Guianas

Maantiede

Guianat sijaitsevat Guianan kilvellä, joka on prekambrinen geologinen muodostuma, joka rajoittuu etelässä ja idässä Brasiliaan, lännessä Venezuelaan ja pohjoisessa Atlantin valtamereen.

Guianas käsittää seuraavat kolme aluetta lännestä itään:

• Guyana, itsenäinen maa;
• Suriname, joka on myös itsenäinen maa, ja
• Ranskan Guayana, Ranskan merentakainen departementti.

Joskus lisätään kaksi muuta aluetta:

• Guayanan alue, entinen Guayanan maakunta, Kaakkois-Venezuelassa (Espanjan Guayana).
• Portugalin Guayana (Brasilian Guayana), Koillis-Brasiliassa, alun perin osa Portugalin valtakuntaa, vastaa nykyään Brasilian Amapán osavaltiota.

Historia

Guianasin alueista tehtiin 1700-luvulta lähtien Englannin, Alankomaiden, Ranskan, Portugalin ja Espanjan siirtomaita, mikä johti sen nykyiseen jakoon. Siirtomaat olivat silloin:

• Brittiläinen Guayana, joka on ollut itsenäinen vuodesta 1966 lähtien ja jonka nimi on Guyana;
• Espanjan Guayana, nykyinen Venezuelan kaakkoisosa;
• Ranskan Guayana tai Guyana, Ranskan merentakainen alue ja departementti;
• Alankomaiden Guayana, joka on ollut itsenäinen vuodesta 1975 lähtien nimellä Suriname;
• Portugalin Guayana, myöhemmin Brasilian Guayana ja nykyisin Brasilian Amapán osavaltio.

Maat

Guyana

Guyana (virallisesti Guyanan osuustoiminnallinen tasavalta) rajoittuu pohjoisessa Atlantin valtamereen, etelässä ja lounaassa Brasiliaan, idässä Surinameen ja lännessä Venezuelaan. Sen pinta-ala on 214 969 km² (83 000 sq mi), ja sen väkiluku on 735 909 (heinäkuun 2016 arvio). Väestötiheys on 3,4 asukasta/km² . Virallinen kieli on englanti.

Suurimmat kaupungit (vuoden 2012 väestönlaskenta) ovat: Georgetown (118 363 asukasta), Linden (27 277 asukasta) ja New Amsterdam (17 329 asukasta).

Korkein kohta on Roraima-vuori (5°13′N 60°44′W / 5.217°N 60.733°W / 5.217; -60.733 (Mount Roraima, Guyana/Venezuela)), joka on 2 772 metriä korkea. Se sijaitsee Pacaraima-vuoristossa, joka on vuoristo maan lounaisosassa.

Maan suurin joki on Essequibo-joki; se alkaa Acarai-vuorilta ja virtaa pohjoiseen 1 010 kilometriä Atlantin valtamereen 21 kilometrin päässä Georgetownista, Guyanan pääkaupungista.

Suriname

Suriname (virallisesti Surinamen tasavalta, hollanniksi Republiek Suriname) rajoittuu pohjoisessa Atlantin valtamereen, idässä Ranskan Guayanaan, lännessä Guyanaan ja etelässä Brasiliaan. Sen pinta-ala on 163 820 km² (63 250 sq mi) ja sen väkiluku on 585 824 (heinäkuun 2016 arvio). Väestötiheys on 3,6 asukasta/km² . Virallinen kieli on hollanti.

Suurimmat kaupungit (vuoden 2012 väestönlaskenta) ovat: Paramaribo (240 924 asukasta), Koewarasan (27 713 asukasta) ja De Nieuwe Grond (26 161 asukasta).

Korkein kohta on Julianatop (3°40′58″N 56°32′8″W / 3.68278°N 56.53556°W / 3.68278; -56.53556 (Julianatop)), joka on 1230 metriä korkea. Se sijaitsee Sipaliwinin piirikunnassa maan keskiosassa.

Maan suurin joki on Courantyne-joki, joka alkaa Acarai-vuorilta ja virtaa pohjoiseen noin 724 kilometriä Atlantin valtamereen Guyanan ja Surinamen välillä.

Ranskan Guayana

Ranskan Guayana (ranskaksi Guyana) on Ranskan merentakainen departementti ja alue. Se rajoittuu lännessä Surinamiin, etelässä ja idässä Brasiliaan ja pohjoisessa Atlantin valtamereen. Sen pinta-ala on 83 533,9 km² (32 252,6 neliömetriä), ja sen väkiluku on 252 338. Väestötiheys on 1,5 asukasta/km² . Virallinen kieli on ranska.

Suurimmat kaupungit (2014) ovat: Cayenne (55 817 asukasta), Saint-Laurent-du-Maroni (44 169 asukasta) ja Matoury (31 934 asukasta).

Korkein kohta on Bellevue de l'Inini (3°35′N 53°31′W / 3.583°N 53.517°W / 3.583; -53.517 (Bellevue de l'Inini)) 851 metrin korkeudessa.

Ranskan Guayanan tärkeimmät joet ovat:

• Maroni-joki (hollanniksi Marowijne), joka muodostaa Ranskan Guayanan ja Surinamen välisen rajan; se alkaa Tumuk Humak -vuoristosta ja on 611,7 kilometriä pitkä.
• 430 kilometriä pitkä Mana-joki.
• Oyapock-joki (portugaliksi Oiapoque, hollanniksi Oiapoque), joka muodostaa Ranskan Guayanan ja Brasilian välisen rajan; se on 403,4 kilometriä pitkä.