Emu, Dromaius novaehollandiae, on suuri lentokyvytön lintu. Se on kotoisin Australiasta ja on Australian korkein lintu. Emu on myös maailman toiseksi korkein lintu sen sileälastaisten sukulaisten, strutsin, jälkeen. Se on sukua myös kasuaarille, joka on hieman pienempi mutta painavampi.
Ulkonäkö ja koko
Emu on kookas ja hontelo lintu, jonka korkeus aikuisena on usein 1,5–1,9 metriä ja paino 30–45 kilogrammaa. Sen vartalo on peitetty karheatukkaisilta näyttävillä sulilla, jotka antavat villaisen vaikutelman. Siivettömät retusoituneet siivet ovat pienet suhteessa vartaloon, minkä vuoksi lintu ei lennä. Emulla on pitkät jalat ja kolme varvasta, joilla se juoksee nopeasti; huippunopeus voi olla noin 50 km/h.
Elintavat ja ravinto
Emut ovat päiväaktiivisia ja liikkuvat usein laajalla alueella etsiessään ruokaa. Ne ovat kaikkiruokaisia: niiden ravintoon kuuluu kasvien osia, siemeniä, hedelmiä, juuria, matoja ja hyönteisiä. Emut pystyvät kulkemaan pitkiä matkoja ja kestämään kuivia kausia; ne löytävät vettä ja ravintoa laajoilta alueilta.
Lisääntyminen ja käyttäytyminen
Lisääntymiskaudella naaras munii tummanvihreitä munia, joita voi olla yleensä 5–15 kpl kopparaa kohden. Yllätyksenä on se, että koiras hautomis- ja poikastenhoitovastuu on suuri: koiras hautoo munia noin 8 viikkoa (noin 50–60 päivää) ja hoitaa poikaset itsenäisiksi. Emun poikasia kutsutaan usein keeteiksi ("keetit"). Emut elävät yksin tai pienissä ryhmissä, mutta ruokailuryhmät voivat kokoontua sesonkiluonteisesti.
Suhteet ihmisiin ja suojelu
Suojelutila: Emu on laajalle levinnyt ja IUCN-luokituksen mukaan nykyisin vähähuolinen (Least Concern), mutta paikallisesti populaatiot voivat olla uhattuina maatalouden ja elinympäristöjen muutosten takia. Emuja metsästetään jonkin verran lihansa, nahkansa ja öljyn vuoksi sekä laillisessa että laittomassa pyyntinä.
Emu War (1932): 1930-luvulla tapahtui kuuluisa niin sanottu "emu-krisma" (Emu War) Länsi-Australiassa, jossa maanviljelijät pyysivät hallitusta rajoittamaan emujen aiheuttamia vahinkoja. Hallituksen toimet, joihin osallistui aseistettuja joukkoja ja ansajärjestelyjä, eivät saavuttaneet toivottua tulosta ja tapahtumasarja muistetaan nykyään huvittavana esimerkkinä siitä, kuinka vaikea taistelu villilintua vastaan voi olla. On tärkeää huomata, että tämä ei ollut sota ihmiskunnalle vaan paikallinen yritys hallita lajin aiheuttamia taloudellisia haittoja.
Muuta vuorovaikutusta: Emut voivat aiheuttaa ongelmia maataloudelle syömällä satoja ja vahingoittamalla aidanneita alueita, ja niitä kuolee usein myös liikenneonnettomuuksissa. Toisaalta emu on merkittävä kulttuurinen symboli Australiassa: se näkyy muun muassa Australian vaakunassa.
Mielenkiintoisia faktoja
- Emun siivet ovat hyvin pienet eivätkä sovellu lentämiseen, mutta ne auttavat ehkä muun muassa tasapainon säilyttämisessä.
- Emun munan kuori on tummanvihreä ja huomattavan paksu.
- Emut voivat kävellä ja juosta pitkiä matkoja, ja ne käyttävät nopeuttaan pakenemiseen petoeläimiltä.
Emu on siis sekä luonnontieteellisesti mielenkiintoinen että kulttuurisesti tärkeä laji Australiassa. Se menestyy usein luonnontilaisissa elinympäristöissä, mutta paikallisia haasteita on seurattava ja hoitaa, jotta lajin monimuotoisuus säilyy.
