Geenimuunnellut elintarvikkeet (GMO) - määritelmä ja esimerkit

Tutustu geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin (GMO): selkeä määritelmä, yleisimmät esimerkit kuten maissi, soija ja lohi, hyödyt, riskit sekä tulevaisuuden sovellukset.

Geenimuunneltu elintarvike (GM-elintarvike) on elintarvike, joka on tuotettu käyttäen geneettisesti muunnettuja organismeja (GM-organismeja). Muuntogeeniset elintarvikkeet sisältävät muuntogeenisiä organismeja. Yleisiä esimerkkejä ovat maissi, soijapapu, puuvilla ja rapsi. Ensimmäinen myyntiin hyväksytty muuntogeeninen elintarvike on lohi.

Muuntogeenisten elintarvikkeiden kaupallinen myynti alkoi vuonna 1994, jolloin Calgene toi markkinoille ensimmäisen kerran viivästyneesti kypsyvän tomaatinsa. Muuntogeenisiä elintarvikkeita ovat muun muassa soija-, maissi-, rypsi-, riisi- ja puuvillansiemenöljy. Nykyisten ja tulevien viljelykasvien ominaisuuksiin kuuluu kestävyys rikkakasvien torjunta-aineita, hyönteisiä, viruksia ja sieniä vastaan, lisäravinteiden tuottaminen, nopeampi kasvu tai jokin muu hyödyllinen tarkoitus. Myös muuntogeenisiä kotieläimiä on kehitetty kokeellisesti.

Parhaillaan tutkitaan bakteereja, jotka nopeuttaisivat juuston valmistusta. Geenimuunneltua hiivaa voitaisiin käyttää vähemmän kaloreita sisältävän oluen valmistukseen.

Määritelmä ja miten GMO valmistetaan

Geenimuunnellulla elintarvikkeella tarkoitetaan elintarviketta, jonka tuotantoketjuun kuuluu geneettisesti muunneltu organismi. Geenimuunnoksessa perimään lisätään, poistetaan tai muokataan geenejä tavoitellun ominaisuuden aikaansaamiseksi. Menetelmiä ovat perinteinen geeninsiirto, kohdennettu geenieditointi (esim. CRISPR) ja muut molekyylibiologiset tekniikat. Geenieditointi voi olla hyvinkin tarkkaa eikä aina sisällä vieraan DNA:n pysyvää lisäämistä, mutta sääntely- ja käsitemäärittelyissä erot voivat vaihdella maittain.

Keskeisiä esimerkkejä ja käyttötavat

• Rikkakasvi- tai tuholaistorjuntaa kestävä kasvi: monissa muunnelluissa viljelykasveissa on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä vähemmän herkkiä tietyille torjunta-aineille tai hyönteisille.
• Kasvintuotannon laatu ja ravintoarvo: esimerkiksi ravintoarvoa parantavat lajikkeet (kuten A-vitamiinia lisäävät ratkaisut) ovat esimerkkejä muuntelun käyttötarkoituksesta.
• Sairauksia ja tuholaisia vastaan kestävä puuvilla tai viruskestävä papaija: joissain maissa tällaiset lajikkeet ovat olleet käytössä pelastamassa satoja.
• Elintarvikkeiden prosessointi ja valmistus: mikrobit (bakteerit, hiiva) ja entsyymit, jotka on kehitetty tuottamaan tiettyjä aineita tehokkaammin tai puhtaammin, kuten juustonvalmistuksessa käytetty kimosiini.
• Merenelävät ja eläintuotteet: esimerkkinä markkinoille hyväksytty muunneltu lohi, joka kasvaa nopeammin.

Hyödyt

• Mahdollisuus lisätä satoisuutta ja ruuantuotannon tehokkuutta.
• Vähemmän tarvetta kastalle ja torjunta-aineille joissain käyttötapauksissa.
• Ravintoarvon parantaminen — esim. lisättyjen vitamiinien tai hapenoton kannalta hyödyllisten ominaisuuksien tuominen.
• Teolliset ja lääketeollisuuden sovellukset: insulinintuotanto, entsyymit, terveysvaikutteiset yhdisteet.
• Uudet tutkimusmahdollisuudet viljelyn kestävyydessä ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Riskit, huolenaiheet ja turvallisuusarviointi

Tieteelliset arvioinnit keskittyvät terveys- ja ympäristöriskeihin. Tyypillisiä huolenaiheita ovat mahdolliset allergiariskit, geenivirta luonnonvaraisiin populaatioihin, resistenssien kehittyminen tuholaisissa tai rikkakasveissa sekä biologinen monimuotoisuus. Lisäksi sosioekonomisia kysymyksiä nousee muun muassa siementen omistajuudesta ja pienten viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksista.

Ennen hyväksyntää GM-tuotteet käyvät läpi riskinarvioinnin, jossa tarkastellaan mahdollisia terveysvaikutuksia, ympäristövaikutuksia ja teknisiä ominaisuuksia. Arviointikäytännöt ja kynnysarvot vaihtelevat maittain.

Sääntely ja merkintä

Sääntely on tärkeä osa GMO-tuotteiden käyttöä. Monissa maissa on tiukat pöytäkirjat tuotteen riskinarvioinnista, hyväksynnästä ja jäljitettävyydestä. Euroopan unionissa ja monissa muissa oikeuspiireissä vaaditaan, että elintarvikkeet, jotka sisältävät tai koostuvat GMOista tai joissa GMOja on käytetty tuotannossa, merkitään kuluttajille. Sääntelyt määrittävät myös, miten testaus ja valvonta toteutetaan.

Ympäristö- ja eettiset näkökulmat

GMO-keskustelussa korostuvat sekä ympäristö- että eettiset näkökulmat. Kannattajat nostavat esiin mahdollisuuden vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa ravitsemusta, kun taas kriitikot varoittavat populaatioiden geneettisestä homogenisoitumisesta, pitkäaikaisvaikutuksista ja vaikutuksista paikalliseen maatilatalouteen. Julkinen hyväksyntä vaihtelee voimakkaasti alueittain ja kulttuureittain.

Tulevaisuuden näkymät

Teknologiat kuten gene editing (esim. CRISPR) tuovat uusia mahdollisuuksia tarkempaan muokkaukseen, joka voi nopeuttaa kehitystyötä ja vähentää ei-toivottuja muutoksia. Samalla käydään keskustelua siitä, miten uudet menetelmät tulisi säädellä ja merkitä. Tutkimus jatkuu myös terveellisempiin, kestävämpiin ja ilmastonkestävämpiin lajikkeisiin sekä teollisuuden uusiin käyttökohteisiin.

Yhteenvetona: geenimuunnellut elintarvikkeet kattavat laajan joukon tuotteita ja tekniikoita. Ne voivat tarjota merkittäviä hyötyjä, mutta niiden käyttö edellyttää huolellista riskinarviointia, läpinäkyvää sääntelyä ja keskustelua yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Esimerkkejä

Suurin osa Yhdysvalloissa käytetystä kasviöljystä tuotetaan muuntogeenisistä viljelykasveista. Kasviöljyä myydään suoraan kuluttajille ruokaöljynä, margariinina ja rasvanpoistoaineena, ja sitä käytetään valmisruoissa.

Soijapavuista noin 95 prosenttia Yhdysvaltojen sadosta on muuntogeenistä, ja noin 85 prosenttia maailman soijapapusadosta jalostetaan soijajauhoksi ja kasviöljyksi. Suurin osa soijapapusadosta viljellään öljyntuotantoa varten, ja runsaasti proteiinia sisältävää rasvattomaksi tehtyjä ja "paahdettuja" soijajauhoja käytetään tuotantoeläinten ja koirien ruokana. 98 prosenttia Yhdysvaltojen soijapapusadosta käytetään tuotantoeläinten ruokintaan. Pienempi osa soijapavuista käytetään suoraan ihmisravinnoksi.

Perunarutto

Tutkijat ovat tehneet geneettisesti muunnettuja perunoita, jotka ovat vastustuskykyisiä perunaruttoa vastaan. Tämä tauti aiheutti Irlannin perunan nälänhädän 1840-luvulla. EU:n hyväksyntä tarvitaan, ennen kuin tätä muuntogeenistä perunaa voidaan viljellä kaupallisesti.

 
Soijapapuviljelmät: suurin osa Yhdysvalloissa käytetystä soijasta on muuntogeenistä.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on geneettisesti muunnettu ruoka?

K: Mitkä ovat esimerkkejä muuntogeenisistä elintarvikkeista?

Kysymys: Milloin muuntogeenisten elintarvikkeiden kaupallinen myynti alkoi?

Kysymys: Mitä ominaisuuksia käytettävissä olevilla ja tulevilla viljelykasveilla on?

K: Onko muuntogeenisiä kotieläimiä olemassa?

K: Miten bakteereja voitaisiin käyttää juuston valmistuksessa?

K: Miten hiivaa voitaisiin käyttää kaloripitoisen oluen valmistukseen?

Hae kirjaimella