Franz Sigel
Franz Sigel (18. marraskuuta 1824 - 21. elokuuta 1902) oli saksalainen sotilasupseeri, vallankumouksellinen ja siirtolainen Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa hän toimi opettajana, sanomalehtimiehenä, poliitikkona ja palveli Yhdysvaltain sisällissodassa unionin kenraalimajurina. Hänen kykynsä rekrytoida saksankielisiä maahanmuuttajia unionin armeijaan sai presidentti Abraham Lincolnin hyväksynnän. Ylipäällikkö Henry Halleck ei kuitenkaan pitänyt hänestä kovinkaan paljon, ja häntä pidettiin yleisesti ottaen huonona johtajana.
Varhainen elämä
Sigel syntyi Sinsheimissa, Badenissa (Saksa). Hän kävi Bruchsalin lukion. Hän valmistui Karlsruhen sotilasakatemiasta vuonna 1843, ja hänet otettiin luutnantiksi Badenin armeijaan. Vuonna 1848 hän osallistui Saksan osavaltioiden vuoden 1848 vallankumouksiin. Kun vallankumous epäonnistui, hän pakeni ja muutti lopulta New Yorkiin. Siellä hän työskenteli useissa eri töissä. Niitä olivat muun muassa opettaja, muusikko, maanmittari ja sikarikaupan omistaja. Vuonna 1854 Sigel avioitui Elsie Dulonin kanssa. He saivat yhdessä viisi lasta. Vuonna 1857 hän muutti St Louisiin, Missouriin, jossa hän oli yksi kuukausittain ilmestyvän lehden perustajista. Hän toimi Saksan instituutin isännöitsijänä ja liittyi republikaaniseen puolueeseen. Hän houkutteli saksalaisia siirtolaisia republikaaniseen puolueeseen voimakkaan orjuudenvastaisuuden vuoksi.
Sisällissota
Sisällissodan alkaessa Sigel ilmoittautui vapaaehtoiseksi tukemaan Abraham Lincolnia ja unionia. Sotilaskokemuksensa ansiosta hän sai komennettavakseen Missourin kolmannen jalkaväkijoukon. Hän värväsi monia saksalais-amerikkalaisia unionin asialle iskulauseella "I goes to fight mit Sigel". Hänen everstin virkakautensa arvo oli 4. toukokuuta 1861. Koska hän oli avainhenkilö maahanmuuttajien värväämisessä unionin armeijaan, presidentti Lincoln ylensi hänet prikaatikenraaliksi kaksi viikkoa myöhemmin.
Sillä välin hän liittyi prikaatikenraali Nathaniel Lyonin johtamaan Unionin länsiarmeijaan. Sigel ja hänen sotilaansa auttoivat tukahduttamaan mellakan St. Louisin alueella. Tapaus tunnettiin nimellä Camp Jacksonin tapaus. Hän johti Wilson's Creekin taistelussa sivustakävelyä, jossa hän yllätti konfederaation joukot ja hyökkäsi niiden selustasta, kun Lyon hyökkäsi niiden kimppuun edestä. Maaliskuun 8. päivänä 1862 Pea Ridgen taistelussa Sigel johti kahta divisioonaa (sotilas)voitossa kenraalimajuri Earl Van Dornia (CSA) vastaan.
Sigel ylennettiin kenraalimajuriksi Pea Ridgen taistelun jälkeen. Hän toimi divisioonan komentajana Shenandoahin laaksossa ja taisteli tuloksetta kenraalimajuri Thomas J. "Stonewall" Jacksonia vastaan. Hän komensi unionin joukkuetta Bull Runin toisessa taistelussa, jossa hän haavoittui käteen.
Vuoden 1863 alkupuolella Sigel pyysi sotaministeriöltä lisää joukkoja. Hänen pyyntönsä kuitenkin hylättiin. Vuoden 1864 alussa hän sai Länsi-Virginian armeijan komennon. Vuonna 1864 hänen armeijansa kärsi tappion New Marketin taistelussa. Tämä tappio ja hänen epäonnistumisensa konfederaation hyökkäysten estämisessä Pohjois-Virginiassa johtivat siihen, että hänet erotettiin komennostaan. Vaikka hän pysyi armeijassa toukokuuhun 1865 asti, hän ei saanut uutta komentopaikkaa.
Riverside Drive, New York City
Ura sisällissodan jälkeen
Sigel erosi komennostaan 4. toukokuuta 1865. Hän työskenteli lyhyen aikaa Baltimore Wecker -lehden päätoimittajana. Sen jälkeen hän toimi sanomalehden päätoimittajana New Yorkissa. Siellä hän toimi erilaisissa poliittisissa tehtävissä sekä demokraatteina että republikaaneina. Vuonna 1869 hän pyrki republikaanien ehdokkaana New Yorkin ulkoministeriksi. Hän hävisi virassa olleelle demokraattien Homer Augustus Nelsonille. Toukokuussa 1871 hänestä tuli sisäisten verojen kerääjä ja lokakuussa 1871 kaupungin rekisterinpitäjä. Vuonna 1887 presidentti Grover Cleveland nimitti hänet New Yorkin kaupungin eläkeasiamieheksi. Hän myös luennoi, työskenteli mainosalalla ja julkaisi muutaman vuoden ajan saksalais-amerikkalaista New York Monthly -lehteä.
Franz Sigel kuoli New Yorkissa vuonna 1902, ja hänet on haudattu Woodlawnin hautausmaalle Bronxissa, New Yorkissa.
Muotokuva Appleton's Cyclopedia -lehdestä
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Franz Sigel?
A: Franz Sigel oli saksalainen sotilasupseeri, vallankumouksellinen ja Yhdysvaltoihin muuttanut henkilö, joka palveli Yhdysvaltain sisällissodassa unionin kenraalimajurina.
K: Mikä oli Franz Sigelin ammatti Yhdysvalloissa sen lisäksi, että hän oli sotilasupseeri?
V: Sotilasupseerin lisäksi Franz Sigel oli myös opettaja, sanomalehtimies ja poliitikko.
K: Miksi presidentti Abraham Lincoln hyväksyi Franz Sigelin?
V: Presidentti Abraham Lincoln hyväksyi Franz Sigelin, koska hän kykeni värväämään saksankielisiä maahanmuuttajia unionin armeijaan.
K: Kuka inhosi Franz Sigeliä voimakkaasti?
V: Ylipäällikkö Henry Halleck ei pitänyt Franz Sigelistä.
K: Mitä Henry Halleck ajatteli Franz Sigelistä johtajana?
V: Henry Halleck piti Franz Sigeliä yleisesti ottaen huonona johtajana.
K: Milloin Franz Sigel syntyi ja milloin hän kuoli?
V: Franz Sigel syntyi 18. marraskuuta 1824 ja kuoli 21. elokuuta 1902.
K: Mikä oli Franz Sigelin perintö Yhdysvalloissa?
V: Franz Sigelin perintö Yhdysvalloissa oli sotilasupseeri, opettaja, sanomalehtimies ja poliitikko, joka värväsi saksankielisiä maahanmuuttajia unionin armeijaan Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Presidentti Abraham Lincoln hyväksyi hänet, mutta ylipäällikkö Henry Halleck ei pitänyt hänestä, sillä hän piti häntä yleisesti ottaen huonona johtajana.
