Perimysjärjestys
Perimysjärjestys on henkilöiden ja tapahtumien järjestys tietyssä järjestyksessä. Se voi tarkoittaa kuninkaallisen tai muun vallan siirtymistä esimerkiksi dynastiassa.
"Perimysjärjestystä" voidaan käyttää historiallisessa mielessä, esimerkiksi luettelona entisistä johtajista. Ilmaisu voi tarkoittaa myös ennalta suunniteltua prosessia, jonka avulla johtaja ottaa toisen johtajan paikan haltuunsa kuoleman, eron tai erottamisen vuoksi.
Past list
Perimysjärjestyksestä tulee kronologia, joka on kehittynyt kuluneen ajan kuluessa - kuten paavien luettelo tai luettelo Japanin keisareista.
Perintöhistoriat ovat ainutlaatuisia, mutta eivät aina ilmeisiä. Esimerkiksi Ruotsin Kaarle IX (1604-1611) oli vasta kolmas Kaarle-niminen Ruotsin kuningas.
Paavit
Paavi Franciscus on roomalaiskatolisen kirkon 266. paavi. Pyhä Pietari mainitaan ensimmäisenä 266 paavista.
Pyhän Pietarin jälkeiseen perimysjärjestykseen on vuosisatojen kuluessa liittynyt ongelmia. Esimerkiksi: Läntisen skisman aikana 1300-luvulla oli samanaikaisesti useampi kuin yksi paavi. Jokaisella oli huomattava kansainvälinen tuki. Vain osa niistä on sisällytetty tämän päivän luettelon kronologiaan.
Tuolloin Euroopan johtajien oli valittava, tukevatko he jompaakumpaa paavia.
- Ranska, Aragonia, Kastilia ja León, Kypros, Burgundi, Savoy, Napoli ja Skotlanti tunnustivat Avignonin paavit.
- Tanska, Englanti, Flanderi, Pyhä Rooman valtakunta, Unkari, Pohjois-Italia, Irlanti, Norja, Puola ja Ruotsi tunnustivat Rooman paavit.
Japanin monarkit
Akihito on Japanin 125. keisari. Keisari Jimmu mainitaan ensimmäisenä 125 keisarista.
Jimmun jälkeisen perimysjärjestyksen ja -listan kanssa on ollut vaikeuksia. Esimerkiksi: Nanboku-chō-kaudella 1300-luvulla oli samanaikaisesti useampi kuin yksi keisari. Jokaisella oli huomattava kannatus. Vain osa heistä on sisällytetty nykyiseen luetteloon
Keisarilliseen kronologiaan kuuluivat 500 vuoden ajan keisari Kōgon, keisari Kōmyō, keisari Sukō, keisari Go-Kōgon ja keisari Go-En'yū. Nämä miehet poistettiin luettelosta 1800-luvulla. Samaan aikaan luetteloon lisättiin keisari Go-Murakami, keisari Chōkei ja keisari Go-Kameyama.
Tuleva luettelo
Perimysjärjestys tai perimyslinja on virallinen suunnitelma, jossa määritetään, kuka perii tulevan tehtävän tai aseman hierarkiassa kuoleman tai muun syyn synnyttämän avoimen paikan tai tilaisuuden perimykseen.
Monet maat ovat kehittäneet virallisen seuraajasuunnittelun. Sen sijaan Korean demokraattisen kansantasavallan Kim Jong-il valitsi nuorimman poikansa "rakkaaksi seuraajaksi" tai "suureksi seuraajaksi". Tähän valintaan johtanutta prosessia ei tunneta.
Monarkiat
Joissakin maissa, kuten Ruotsissa vuodesta 1980, Alankomaissa vuodesta 1983, Norjassa vuodesta 1990, Belgiassa vuodesta 1991, Tanskassa vuodesta 2009 ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuodesta 2015, monarkin vanhimman lapsen odotetaan olevan seuraava monarkki. Tätä kutsutaan "täydeksi" tai "tasavertaiseksi" primogenituuraksi.
Monissa maissa, kuten Espanjassa ja Japanissa, etusijalle asetetaan erityisesti poikalapset. Tämä tunnetaan nimellä "miespuolinen sukusiitos".
Puheenjohtajuudet
Yhdysvalloissa perimysjärjestys on selitetty vuoden 1947 presidentin perimyslaissa (Presidential Succession Act of 1947). Jos presidentti ei pysty hoitamaan tehtäviään, varapresidentin odotetaan tulevan hänen tilalleen, ja seuraavaksi vuorossa on Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies.
Varapresidentti Lyndon Johnson vannoo virkavalansa Yhdysvaltain presidentin murhan jälkeen vuonna 1963.
