Alarik (Alaric I) – visigoottien johtaja ja Rooman ryöstäjä 410
Alarik (Alaric I) — visigoottien johtaja, joka valloitti ja ryösti Rooman 410. Tutustu hänen elämäntarinaansa, sotaretkiinsä ja vaikutukseensa historiaan.
Alaric I, myös Alaricus, (hallitsi 394–410 jKr.) oli visigoottien johtaja. Hän on kuuluisa goottien johtajana, joka ryösti Rooman kaupungin vuonna 410 jKr. Hänen perheestään tiedetään hyvin vähän. Nuorena miehenä hän sai suuren osan sotilaskoulutuksestaan Rooman armeijassa. Seuraavan kerran hän esiintyy goottilaisten joukkojen sotapäällikkönä, joka taisteli roomalaisten joukkojen rinnalla Frigiduksen taistelussa vuonna 394. Tammikuussa 395 keisari Theodosius I kuoli ja jakoi valtakuntansa kahden poikansa kesken. Alarik kapinoi ja hyökkäsi visigoottien johtajana osaan Itä-Rooman valtakuntaa. Myöhemmin hän hyökkäsi Länsi-Rooman valtakuntaan. Vuonna 408 hän yritti hyökätä Roomaan, mutta hänet lahjottiin lähtemään. Hän palasi kaksi vuotta myöhemmin, kukisti ja valtasi kaupungin. Hän kuoli vuonna 410.
Varhainen ura ja suhde Roomaan
Alarik nousi johtajaksi goottien keskuudessa 390-luvun lopulla. Monien goottien kaltainen hän oli alun perin tiiviissä kosketuksessa Roomaan: osa hänen sotilaallisesta koulutuksestaan tapahtui Rooman armeijassa, ja gootit toimivat usein roomalaisten liittolaisina (foederati). Frigiduksen taistelun jälkeen Alaric vakiinnutti asemansa johtajana ja ryhtyi esiintymään itsenäisenä voimana, joka pyrki turvaamaan kansalleen maan ja elannon samalla kun hän käytti hyväkseen Rooman sisäisiä riitoja ja heikkouksia.
Poliittiset tavoitteet ja sotatoimet
Alarik ei ollut pelkkä ryöstäjä, vaan pyrki neuvottelemaan turvaa ja asemaa gooteille. Hän vaati maata, palkkaa ja arvonimiä, joita roomalaisilta haluttiin myöntää osaksi sopimusta. Keisarikunnan sisäiset kiistat ja johtajuuden vaihdokset, erityisesti Länsi-Rooman hovin epävarmuus ja kenraali Stilichon kaatuminen vuonna 408, antoivat Alarikille tilaisuuden vaatia enemmän. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän marssi Italiaan useaan otteeseen ja piiritti Roomaa.
Rooman ryöstö vuonna 410
Keskeinen tapahtuma Alaricin uralla oli Rooman ryöstö elokuussa 410 (perinteisesti päivämääräksi mainitaan 24.8.410). Kyseessä oli merkittävä symbolinen isku: se oli ensimmäinen kerta yli 800 vuoteen, kun Rooman kaupunkia oli ryöstetty muukalaisten toimesta niin kuin nykymuotoisissa kuvauksissa muistellaan. Ryöstö kesti lyhyen ajan, ja lähteet kertovat, että Alarik ja hänen miehensä kohdelivat kaupunkia osin hillitysti verrattuna aikaisempiin kaupunkien valtauksiin — esimerkiksi useita kirkollisia kohteita ja pyhiä paikkoja pyrittiin säästämään, ja suurta verenvuodatusta pyrittiin välttämään. Alarik pyrki myös edelleen poliittiseen päämääräänsä: hän toivoi saada itselleen tai kansalleen pysyvän alueen, esimerkiksi Sisiliasta tai Pohja-Afrikasta.
Kuolema, hauta ja perintö
Alarik kuoli pian Rooman ryöstön jälkeen vuonna 410. Lähteiden mukaan kuolinsyynä oli todennäköisesti sairaus tai kuume. Keskiaikaiset ja antiikin lähteet kertovat legendan, jonka mukaan Alaricin ruumis haudattiin salaa Busento-joen uomaan lähellä nykyistä Cosenzaa Italiassa ja kaivon täytön jälkeen haudan kaivajiksi pakotetut työmiehet tapettiin, jotta hauta pysyisi salassa. Tämänkertaiset kertomukset ovat osittain myyttisiä, mutta kuvaavat halua pitää toimitus salaisena.
Alaricin kuoleman jälkeen goottien johtoon nousivat hänen seuraajansa, muun muassa Ataulf (Athaulf) ja myöhemmin Wallia, jotka johdattivat visigootteja Siirtymäkaudella eteläiseen Galliaan ja lopulta Hispaniaan. Siellä visigooteista kehittyi myöhemmin merkittävä kuningaskunta, joka vaikutti Länsi-Rooman perintöön ja Euroopan poliittiseen maisemaan.
Merkitys
Alaricin ryöstö ei merkinnyt Länsi-Rooman välitöntä loppua, mutta se oli käännekohta mielikuvassa Rooman ylivallan horjumisesta ja osoitus keisarikunnan poliittisesta heikkoudesta. Tapahtuma järkytti aikalaisten ja myöhempien sukupolvien käsityksiä Rooman turvaamattomuudesta. Alarik muistetaan strategisena johtajana, joka käytti sotilaallista voimaa ja poliittista painostusta nostaakseen goottien asemaa Rooman valtapiirissä.
Ludwig Thierschin maalauksesta otettu valokuvasyväpaino Alaric I:stä vuodelta 1894.
Life
Alarik syntyi saarella Tonavan suistossa. Hän kuului visigoottien aateliseen Balti-dynastiaan. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 394 jKr. Rooman keisari Theodosius I:n komentajana tämän sodassa Eugeniusta vastaan. Hänestä tuli visigoottien johtaja tai kuningas 390-luvun puolivälissä. Alarik kapinoi keisari Arcadiusta vastaan vuonna 395 ja hyökkäsi Kreikkaan. Kun hän saapui Ateenan muureille, kaupunki maksoi suuret lunnaat, joten hän jätti ne vahingoittumattomina. Sen jälkeen hän kukisti Korintin, Argoksen ja Spartan. Hän jatkoi Kreikan hävittämistä vuoteen 397 asti, jolloin roomalainen kenraali Stilicho piiritti Alarikin armeijan Arkadiassa. He katkaisivat goottien leirin vedenjakelun ja pitivät Alarikin pakenemista mahdottomana. Alarik kuitenkin murtautui heidän linjojensa läpi ja marssi 48 kilometrin (30 mailin) päähän pohjoiseen erittäin vaikeassa maastossa. Sen jälkeen Alarik teki sopimuksen Arcadiuksen kanssa. Stilicho palasi Italiaan kukistamatta Alarikia.
Vuosina 401-402 jKr. Alarik tunkeutui Italiaan. Hän yritti samaa taktiikkaa kuin aiemmin, mutta ei onnistunut Rooman armeijaa vastaan. Pollentian taistelussa vuonna 402 Rooman armeija voitti gootit. Alarikin vaimo oli yksi roomalaisten vangitsemista. Visigoottien tappiot olivat kuitenkin hyvin vähäiset, ja Alarikin armeija poistui hyvässä järjestyksessä. Alarik ylitti Po-joen aikomuksenaan hyökätä Roomaan, mutta hän kohtasi Stilikon ja sai jälleen tappion Veronan taistelussa. Alarikin armeija hyökkäsi Tonavan ja Reinin yli uudelleen vuosina 405 ja 406 jKr. Stilikon, joka nyt hallitsi keisari Honoriuksen nimissä, teki sopimuksen Alarikuksen kanssa. Stilikho kuitenkin tapettiin vuonna 408. Alarik hyökkäsi jälleen Italiaan ja vaati Stilikon hänelle antamien lupausten pitämistä.
Visigoottien suorittama Rooman ryöstö 24. elokuuta 410, JN Sylvestre 1890.
Rooman kukistuminen
Vuodesta 408 jKr. lähtien visigoottien armeija leiriytyi Rooman ulkopuolelle. Alarik vaati Ravennassa turvassa olevalta Honoriukselta maksua, jota keisari kieltäytyi maksamasta.
Historiantutkija Zosimus kirjoitti ainoan tunnetun kertomuksen viimeisistä neuvotteluista ennen Rooman ryöstöä:
"Kun Alarik kuuli, että kansa oli koulutettu ja valmis taisteluun, hän sanoi, että paksumpi ruoho oli helpompi leikata kuin ohuempi, ja nauroi leveästi lähettiläille, mutta kun he kääntyivät keskustelemaan rauhasta, hän käytti ylimieliseltä barbaariltakin kohtuuttomia ilmaisuja: hän julisti, ettei luovu piirityksestä, ellei hän saisi kaikkea kaupungissa olevaa kultaa ja hopeaa, kaikkea irtainta omaisuutta ja barbaarien orjia. Kun eräs lähettiläs kysyi, mitä hän jättäisi kaupunkilaisille, jos hän ottaisi nämä, hän vastasi: "Heidän henkensä."""
Elokuun 24. päivänä vuonna 410 jKr. orjat avasivat Rooman kaupungin portit. Alarikin visigootit aloittivat kolmen päivän murhaamisen ja ryöstelyn. He vaurioittivat rakennuksia ja varastivat entisten keisarien haudoista. Se oli ensimmäinen kerta 800 vuoteen, kun Rooma ryöstettiin. Visigootit kuitenkin jatkoivat tuhoamistaan etelämpänä Italiassa. Tappiot olivat suuria molemmilla puolilla. Roomalaiset menettivät arviolta 15 000 miestä, kun taas visigootit menettivät noin 17 000 miestä.
Alarik suunnitteli siirtävänsä armeijansa Sisiliaan ja sen jälkeen Afrikkaan. Hän kuitenkin kuoli pian Rooman kukistumisen jälkeen vuonna 410 jKr. Ataulf seurasi Alarikia kuninkaana ja vei armeijan Galliaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Alaric I?
V: Alarik I oli visigoottien johtaja.
K: Missä Alaric I sai sotilaskoulutuksensa?
V: Alarik I sai suuren osan sotilaskoulutuksestaan Rooman armeijassa.
K: Mikä oli Alarik I:n rooli Frigiduksen taistelussa?
V: Alarik I oli Frigiduksen taistelussa roomalaisten joukkojen rinnalla taistelleiden goottilaisten joukkojen sotajohtaja.
K: Milloin keisari Theodosius I kuoli?
V: Keisari Theodosius I kuoli tammikuussa 395.
K: Mitä Alarik I teki Theodosius I:n kuoleman jälkeen?
V: Theodosius I:n kuoleman jälkeen Alarik I kapinoi ja hyökkäsi osaan Itä-Rooman keisarikuntaa.
K: Mitä Alarik I teki vuonna 408?
V: Vuonna 408 Alarik I yritti hyökätä Roomaan, mutta hänet lahjottiin lähtemään.
K: Milloin Alarik I kuoli?
V: Alarik I kuoli vuonna 411.
Etsiä