Jordanjoki (251 km) – Lounais-Aasian pyhä joki ja Kuolleenmeren lähde

Jordanjoki (251 km) — Lounais-Aasian pyhä joki ja Kuolleenmeren lähde: historia, sivujoet, veden käyttö ja ympäristövaikutukset.

Jordanjoki (hepreaksi: נהר הירדן nehar hayarden, arabiaksi: نهر الأردن nahr al-urdun) on Lounais-Aasiassa sijaitseva joki, joka virtaa Suuren rotkolaakson läpi Kuolleeseen mereen. Monien mielestä se on yksi maailman pyhimmistä joista.

Se on 251 kilometriä pitkä. Sen sivujoet ovat:

1. Hasbani (heprea: שנירsenir, arabia: الحاصباني hasbani), joka virtaa Libanonista.
2. Banias (heprea: חרמון hermon, arabia: بانياس banias), joka tulee lähteestä Baniasissa Hermonvuoren juurella.
3. Dan (heprea: דן dan, arabia: اللدان leddan), jonka lähde on Hermonvuoren juurella.
4. Ayoun (heprea: עיון ayoun, arabia: عيون ayoun), joka virtaa Libanonista.

Neljä jokea yhdistyvät Jordaniksi Pohjois-Israelissa, lähellä Sede Nehemyan kibbutsia. Jordan laskee nopeasti 75 kilometrin matkalla Hula-järveen, joka on hieman merenpinnan alapuolella Galilean meressä. Sitten se laskee vielä paljon enemmän noin 25 kilometrin matkalla Galilean mereen. Viimeisellä osuudella kaltevuus on pienempi, ja joki alkaa mutkittelemaan ennen kuin se laskee Kuolleeseenmereen, joka on noin 400 metriä merenpinnan alapuolella eikä sillä ole purkautumispaikkaa. Tähän viimeiseen osaan laskee idästä kaksi suurta sivujokea: Yarmouk-joki ja Jabbok-joki.

Israel aloitti vuonna 1964 padon käytön, joka johtaa vettä Galilean merestä, joka on merkittävä Jordanjoen vedenlähde, kansalliseen vesivarastoon. Vuonna 1964 Jordania rakensi myös kanavan, joka ottaa vettä Yarmouk-joesta, Jordanjoen tärkeimmästä sivujoesta. Tämä aiheutti suurta vahinkoa ekosysteemille. Syyria on myös rakentanut altaita, jotka keräävät Yarmoukin vettä.

Nykyaikana 70-90 prosenttia vesistä käytetään ihmisen tarkoituksiin, ja virtaama on paljon pienempi. Tämän ja Kuolleenmeren suuren haihtumisnopeuden vuoksi meri kutistuu. Kaikki meren eteläpään matalat vedet on nykyaikana tyhjennetty, ja ne ovat nyt suolatasankoja.

Jordanin vesi on erittäin tärkeä luonnonvara alueen kuiville maille. Se on konfliktien lähde Libanonin, Syyrian, Jordanian, Israelin ja Palestiinan välillä.

Sijainti, uoman pääpiirteet ja putoama

Jordanjoki alkaa useiden lähteiden yhdistyessä Pohjois-Israelissa ja virtaa etelään pitkin Suurta rotkolaaksoa. Joki laskee ensin Hula-järveen ja sen jälkeen kulkee Galileanmeren (tunnetaan myös nimellä Kinneret) läpi. Galileanmeren jälkeen joki kulkee edelleen etelään ja laskee lopulta Kuolleeseenmereen, jonka pinta on noin 400 metriä merenpinnan alapuolella. Kokonaispituus on noin 251 kilometriä, mutta suurin osa putoamasta ja korkeuseroista sijoittuu pohjoiseen.

Luonto ja biodiversiteetti

Alueen kosteat laaksot, lähteet ja rantavyöhykkeet ovat perinteisesti olleet tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja ja kotipaikkoja monille kaloille, sammakkoeläimille ja kasveille. Monet alkuperäislajit ovat kuitenkin uhanalaisia joen virtaaman pienenemisen, vedenoton, kastelun, saastumisen ja elinympäristöjen häviämisen vuoksi. Hula-laakson kosteikkoja on aiemmin ojitettu ja otettu maatalouskäyttöön, mutta myöhemmin osa alueesta on kunnostettu luonnonsuojelualueeksi.

Uskonnollinen ja kulttuurinen merkitys

Jordanjoki on merkittävä pyhä joki kolmelle suurimmalle monoteistiselle uskonnolle. Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa jokeen liittyy lukuisia kertomuksia ja seremonioita. Useat paikat joen varrella ovat pyhiä paikkoja ja vetävät pyhiinvaeltajia; kristillisille kävijöille tärkeä kohde on yhä nähtävissä myös kastautumista muistuttavina paikkoina joen varrella.

Vesihuolto, vallankäyttö ja ympäristövaikutukset

Alueen kasvava väestö ja taloudellinen toiminta ovat lisänneet vedenottoa. Israelin toteuttama vesi-infrastruktuuri ja Jordaniaa sekä Syyriaa koskevat vedensäännöstelytoimet ovat muuttaneet joen luonnollista virtaamaa. Suuri osa joen vedestä ohjataan kasteluun, juomaveden tuotantoon ja teollisuuteen, minkä seurauksena virtaama on pienentynyt voimakkaasti. Tämä on johtanut Kuolleenmeren pinnan alenemiseen, suolapitoisuuden nousuun ja rannikon matalien alueiden kuivumiseen.

Poliittinen merkitys ja yhteistyö

Vesivarat ovat ollut ja ovat yhä herkkä poliittinen kysymys alueella. Jordanjoen vesien jako ja käyttö on tuonut maiden välille kiistoja, mutta aiheesta on myös neuvoteltu useissa sopimuksissa ja rauhantunnusteluissa. Esimerkiksi alueen valtioiden välillä on tehty erilaisia vesialan sopimuksia ja hankkeita, joiden tavoitteena on turvata vesivaroja, parantaa vedenkäytön tehokkuutta ja hillitä ympäristövaikutuksia.

Suojelu- ja sopeutumishankkeet

Viime vuosikymmeninä on syntynyt aloitteita joen kunnostamiseksi ja vesivarojen kestävämmäksi hallinnoimiseksi. Ehdotuksia ja suunnitelmia on ollut myös Kuolleenmeren vesitilanteen vakauttamiseksi, esimerkiksi monikansallisia hankkeita, joissa tutkitaan meriveden tuontia, suolanpoistoa ja energiantuotantoa samanaikaisesti. Paikallisia suojelualueita ja vesienkäytön sääntelytoimia pyritään kehittämään sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

Matkailu ja kulttuuriperintö

Jokivarren historialliset ja uskonnolliset kohteet sekä luonnonmaisemat houkuttelevat turisteja ja pyhiinvaeltajia. Paikalliset käyntikohteet tarjoavat historiaa, arkeologiaa ja hiljaisia luontonähtävyyksiä, mutta turistivirtaan liittyy myös tarve suojella herkkiä luonnonalueita ja hallita kävijävirtoja kestävästi.

Yhteenvetona: Jordanjoki on lyhyestä pituudestaan huolimatta alueelleen elintärkeä joki, jolla on suuri luonnollinen, kulttuurinen ja poliittinen merkitys. Joen tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka alueen valtiot ja yhteisöt onnistuvat yhdistämään vedenkäytön tarpeet ja ympäristönsuojelun.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Jordanjoki?

K: Mitkä ovat joitakin sen sivujoista?

Kysymys: Missä se yhtyy toisiinsa?

K: Mitä sille tapahtuu tämän kohdan jälkeen?

Kysymys: Miten ihmiset ovat vaikuttaneet sen vesivaroihin?

Kysymys: Miksi tämä luonnonvara aiheuttaa konflikteja maiden välillä?

Hae kirjaimella