Corwinin muutos (1861) - Yhdysvaltain perustuslaki-ehdotus orjuuden suojaksi

Corwinin muutos (1861): perustuslaki-ehdotus, joka pyrki suojelemaan osavaltioiden instituutioita — mukaan lukien orjuus — ja estämään sisällissodan laajentumisen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Corwinin muutosehdotus on ehdotus Yhdysvaltain perustuslain muuttamiseksi. Kongressi hyväksyi sen 2. maaliskuuta 1861 ja lähetti sen osavaltioiden lainsäätäjille ratifioitavaksi. New Yorkin senaattori William H. Seward esitti tarkistuksen senaatissa. Ohion edustaja Thomas Corwin esitti sen edustajainhuoneessa. Se oli yksi monista kongressin käsittelemistä lakiehdotuksista, joilla yritettiin epäonnistuneesti houkutella irtautuneet osavaltiot takaisin unioniin ja vakuuttaa rajanaapurivaltiot pysymään unionissa. Teknisesti se oli vielä osavaltioiden käsiteltävänä, ja jos se ratifioidaan, se suojaisi osavaltioiden "sisäisiä instituutioita" (joihin vuonna 1861 kuului orjuus) perustuslain muutosprosessilta ja kongressin puuttumiselta niihin.

Sisältö ja tarkoitus

Corwinin muutos oli teknisesti muotoiltu niin, että se estäisi pysyvästi kongressia säätämästä lakeja, joilla se voisi kumota tai puuttua osavaltioiden "sisäisiin instituutioihin". Tällä käytännössä tarkoitettiin vuoden 1861 olosuhteissa ennen kaikkea orjuuden suojaa niissä osavaltioissa, joissa se jo oli laillinen. Tarkoitus ei ollut laajentaa orjuutta uusiin alueisiin vaan rauhoittaa olemassa olevia orjavaltaisia osavaltioita ja estää unionin liittovaltion voimien käyttö niiden sisäisen järjestyksen muuttamiseen.

Poliittinen konteksti ja reaktiot

Muutosehdotus syntyi sekavaan ja nopeasti muuttuvaan hätätilanteeseen, kun useat etelän osavaltiot olivat jo irtautuneet unionista ja Amerikan sisällissota näytti todennäköiseltä. Kongressin tavoitteena oli tarjota myönnytys, jolla yritettiin ehkäistä lisäseparationaalisuutta ja saada rajanaapuri- ja pohjoisosavaltioiden maltilliset tahot rauhoittumaan. Muutosehdotuksen ympärillä oli laaja poliittinen keskustelu: jotkut pohjoiset edustajat hyväksyivät sen sovittelevana keinona, kun taas abolitionistit ja monet eteläiset johtajat pitivät sitä riittämättömänä tai epäluotettavana ratkaisuna.

Ratifiointi ja lopputulos

Kongressi hyväksyi ehdotuksen ja lähetti sen osavaltioille ratifioitavaksi, mutta se ei koskaan saavuttanut tarvittavaa määrää ratifiointeja tullakseen osaksi perustuslakia. Myöhemmin tapahtuneet sotilaalliset ja poliittiset muutokset, erityisesti sisällissodan kulku ja sotavaiheiden jälkeinen vallanmuutos, tekivät aiheesta vanhentuneen. Sisällissodan jälkeen hyväksyttiin perustuslain 13. lisäys, joka kielsi orjuuden, joten Corwinin ehdotus menetti merkityksensä.

Oikeudellinen ja historiallinen merkitys

Historiallisesti Corwinin muutos osoittaa, kuinka vakava kriisi Kansallisella tasolla vallitsi ennen sisällissotaa ja millaisiin perustuslaillisiin kompromisseihin pyrittiin turvautumaan sodan välttämiseksi. Oikeudellisesti ehdotus olisi rajannut kongressin valtaa suojella tai muuttaa osavaltioiden sisäisiä järjestelmiä, jos se olisi tullut voimaan. Koska ehdotus ei tullut osaksi perustuslakia, sen juridinen vaikutus jäi teoriaksi.

Perintö

Corwinin muutosehdotus muistetaan usein esimerkkinä viime hetken pyrkimyksistä säilyttää unionin eheys neuvottelemalla instituutioiden suojasta. Vaikka se ei estänyt sotaa, se kuvastaa sitä poliittista kompromissihakuisuutta, joka leimasi monia vuosia ennen ja jälkeen vuoden 1861 tapahtumia. Lopullinen käänne tapahtui sodan ja sen jälkeen: 13. lisäys teki orjuuden laittomaksi koko Yhdysvalloissa, ja Corwinin ehdotuksella ei ollut pysyvää vaikutusta perustuslain kehitykseen.

Teksti

Perustuslakiin ei saa tehdä mitään sellaista muutosta, joka antaisi kongressille valtuudet poistaa tai puuttua missään osavaltiossa sen sisäisiin instituutioihin, mukaan lukien niiden henkilöiden, jotka ovat kyseisen osavaltion lakien mukaan työ- tai virkasuhteessa, tai antaa niille valtuudet puuttua niihin.

Ratifioinnin historia

Corwinin tarkistuksen ratifioivat:

  • Ohio - 13. toukokuuta 1861 (peruttu ratifiointi - 31. maaliskuuta 1864).
  • Maryland - 10. tammikuuta 1862 (Peruutettu ratifiointi - 7. huhtikuuta 2014).
  • Illinois - 14. helmikuuta 1862 (voimassaolo kyseenalainen)

Vuonna 1963, yli sata vuotta sen jälkeen, kun kongressi oli lähettänyt Corwinin lisäyksen osavaltioiden lainsäätäjille, Dallasin republikaani Henry Stollenwerck esitti Texasin edustajainhuoneessa yhteisen päätöslauselman lisäyksen ratifioimisesta. Yhteinen päätöslauselma lähetettiin edustajainhuoneen perustuslakimuutoksia käsittelevälle valiokunnalle 7. maaliskuuta 1963, mutta sitä ei käsitelty enempää.

Mahdollinen vaikutus, jos se hyväksytään

Corwinin muutos, kun sitä tarkastellaan selkeän merkityssäännön (kirjaimellisen säännön) kautta, olisi tehnyt institutionalisoidusta orjuudesta sellaisen, johon muutosprosessi ei olisi voinut vaikuttaa. Tämän seurauksena myöhempiä jälleenrakennusmuutoksia (kolmastoista, neljästoista ja viidestoista) ei olisi voitu hyväksyä, koska ne poistavat osavaltioiden sisäisen instituution tai puuttuvat siihen.

Kilpailevan teorian mukaan myöhempi muutos, joka on ristiriidassa jo ratifioidun Corwinin lisäyksen kanssa, voisi joko nimenomaisesti kumota Corwinin lisäyksen (kuten 21. lisäys kumosi nimenomaisesti 18. lisäyksen) tai sen voitaisiin päätellä kumonneen jo hyväksytyn Corwinin lisäyksen ristiriitaiset määräykset osittain tai kokonaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Corwinin muutos?


V: Corwinin lisäys on Yhdysvaltain perustuslain muutosehdotus, jonka kongressi hyväksyi 2. maaliskuuta 1861 ja lähetti osavaltioiden lainsäätäjille ratifioitavaksi.

Q: Kuka esitti sen senaatissa?


V: New Yorkin senaattori William H. Seward esitteli tarkistuksen senaatissa.

K: Kuka esitti sen edustajainhuoneessa?


V: Ohion edustaja Thomas Corwin esitteli sen edustajainhuoneessa.

K: Mikä oli sen tarkoitus?


V: Tarkoituksena oli houkutella irtautuneita osavaltioita takaisin unioniin ja vakuuttaa rajanaapurina olevat orjavaltiot pysymään unionissa.

K: Miten se ratifioitaisiin?


V: Osavaltioiden lainsäätäjät ratifioisivat sen, jos ne hyväksyisivät sen.

K: Mitä se suojelisi, jos se ratifioitaisiin?


V: Jos se ratifioidaan, se suojaisi kunkin osavaltion "sisäisiä instituutioita" (joihin tuolloin kuului myös orjuus) perustuslain muutosprosessilta ja kongressin puuttumiselta asiaan.

Kysymys: Onko tämä muutos edelleen vireillä missään osavaltiossa nykyään?


V: Kyllä, teknisesti ottaen tämä muutos on edelleen vireillä kaikissa osavaltioissa.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3