Alarik

Life

Alarik syntyi saarella Tonavan suistossa. Hän kuului visigoottien aateliseen Balti-dynastiaan. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 394 jKr. Rooman keisari Theodosius I:n komentajana tämän sodassa Eugeniusta vastaan. Hänestä tuli visigoottien johtaja tai kuningas 390-luvun puolivälissä. Alarik kapinoi keisari Arcadiusta vastaan vuonna 395 ja hyökkäsi Kreikkaan. Kun hän saapui Ateenan muureille, kaupunki maksoi suuret lunnaat, joten hän jätti ne vahingoittumattomina. Sen jälkeen hän kukisti Korintin, Argoksen ja Spartan. Hän jatkoi Kreikan hävittämistä vuoteen 397 asti, jolloin roomalainen kenraali Stilicho piiritti Alarikin armeijan Arkadiassa. He katkaisivat goottien leirin vedenjakelun ja pitivät Alarikin pakenemista mahdottomana. Alarik kuitenkin murtautui heidän linjojensa läpi ja marssi 48 kilometrin (30 mailin) päähän pohjoiseen erittäin vaikeassa maastossa. Sen jälkeen Alarik teki sopimuksen Arcadiuksen kanssa. Stilicho palasi Italiaan kukistamatta Alarikia.

Vuosina 401-402 jKr. Alarik tunkeutui Italiaan. Hän yritti samaa taktiikkaa kuin aiemmin, mutta ei onnistunut Rooman armeijaa vastaan. Pollentian taistelussa vuonna 402 Rooman armeija voitti gootit. Alarikin vaimo oli yksi roomalaisten vangitsemista. Visigoottien tappiot olivat kuitenkin hyvin vähäiset, ja Alarikin armeija poistui hyvässä järjestyksessä. Alarik ylitti Po-joen aikomuksenaan hyökätä Roomaan, mutta hän kohtasi Stilikon ja sai jälleen tappion Veronan taistelussa. Alarikin armeija hyökkäsi Tonavan ja Reinin yli uudelleen vuosina 405 ja 406 jKr. Stilikon, joka nyt hallitsi keisari Honoriuksen nimissä, teki sopimuksen Alarikuksen kanssa. Stilikho kuitenkin tapettiin vuonna 408. Alarik hyökkäsi jälleen Italiaan ja vaati Stilikon hänelle antamien lupausten pitämistä.

Visigoottien suorittama Rooman ryöstö 24. elokuuta 410, JN Sylvestre 1890.

Rooman kukistuminen

Vuodesta 408 jKr. lähtien visigoottien armeija leiriytyi Rooman ulkopuolelle. Alarik vaati Ravennassa turvassa olevalta Honoriukselta maksua, jota keisari kieltäytyi maksamasta.

Historiantutkija Zosimus kirjoitti ainoan tunnetun kertomuksen viimeisistä neuvotteluista ennen Rooman ryöstöä:

"Kun Alarik kuuli, että kansa oli koulutettu ja valmis taisteluun, hän sanoi, että paksumpi ruoho oli helpompi leikata kuin ohuempi, ja nauroi leveästi lähettiläille, mutta kun he kääntyivät keskustelemaan rauhasta, hän käytti ylimieliseltä barbaariltakin kohtuuttomia ilmaisuja: hän julisti, ettei luovu piirityksestä, ellei hän saisi kaikkea kaupungissa olevaa kultaa ja hopeaa, kaikkea irtainta omaisuutta ja barbaarien orjia. Kun eräs lähettiläs kysyi, mitä hän jättäisi kaupunkilaisille, jos hän ottaisi nämä, hän vastasi: "Heidän henkensä."""

Elokuun 24. päivänä vuonna 410 jKr. orjat avasivat Rooman kaupungin portit. Alarikin visigootit aloittivat kolmen päivän murhaamisen ja ryöstelyn. He vaurioittivat rakennuksia ja varastivat entisten keisarien haudoista. Se oli ensimmäinen kerta 800 vuoteen, kun Rooma ryöstettiin. Visigootit kuitenkin jatkoivat tuhoamistaan etelämpänä Italiassa. Tappiot olivat suuria molemmilla puolilla. Roomalaiset menettivät arviolta 15 000 miestä, kun taas visigootit menettivät noin 17 000 miestä.

Alarik suunnitteli siirtävänsä armeijansa Sisiliaan ja sen jälkeen Afrikkaan. Hän kuitenkin kuoli pian Rooman kukistumisen jälkeen vuonna 410 jKr. Ataulf seurasi Alarikia kuninkaana ja vei armeijan Galliaan.