Guianat Koillis-Etelä-Amerikan rannikkoalue ja sen valtiot
Guianas (ranskaksi Guyanes, hollanniksi Guyanan, espanjaksi Guayanas) on Atlantin rannikolla sijaitseva alue Koillis-Etelä-Amerikassa, joka on jakautunut useisiin alueisiin ja itsenäisiin valtioihin.
Guianas-alue kattaa Koillis-Etelä-Amerikan rannikon laajan vyöhykkeen, johon perinteisesti lasketaan kolme pääaluetta: itsenäinen Guyana (entinen Britannian Guiana), itsenäinen Suriname (entinen Hollannin Guiana) ja Ranskan Guayana (Guyane), joka on Ranskan merentakainen departementti. Alueeseen liitetään usein myös naapurimaiden rannikkomaisemia ja jokia, ja paikallisesti termillä voidaan viitata laajempaan Guiana Shield -alueeseen, joka kattaa osia Venezuelasta ja Brasiliasta.
Geografia ja luonto
Guianas kuuluu Amazonin ja Orinocon valuma-alueiden väliseen vyöhykkeeseen. Maasto on pääosin trooppista sademetsää, savannia ja jylhiä kivimuodostumia, ja alueella sijaitsee osa ikivanhaa Guiana Shield -laaksoa, jonka kallioperä on yksi maailman vanhimmista. Merkittäviä jokia ovat muun muassa Essequibo, Maroni (Marowijne/Maroni), sekä Corantijn/Courantyne. Alueella on rikas eliö- ja kasvisto: sademetsät ovat biologisesti monimuotoisia ja niissä elää lukuisia endeemisiä lajeja.
Maat, väestö ja kielet
- Guyana — pääkaupunki Georgetown. Virallinen kieli on englanti; väestö koostuu afrikkolaistaustaista, intialaistaustaista, alkuperäiskansoista ja sekarotuisista ihmisistä. Guyanan taloudessa merkittäviä aloja ovat maatalous, kaivostoiminta ja viime vuosien merkittävät ölö löytöalueet merellä.
- Suriname — pääkaupunki Paramaribo. Virallinen kieli on hollanti, ja alueella puhutaan myös paikallisia kreolikieliä (esim. Sranan Tongo), sarnami-hindi (intiaanisukuiset työläisten jälkeläiset), javani ja useita alkuperäiskielisiä kieliä. Suriname on kulttuurisesti monimuotoinen valtio.
- Ranskan Guayana (Guyane) — pääkaupunki Cayenne. Ranskan hallinnossa oleva departementti, jonka virallinen kieli on ranska. Koska se on osa Ranskaa, se kuuluu Euroopan unionin alueeseen ja käyttää euroa.
Historia lyhyesti
Alueen historiassa merkittäviä vaiheita ovat olleet alkuperäiskansojen asutus, eurooppalainen kolonisaatio 1500–1800-luvuilla (hollantilaiset, britit, ranskalaiset ja espanjalaiset kilpailivat alueesta), plantaasitalous ja orjuus, sekä orjuuden lopettamisen jälkeen saapunut siirtotyövoima Intiasta, Indonesiasta (Javan), Kiinasta ja muualta. Suriname ja Guyana itsenäistyivät 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla; Ranskan Guayana pysyi Ranskan osana.
Talous
Taloudet perustuvat muun muassa maatalouteen (riisi, sokeri, banaanit), metsätalouteen, kalastukseen, jalometallien ja jalokivien kaivokseen (esim. kultakaivokset) sekä boksitin louhintaan. Viime vuosina meren rannalta löydetyt öljyvarannot (erityisesti Guyan alueella) ovat muuttaneet alueen talousnäkymiä ja herättäneet uutta kansainvälistä kiinnostusta.
Politiikka ja rajakiistat
Alueella on pysyviä poliittisia erityispiirteitä: Ranskan Guayana on Ranskan alueosaa, kun taas Guyana ja Suriname ovat itsenäisiä valtioita. Rajakiistoja on esiintynyt, merkittävimpänä Venezuelan pitkäaikainen vaatimus Guyanan länsiosasta (ns. Essequibon alue). Kiistat ovat ajoittain johtaneet diplomaattisiin jännitteisiin ja oikeudellisiin toimiin kansainvälisissä elimissä.
Matkailu ja nähtävyydet
Guianas tarjoaa luontomatkailijoille runsain mitoin sademetsää, erämaaympäristöjä ja vesiputouksia. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat muun muassa Kaieteur Falls Guyanassa—yksi maailman voimakkaimpia vesiputouksia—sekä laajat suojelualueet ja kansallispuistot, jotka suojelevat alueen monimuotoista luontoa.
Ympäristöhaasteet
Alue kohtaa haasteita kuten metsäkatoa, kaivostoiminnan vaikutuksia (ympäristön pilaantuminen), laittoman kultakaivoksen aiheuttamia ongelmia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueilla. Samalla Guianasin upeat, laajoina säilyneet metsäalueet ovat tärkeitä globaaleja hiilinieluja ja biologisen monimuotoisuuden keitaita.
Guianas on kulttuurisesti, kielellisesti ja luonnoltaan rikas alue, jossa yhdistyvät alkuperäiskansojen perinteet, monien siirtomaavallan perintö ja modernit luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät haasteet.
Suuri kartta Guyanasta, mukaan lukien Venezuelan (entinen Espanjan Guyana) ja Brasilian (entinen Portugalin Guyana) alueet.
Maantiede
Guianat sijaitsevat Guianan kilvellä, joka on prekambrinen geologinen muodostuma, joka rajoittuu etelässä ja idässä Brasiliaan, lännessä Venezuelaan ja pohjoisessa Atlantin valtamereen.
Guianas käsittää seuraavat kolme aluetta lännestä itään:
- Guyana, itsenäinen maa;
- Suriname, joka on myös itsenäinen maa, ja
- Ranskan Guayana, Ranskan merentakainen departementti.
Joskus lisätään kaksi muuta aluetta:
- Guayanan alue, entinen Guayanan maakunta, Kaakkois-Venezuelassa (Espanjan Guayana).
- Portugalin Guayana (Brasilian Guayana), Koillis-Brasiliassa, alun perin osa Portugalin valtakuntaa, vastaa nykyään Brasilian Amapán osavaltiota.
Historia
Guianasin alueista tehtiin 1700-luvulta lähtien Englannin, Alankomaiden, Ranskan, Portugalin ja Espanjan siirtomaita, mikä johti sen nykyiseen jakoon. Siirtomaat olivat silloin:
- Brittiläinen Guayana, joka on ollut itsenäinen vuodesta 1966 lähtien ja jonka nimi on Guyana;
- Espanjan Guayana, nykyinen Venezuelan kaakkoisosa;
- Ranskan Guayana tai Guyana, Ranskan merentakainen alue ja departementti;
- Alankomaiden Guayana, joka on ollut itsenäinen vuodesta 1975 lähtien nimellä Suriname;
- Portugalin Guayana, myöhemmin Brasilian Guayana ja nykyisin Brasilian Amapán osavaltio.
Maat
Guyana
Guyana (virallisesti Guyanan osuustoiminnallinen tasavalta) rajoittuu pohjoisessa Atlantin valtamereen, etelässä ja lounaassa Brasiliaan, idässä Surinameen ja lännessä Venezuelaan. Sen pinta-ala on 214 969 km2 (83 000 sq mi), ja sen väkiluku on 735 909 (heinäkuun 2016 arvio). Väestötiheys on 3,4 asukasta/km2 . Virallinen kieli on englanti.
Suurimmat kaupungit (vuoden 2012 väestönlaskenta) ovat: Georgetown (118 363 asukasta), Linden (27 277 asukasta) ja New Amsterdam (17 329 asukasta).
Korkein kohta on Roraima-vuori (5°13′N 60°44′W / 5.217°N 60.733°W / 5.217; -60.733 (Mount Roraima, Guyana/Venezuela)), joka on 2 772 metriä korkea. Se sijaitsee Pacaraima-vuoristossa, joka on vuoristo maan lounaisosassa.
Maan suurin joki on Essequibo-joki; se alkaa Acarai-vuorilta ja virtaa pohjoiseen 1 010 kilometriä Atlantin valtamereen 21 kilometrin päässä Georgetownista, Guyanan pääkaupungista.
Suriname
Suriname (virallisesti Surinamen tasavalta, hollanniksi Republiek Suriname) rajoittuu pohjoisessa Atlantin valtamereen, idässä Ranskan Guayanaan, lännessä Guyanaan ja etelässä Brasiliaan. Sen pinta-ala on 163 820 km2 (63 250 sq mi) ja sen väkiluku on 585 824 (heinäkuun 2016 arvio). Väestötiheys on 3,6 asukasta/km2 . Virallinen kieli on hollanti.
Suurimmat kaupungit (vuoden 2012 väestönlaskenta) ovat: Paramaribo (240 924 asukasta), Koewarasan (27 713 asukasta) ja De Nieuwe Grond (26 161 asukasta).
Korkein kohta on Julianatop (3°40′58″N 56°32′8″W / 3.68278°N 56.53556°W / 3.68278; -56.53556 (Julianatop)), joka on 1230 metriä korkea. Se sijaitsee Sipaliwinin piirikunnassa maan keskiosassa.
Maan suurin joki on Courantyne-joki, joka alkaa Acarai-vuorilta ja virtaa pohjoiseen noin 724 kilometriä Atlantin valtamereen Guyanan ja Surinamen välillä.
Ranskan Guayana
Ranskan Guayana (ranskaksi Guyana) on Ranskan merentakainen departementti ja alue. Se rajoittuu lännessä Surinamiin, etelässä ja idässä Brasiliaan ja pohjoisessa Atlantin valtamereen. Sen pinta-ala on 83 533,9 km2 (32 252,6 neliömetriä), ja sen väkiluku on 252 338. Väestötiheys on 1,5 asukasta/km2 . Virallinen kieli on ranska.
Suurimmat kaupungit (2014) ovat: Cayenne (55 817 asukasta), Saint-Laurent-du-Maroni (44 169 asukasta) ja Matoury (31 934 asukasta).
Korkein kohta on Bellevue de l'Inini (3°35′N 53°31′W / 3.583°N 53.517°W / 3.583; -53.517 (Bellevue de l'Inini)) 851 metrin korkeudessa.
Ranskan Guayanan tärkeimmät joet ovat:
- Maroni-joki (hollanniksi Marowijne), joka muodostaa Ranskan Guayanan ja Surinamen välisen rajan; se alkaa Tumuk Humak -vuoristosta ja on 611,7 kilometriä pitkä.
- 430 kilometriä pitkä Mana-joki.
- Oyapock-joki (portugaliksi Oiapoque, hollanniksi Oiapoque), joka muodostaa Ranskan Guayanan ja Brasilian välisen rajan; se on 403,4 kilometriä pitkä.
