Emu (Dromaius novaehollandiae) – Australian korkein lentokyvytön lintu
Emu (Dromaius novaehollandiae) — tutustu Australian korkeimpaan lentokyvyttömään lintuun: ulkonäkö, käyttäytyminen, sukulaisuudet ja yllättävät faktat. Lue lisää.
Emu, Dromaius novaehollandiae, on suuri lentokyvytön lintu. Se on kotoisin Australiasta ja on Australian korkein lintu. Emu on myös maailman toiseksi korkein lintu sen sileälastaisten sukulaisten, strutsin, jälkeen. Se on sukua myös kasuaarille, joka on hieman pienempi mutta painavampi.
Ulkonäkö ja koko
Emu on kookas ja hontelo lintu, jonka korkeus aikuisena on usein 1,5–1,9 metriä ja paino 30–45 kilogrammaa. Sen vartalo on peitetty karheatukkaisilta näyttävillä sulilla, jotka antavat villaisen vaikutelman. Siivettömät retusoituneet siivet ovat pienet suhteessa vartaloon, minkä vuoksi lintu ei lennä. Emulla on pitkät jalat ja kolme varvasta, joilla se juoksee nopeasti; huippunopeus voi olla noin 50 km/h.
Elintavat ja ravinto
Emut ovat päiväaktiivisia ja liikkuvat usein laajalla alueella etsiessään ruokaa. Ne ovat kaikkiruokaisia: niiden ravintoon kuuluu kasvien osia, siemeniä, hedelmiä, juuria, matoja ja hyönteisiä. Emut pystyvät kulkemaan pitkiä matkoja ja kestämään kuivia kausia; ne löytävät vettä ja ravintoa laajoilta alueilta.
Lisääntyminen ja käyttäytyminen
Lisääntymiskaudella naaras munii tummanvihreitä munia, joita voi olla yleensä 5–15 kpl kopparaa kohden. Yllätyksenä on se, että koiras hautomis- ja poikastenhoitovastuu on suuri: koiras hautoo munia noin 8 viikkoa (noin 50–60 päivää) ja hoitaa poikaset itsenäisiksi. Emun poikasia kutsutaan usein keeteiksi ("keetit"). Emut elävät yksin tai pienissä ryhmissä, mutta ruokailuryhmät voivat kokoontua sesonkiluonteisesti.
Suhteet ihmisiin ja suojelu
Suojelutila: Emu on laajalle levinnyt ja IUCN-luokituksen mukaan nykyisin vähähuolinen (Least Concern), mutta paikallisesti populaatiot voivat olla uhattuina maatalouden ja elinympäristöjen muutosten takia. Emuja metsästetään jonkin verran lihansa, nahkansa ja öljyn vuoksi sekä laillisessa että laittomassa pyyntinä.
Emu War (1932): 1930-luvulla tapahtui kuuluisa niin sanottu "emu-krisma" (Emu War) Länsi-Australiassa, jossa maanviljelijät pyysivät hallitusta rajoittamaan emujen aiheuttamia vahinkoja. Hallituksen toimet, joihin osallistui aseistettuja joukkoja ja ansajärjestelyjä, eivät saavuttaneet toivottua tulosta ja tapahtumasarja muistetaan nykyään huvittavana esimerkkinä siitä, kuinka vaikea taistelu villilintua vastaan voi olla. On tärkeää huomata, että tämä ei ollut sota ihmiskunnalle vaan paikallinen yritys hallita lajin aiheuttamia taloudellisia haittoja.
Muuta vuorovaikutusta: Emut voivat aiheuttaa ongelmia maataloudelle syömällä satoja ja vahingoittamalla aidanneita alueita, ja niitä kuolee usein myös liikenneonnettomuuksissa. Toisaalta emu on merkittävä kulttuurinen symboli Australiassa: se näkyy muun muassa Australian vaakunassa.
Mielenkiintoisia faktoja
- Emun siivet ovat hyvin pienet eivätkä sovellu lentämiseen, mutta ne auttavat ehkä muun muassa tasapainon säilyttämisessä.
- Emun munan kuori on tummanvihreä ja huomattavan paksu.
- Emut voivat kävellä ja juosta pitkiä matkoja, ja ne käyttävät nopeuttaan pakenemiseen petoeläimiltä.
Emu on siis sekä luonnontieteellisesti mielenkiintoinen että kulttuurisesti tärkeä laji Australiassa. Se menestyy usein luonnontilaisissa elinympäristöissä, mutta paikallisia haasteita on seurattava ja hoitaa, jotta lajin monimuotoisuus säilyy.
Dromaius novaehollandiae -lajin muna
Muut emut
Vuonna 1788, kun eurooppalaiset uudisasukkaat saapuivat, emuja oli neljä erillistä ryhmää. Australian mantereella ja Tasmanian saarella elävät emut saattoivat olla eri lajeja.
Lisäksi oli kaksi kääpiöemulajia, Dromaius minor, joista toinen asui Tasmanian King Islandilla ja toinen Kangaroo Islandilla. Ne ovat esimerkkejä saarten kääpiökasvuisuudesta. King Islandin ryhmä kuoli sukupuuttoon vuonna 1805, Kangaroo Islandin ryhmä vuonna 1827 ja Tasmanian ryhmä vuonna 1865.
Kuvaus
Pehmeäsulkaiset, ruskeat linnut ovat jopa 1,9 metrin korkuisia. Niiden höyhenet ovat kaksikerroksiset, mikä auttaa pitämään emun viileänä. Niillä on paljas iho kasvojen sivuilla ja kaulalla. Ne voivat painaa jopa 55 kg. Niillä on kaksi suurta jalkaa, joissa kummassakin on kolme varvasta. Niiden siivet ovat hyvin lyhyet, noin 20 cm, ja ne ovat piilossa höyhenten alla.
Ne voivat elää jopa 10-20 vuotta Emu on yleinen suurimmassa osassa Australian manteretta. Se välttää hyvin tiheitä metsiä ja hyvin kuivia alueita. Emut voivat kulkea pitkiä matkoja nopeassa juoksussa. Tarvittaessa ne voivat juosta jopa 50 km/h (31 mph) nopeudella jonkin matkaa kerrallaan. Ne saattavat kulkea pitkiä matkoja etsiessään ruokaa. Yhden emun on todettu kulkeneen 990 km (615 mi).
Ruokavalio
Ne käyttävät ravinnokseen erilaisia kasveja (siemeniä, kukkia, uutta kasvustoa) ja hyönteisiä. Kokonsa vuoksi niiden on syötävä paljon.
Jalostus
Emut ovat yksinäisiä lintuja. Poikaset pysyvät kuitenkin isän kanssa 18 kuukauden ikään asti. Emun lisääntymisaika on helmikuusta heinäkuuhun, jolloin naaras voi munia 5-15 munaa uroksen rakentamaan maapesään. Uros istuu munien päällä 8 viikkoa, kunnes ne kuoriutuvat. Poikasilla on hyvin selvät raidat höyhenissä, jotka toimivat naamiointina.
Australian itärannikolla emut olivat aikoinaan yleisiä, mutta ne ovat muuttuneet harvinaisiksi ihmismäärän kasvaessa. Toisaalta maatilojen kehittyminen ja karjan vedensaanti ovat lisänneet emun levinneisyysaluetta kuivilla alueilla. Emuja kasvatetaan niiden lihan, öljyn ja nahan vuoksi. Ensimmäiset emufarmit alkoivat Länsi-Australiassa 1970-luvulla.
Emun poikanen, jolla on raidalliset höyhenet
vankeudessa
Eläintarhoissa on noin 1100 emua. []
Nimen historia
Ensimmäinen kirjallinen kuvaus emusta oli nimeltään New Holland Cassowary Arthur Phillipin vuonna 1789 julkaisemassa teoksessa Voyage to Botany Bay, joka julkaistiin nimellä New Holland Cassowary. Lajin nimesi ornitologi (lintuasiantuntija) John Latham, joka työskenteli Phillipin kirjan parissa. Hän antoi ensimmäiset kuvaukset ja nimet monille Australian lintulajeille. Sen tieteellinen nimi, Dromaius novaehollandiae, tulee latinankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "nopeajalkaista uushollantilaista". Yleisnimen emu syntyhistoria ei ole varma, mutta sen arvellaan tulleen arabian kookasta lintua tarkoittavasta sanasta. Myöhemmin portugalilaiset tutkimusmatkailijat käyttivät tätä sanaa kuvaamaan Uuden-Guinean sukulaislajia Cassowarya. Victorian osavaltiossa Australian alkuperäiskansojen sanoja emulle olivat Barrimal Djadja wurrungin kielellä, myoure Gunain kielellä ja courn Jardwadjalin kielellä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on emu?
V: Emu on suuri, lentokyvytön lintu, joka on kotoisin Australiasta.
K: Kuinka pitkä emu on?
V: Emu on Australian korkein lintu ja maailman toiseksi korkein lintu strutsin jälkeen.
K: Minkä muun linnun kanssa emu on sukua?
V: Emu on sukua hieman pienemmälle mutta painavammalle kasuaarille.
K: Taistelivatko emut sotaa?
V: On outo tosiasia, että emut voittivat sodan Australiaa vastaan.
K: Mikä on emun tieteellinen nimi?
V: Emun tieteellinen nimi on Dromaius novaehollandiae.
K: Pystyykö emu lentämään?
V: Ei, emu on lentokyvytön lintu.
K: Missä emu esiintyy?
V: Emu on kotoisin Australiasta.
Etsiä