Arabialainen orjakauppa: historia, laajuus ja seuraukset

Arabialainen orjakauppa: kattava artikkeli historiasta, laajuudesta ja seurauksista — ihmiskaupan vaikutukset, luvut ja kulkureitit selkeästi ja tutkivasti.

Tekijä: Leandro Alegsa

Arabialainen orjakauppa tarkoittaa orjuuden harjoittamista arabimaailmassa. Tämä tapahtuu pääasiassa Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kaakkois-Afrikassa ja Afrikan sarvessa. Se kattaa myös osia Euroopasta (kuten Iberian niemimaan ja Sisilian) alkaen muslimien valloitusten aikakaudella ja jatkuen 1900-luvulle asti. Orjakauppaa käytiin Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven orjamarkkinoilla. Suurin osa orjista oli peräisin Afrikan sisäosista.

Historioitsijat arvioivat, että arabialaiset orjakauppiaat orjuuttivat 10–18 miljoonaa ihmistä vuoden 650 jKr. ja 1960-luvun välisenä aikana. Heitä vietiin Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta Punaisenmeren, Intian valtameren ja Saharan autiomaan yli. Arvioihin liittyy suurta epävarmuutta: eri tutkimukset käyttävät eri lähteitä, ajanjaksoja ja laskutapoja, joten luvut ovat suuntaa-antavia.

Keskeiset reitit ja markkinat

Arabialaisen orjakaupan tärkeimpiä kulkureittejä olivat:

  • Trans-Saharan-reitit: karavaanikuljetukset Saharan yli kohti Pohjois-Afrikkaa ja Välimerta.
  • Punaisenmeren ja Itä-Afrikan rannikon reitit: orjia vietiin Arabian niemimaalle ja Persianlahden alueelle, myös Intian valtameren kauppareittejä pitkin.
  • Itämeren ja Mustanmeren kautta kulkeva kauppa sekä Välimeren rannikon markkinat, jotka yhdistivät Afrikan, Lähi-idän ja osin Euroopan.

Merkittäviä orjamarkkinoita ja kauppakeskuksia olivat muun muassa kaupungeissa ja satamissa kuten Muskat, Basra, Kairo, Mekka sekä 1800-luvulla kasvava ja tunnettu Zanzibar (silloin osa omanilaista imperiumia), jonka satamat ja markkinat toimivat laajalle levinneessä Itä-Afrikan orjakaupankäynnissä.

Kuka joutui orjaksi ja millaista elämä oli

Orjaksi joutuneet tulivat eri alueilta ja taustoista: afrikkalaisista maaseutuyhteisöistä, sisämaan heimoista, Lähi-idän ja Aasian alueiden vangeista sekä toisinaan eurooppalaisista ryöstöjen seurauksena. Orjien roolit vaihtelivat paljon:

  • kotitalouksien palvelijat ja lapsipalvelijat;
  • talonpoikaistyö ja maatalous; rannikkoalueilla myös plantaasityö;
  • seksiorjia ja haremin naisia (erityisesti nuoria naisia ja tyttöjä käytettiin usein seksuaalisesti ja synnytyksissä);
  • eunukit, jotka toimivat hovipalveluksessa ja suojaamassa naisosastoja;
  • sotilaat ja ammattiarmeijan jäsenet — Mamlukit ovat esimerkki orjista muodostuneesta sotilaseliitistä, joka myöhemmin hallitsi alueita.

Sukupuolijakauma vaihteli alueittain: itäisen ja itäisen Afrikan kaupoissa suuri osa oli naisia ja lapsia harem- ja kotityörooleihin; muualla miehiä käytettiin enemmän raskaisiin töihin ja sotatoimiin. Orjien kohtelu vaihteli lievästä integroitumisesta ja vapauttamiseen johtaneisiin mahdollisuuksiin aina erittäin kovaan hyväksikäyttöön ja kuolemaan asti.

Ajallinen kehitys ja vaikutukset

Arabialainen orjakauppa alkoi islamin laajentuessa 600–700-luvuilla ja jatkui mille osin paikallisten taloudellisten ja poliittisten rakenteiden kautta vuosisatojen ajan. 1800-luvulla kauppa kiihtyi osin tarkemmin järjestäytyneiden kauppaketjujen, kulkuyhteyksien ja kysynnän vuoksi (esim. Arabian niemimaan ja Persianlahden työvoiman tarpeet). Eurooppalainen siirtomaavalta ja brittiläinen merivalvonta alkoivat 1800-luvun aikana painostaa kauppaa pysäyttämään, mutta käytännön kieltojen toimeenpano oli vaihtelevaa.

Seurauksena useissa lähdealueissa näkyi demografisia vaikutuksia — mies- ja sukupuolitasapainon häiriintyminen, paikallisten yhteisöjen voimavarojen heikkeneminen ja pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Orjakauppa vaikutti myös kulttuurisesti: orjat ja heidän jälkeläisensä vaikuttivat kieliin, musiikkiin, ruokakulttuureihin ja yhteiskuntarakenteisiin monilla alueilla.

Poistaminen, laki ja jälkivaikutukset

Orjakaupan asteittainen supistuminen ja lopulta kieltäminen tapahtui eri aikoina eri paikoissa. 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä kansainvälinen vastustus kasvoi: brittiläiset laivastopatruunat pyrkivät estämään Intian valtameren ja Afrikan rannikon orjakauppaa, ja monissa alueen valtioissa annettiin asteittaisia kieltoja. Monet arabivaltiot ja alueelliset hallinnot lopulta kielsivät orjuuden virallisesti 1800–1900-luvuilla, mutta käytännön toimeenpano ja perinteiden häviäminen veivät aikaa. Joissakin maissa moderni lainsäädäntö orjuutta vastaan tuli voimaan vasta 1900-luvun puolivälissä tai myöhemmin; muodollisesti orjuuden viimeisiä käytäntöjä poistettiin eri puolilla aluetta 1900-luvun keskivaiheilla.

Jäljelle jääneet ilmiöt — pakkotyö, ihmiskauppa, sukupuoleen perustuvat väkivallan muodot ja taloudellinen hyväksikäyttö — ovat joissain tapauksissa jatkaneet pitkäkestoisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnille. Useissa maissa orjuuden perintö näkyy edelleen sosiaalisina ja taloudellisina syrjintämuotoina.

Kiistanalaiset näkökulmat ja tutkimuksen haasteet

Arabialaisesta orjakaupasta on olemassa erilaisia tulkintoja ja poliittisesti latautuneita näkökulmia. Arvioiden laajuudesta, orjuutettujen etnisistä ryhmistä ja orjuuden merkityksestä eri aikakausina käydään edelleen tieteellistä keskustelua. Lähdeaineisto on usein fragmentaarista: viralliset rekisterit puuttuvat tai ovat epätäydellisiä, suulliset kertomukset ovat hajanaisia ja lähteet eri kielillä vaativat poikkitieteellistä analyysiä.

Yhteenveto

Arabialainen orjakauppa oli pitkään kestänyt ja laaja-alainen ilmiö, joka kosketti koko Välimeren, Saharan, Punaisenmeren ja Intian valtameren ympäristöä. Sen vaikutukset näkyvät demografiassa, taloudessa, kulttuurissa ja yhteiskuntajärjestyksissä yhä. Historiallisten arvioiden mukaan kymmenet miljoonat ihmiset joutuivat orjuuteen tämän kaupan kautta, mutta tarkat luvut ja yksityiskohdat vaihtelevat tutkijoittain. Orjuuden perintö ja sen muistaminen ovat edelleen tärkeitä aiheita sekä historiantutkimuksessa että nykykeskusteluissa ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä oikeudesta.



Tärkeimmät orjareitit Afrikassa keskiajallaZoom
Tärkeimmät orjareitit Afrikassa keskiajalla

Historia

Kaakkois-Afrikan arabien harjoittama zanj-orjakauppa (bantu-orjien kauppa) on yksi vanhimmista orjakaupoista. Sitä käytiin 700 vuotta ennen Euroopan Atlantin orjakauppaa. Miespuoliset orjat olivat usein omistajiensa palvelijoita, sotilaita tai työläisiä. Useimmat miespuoliset orjat kastroitiin. On arvioitu, että jopa 6 pojista 10:stä vuoti kuiviin prosessin aikana. Eunukien korkea hinta teki siitä kuitenkin kannattavaa. Orjiksi otettuja naisia ja lapsia käytettiin pääasiassa palvelijoina ja jalkavaimoina. Kun myöhempi Atlantin orjakauppa keskittyi miehiin työvoimaksi, arabien orjakauppa siirtyi ajan myötä keskittymään enemmän naisiin ja nuoriin tyttöihin seksuaalisiin tarkoituksiin.



Nykyaikainen orjuus Afrikassa

Mauritaniassa orjuus lakkautettiin laillisesti vuonna 1980. Mutta muslimiberit omistavat edelleen arviolta 90 000 afrikkalaista orjaa. Tämä siitä huolimatta, että afrikkalaiset mauritanialaiset kääntyivät islamiin yli sata vuotta sitten, eikä Koraani salli muslimien orjuuttaa toisia muslimeja. Orjia käytetään maataloustyövoimana, jalkavaimoina ja kotipalvelijoina. Lapset jäävät isäntiensä omaisuudeksi. Heitä voidaan ostaa, myydä tai vaihtaa kuorma-autoihin, kameleihin tai aseisiin.

Orjuus on Sudanissa jälleen aktiivista, kun pohjoisen muslimimaat käyvät sotaa etelän animisteja ja kristittyjä vastaan. Näissä ryöstöretkissä lähes kaikki orjat viedään Nuba-vuorten heimoista. Hallituksen tukemat arabimiliisijoukot tappavat usein miehet ja orjuuttavat naiset ja lapset. Orjiksi otetut pakotetaan kääntymään islaminuskoon. Ne, jotka kieltäytyvät, teloitetaan. Nais- ja lapsikauppa Länsi- ja Etelä-Afrikassa rikkoo YK:n vuonna 1948 antamaa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on arabien orjakauppa?


V: Arabien orjakauppa tarkoittaa orjuuden harjoittamista arabimaailmassa.

K: Missä arabien orjakauppaa käytiin?


V: Arabien orjakauppaa käytiin pääasiassa Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kaakkois-Afrikassa ja Afrikan sarvessa.

Kysymys: Oliko arabien orjakaupan piirissä myös osia Euroopasta?


V: Kyllä, arabien orjakauppaan kuului osia Euroopasta, kuten Iberia ja Sisilia.

K: Milloin arabien orjakauppa alkoi?


V: Arabien orjakauppa alkoi muslimien valloitusten aikana.

K: Mitkä olivat tärkeimmät alueet, joilla orjamarkkinat sijaitsivat?


V: Orjamarkkinat sijaitsivat Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Afrikan sarvessa.

K: Mistä suurin osa orjista oli kotoisin?


V: Suurin osa orjista oli kotoisin Afrikan sisäosista.

K: Kuinka monta ihmistä arabialaiset orjakauppiaat orjuuttivat?


V: Historioitsijat arvioivat, että arabialaiset orjakauppiaat orjuuttivat 10-18 miljoonaa ihmistä vuoden 650 jKr. ja 1960-luvun välillä. Heitä vietiin Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta Punaisenmeren, Intian valtameren ja Saharan autiomaan yli.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3