutta itse teatteri säilyi vahingoittumattomana. Sodan jälkeen sotaoikeus tuomitsi Winifred Wagnerin ehdolliseen vankeuteen, koska hän oli tukenut natsipuoluetta. Ironista kyllä, juuri Winifredin ansiosta teatteria ei pommitettu. Hän ei ollut sallinut sen käyttämistä sotilaallisiin tarkoituksiin, joten se ei ollut sotilaskohde. Sodan jälkeen teatteria käytettiin seuraavina vuosina muunlaisiin konsertteihin. Festivaali alkoi jälleen vuonna 1951, ja sen aloitti Beethovenin sinfonia nro 9. Sen jälkeen esitettiin Wagnerin ooppera Parsifal.
Wieland Wagnerilla, säveltäjän pojanpojalla, oli hyvin uusia ideoita, kuten hyvin abstrakteja maisemia. Osa yleisöstä jopa buuasi. Wieland yritti tehdä suuren pesäeron menneisyyteen ja sen yhteyteen Hitleriin. Wieland kuoli vuonna 1966. Jonkin aikaa pohdittiin, jatkuuko festivaali. Wagnerin perheen sisällä oli paljon riitoja. Wielandin veli Wolfgang Wagner vastasi festivaalin johtamisesta seuraavat 42 vuotta, kun taas rahaa valvoi Richard Wagner -säätiö.
Wieland Wagner perusti Bayreuthissa työpajan, jossa ohjaajat saattoivat tavata ja keskustella uusista ideoista oopperoiden esittämiseksi. Tämä helpotti uusien ideoiden hyväksyntää ja antoi festivaalille uutta puhtia.
Festivaalin satavuotisjuhlavuotta juhlittiin vuonna 1976 ranskalaisen Patrice Chereaun ohjaaman Ringin upealla esityksellä. Hänen tuotantonsa keskittyi osoittamaan, miten Ring kertoo 1800-luvun työväenluokasta, jota rikkaat kapitalistit käyttävät hyväkseen. Joidenkin mielestä se oli paras oopperaesitys, jonka he olivat koskaan nähneet, toiset taas vihasivat sitä.
21. vuosisata
On ollut paljon epävarmuutta siitä, mitä tapahtuisi Wolfgangin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Monet halusivat, että festivaali olisi edelleen Wagnerin perheen käsissä. Baijerin kulttuuriministeri nimitti 1. syyskuuta 2008 Wolfgang Wagnerin tyttäret Eva Wagner-Pasquierin ja Katharina Wagnerin johtamaan festivaalia. He ovat sanoneet haluavansa "tuoda oopperan ihmisten pariin". Vuonna 2009 Wagnerin ooppera Tristan ja Isolde esitetään suorana lähetyksenä verkossa. Sen katsominen verkossa maksaa vain 12,90 puntaa. Ihmiset voivat myös katsoa sen ilmaiseksi Bayreuthin keskustassa sijaitsevalta suurelta valkokankaalta.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bayreuthin festivaali?
V: Bayreuthin festivaalit on Saksan Bayreuthissa vuosittain järjestettävä musiikkifestivaali, jossa esitetään Richard Wagnerin oopperoita.
K: Miksi Richard Wagner halusi perustaa Bayreuthiin oopperoidensa festivaalin?
V: Wagner ei ollut tyytyväinen tapaan, jolla teatterit yleensä suunniteltiin, joten hän halusi suunnitella oman teatterinsa Bayreuthiin.
K: Mikä on Wagnerin suunnitteleman teatterin nimi?
V: Wagnerin suunnitteleman teatterin nimi on Festspielhaus eli festivaalitalo.
K: Millainen oli Wagnerin lähestymistapa Festspielhaus-teatterin suunnitteluun?
V: Wagnerilla oli joitakin uusia ideoita teatterisuunnittelusta, kuten se, että orkesterin kuoppa oli niin alhaalla, ettei yleisö nähnyt sitä.
K: Milloin Wagnerin oopperasarja Der Ring des Nibelungen esitettiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan?
V: Der Ring des Nibelungen esitettiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan, kun teatteri avattiin vuonna 1876.
K: Mikä oli Bayreuthin festivaalien välitön vastaanotto?
V: Festivaaleista tuli välittömästi kansainvälisesti tunnetut, ja lähes kaikki Euroopan vakavasti otettavat muusikot halusivat lähteä Bayreuthiin kuuntelemaan Wagnerin musiikkia siellä esitettynä.
K: Miksi Bayreuthin festivaaleille on vaikea saada lippuja?
V: Festivaaleille on erittäin vaikea saada lippuja, koska niin monet ihmiset haluavat osallistua, ja ihmiset odottavat usein kymmenen vuotta ennen kuin he saavat lipun.
