Olut

Luokittelu käymistyypin mukaan

Yleisesti ottaen kaikkia alkoholijuomia, joissa hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi, kutsutaan olueksi. Näissä tapauksissa tislausta ei käytetä. Erona viiniin on se, että viinissä käytetään kasveista peräisin olevia sokereita, kuten hedelmäsokeria, tai eläinten tuottamaa sokeria. Esimerkiksi mesi on hunajasta valmistettua viiniä. Japanilainen sake valmistetaan riisistä, ja siinä käytetään hiivaa käymiseen; vaikka jotkut kutsuvat sitä riisiviiniksi, sake on oikeastaan eräänlainen olut.

Oluen valmistus

Oluen valmistusta kutsutaan "panemiseksi". Olutta valmistetaan lisäämällä lämmintä vettä mallasohraan ja muihin jyviin. Ohrassa olevat entsyymit muuttavat mallasohran ja muut jyvät yksinkertaisiksi sokereiksi. Tätä kutsutaan mäsäksi. Tämän jälkeen vesi valutetaan jyvistä. Vettä kutsutaan nyt vierreksi. Vierre keitetään ja siihen lisätään humala. Humala antaa makua ja säilöö olutta. Keittämisen jälkeen vierre jäähdytetään ja lisätään hiiva. Hiiva muuttaa sokerit alkoholiksi ja vierteen olueksi.

Eri oluet voivat olla luonteeltaan erilaisia riippuen käytetyistä ainesosista; esimerkiksi ale-oluessa käytetään pääkäyvää hiivaa. Yläkäyvä hiiva syö enemmän sokeria ja tuottaa enemmän alkoholia. Lagerissa käytetään alhaalla käyvää hiivaa. Pohjakäyvä hiiva syö vähemmän sokeria ja tuottaa raikkaamman ja puhtaamman maun. Humalan lisääminen tekee oluesta katkeramman ja aromikkaamman. Erikoismaltaat (erilaiset keitetyt ohrat) tuottavat erilaisia makuja ja värejä. Nämä maut ja värit ovat merkittävimpiä tummissa oluissa, kuten porterissa ja stoutissa.

Eri maissa on erilaisia tapoja valmistaa olutta. Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tšekissä ja Slovakiassa olutta valmistetaan yleensä vain humalasta, maltaista, vedestä ja hiivasta. Tämä johtuu Reinheitsgebotista. Reinheitsgebot oli laki, jonka mukaan olutta saa valmistaa vain humalasta, maltaasta ja vedestä. Hiiva keksittiin Reinheitsgebotin jälkeen. Euroopan unioni kumosi lain vuonna 1992. Belgiassa oluita on kuitenkin aina valmistettu vehnästä, sokerista, hedelmistä ja muista ainesosista.

Eri tapoja valmistaa olutta

Käytetty hiivatyyppi määrää, millaista olutta valmistetaan:

• Jotkin hiivalajit käyvät korkeammassa lämpötilassa, yleensä 15-20 °C:ssa. Käymisprosessi on nopeampi.
• Muut lajikkeet käyvät alhaisemmassa lämpötilassa, yleensä 4-8 °C:ssa. Näistä lajikkeista valmistettujen oluiden säilyvyysaika on yleensä pidempi.
• Jotkin oluet käyvät spontaanisti ympäristöstä löytyvästä hiivasta.

Oluen historia

Varhaisimmat tiedot oluesta on kirjoitettu noin 7000 vuotta sitten sumerilaisten toimesta. Sanotaan, että sumerilaiset löysivät käymisprosessin sattumalta. Ei tiedetä tarkalleen, miten tämä tapahtui, mutta voi olla, että leipä tai vilja kastui, ja vähän ajan kuluttua se alkoi käydä ja muodosti massan, joka sai ihmiset juopumaan. Noin 4 000 vuotta vanha sinetti on sumerilainen "virsi Ninkasille", panimojumalattarelle. Tämä "virsi" on myös resepti oluen valmistukseen. Tässä muinaisessa sumerinkielisessä kaiverruksessa oleva kuvaus oluen valmistuksesta on varhaisin kertomus siitä, mitä voidaan helposti tunnistaa ohraksi, ja sen jälkeen on kuvattu leipää, jota leivotaan, murskataan veteen mössöksi ja valmistetaan sitten juomaksi, jonka kerrotaan saaneen ihmiset tuntemaan olonsa "...ihanaksi ja autuaaksi". Voisi jopa olla mahdollista, että leipää alun perin leivottiin siksi, että siitä voitiin valmistaa olutta, jota oli helppo kuljettaa mukana. Sumerilaiset olivat luultavasti ensimmäiset ihmiset, jotka panivat olutta. He olivat löytäneet "jumalallisen juoman" - heidän mielestään se oli lahja jumalilta.

Alkoholin määrä oluessa

Tavallisissa oluissa on noin 3-5 % alkoholia (tilavuuden mukaan, eli 100 ml olutta sisältää 3-5 ml alkoholia). Oluen valmistuksessa alkoholin määrää voidaan melko helposti muuttaa enemmän tai vähemmän. Belgialaiset oluttyypit valmistetaan lisäämällä niihin enemmän sokeria. Käymisen kautta tämä muuttuu sitten alkoholiksi. Nykyään on olemassa oluita, joiden alkoholipitoisuus vaihtelee 2 %:sta noin 16 %:iin (suunnilleen sama alkoholipitoisuus kuin viinissä). Väkevissä alkoholijuomissa voi olla jopa 80 % alkoholia. Joidenkin oluiden etiketeissä lukee, ettei niissä ole alkoholia, koska se on poistettu myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. "Alkoholiton" olut sisältää yleensä alle 1 % alkoholia.