Camel

Elinympäristö ja sopeutuminen

Kamelit elävät aavikoilla, joissa on kuuma ja kuiva. Kamelit ovat sopeutuneet ja löytäneet keinoja, jotka auttavat niitä selviytymään aavikoilla. Niillä on paksu karvapeite, joka suojaa niitä päivällä kuumuudelta ja pitää ne lämpiminä yöllä. Niiden suuret jalat levittävät niiden painoa hiekalla kävellessään. Kun tarjolla on ruokaa ja vettä, kameli voi syödä ja juoda suuria määriä sitä ja varastoida sen rasvana kyttyrässä. Kun ruokaa tai vettä ei ole, kameli käyttää rasvan energiaksi, ja kyttyrästä tulee pieni ja pehmeä. Kamelin jätökset sisältävät hyvin vähän vettä. Jopa kamelin hengityksen vesi valuu takaisin sen suuhun. Kameleilla on pusikkoiset kulmakarvat, jotka eivät päästä hiekkamyrskyssä hiekkaa silmiin. Sillä on pitkä hoikka kaula, jotta se yltää korkeisiin lehtiin, kuten palmupuihin, ja vatsassa ja polvissa on kumimaiset laastarit, jotka suojaavat ihoa polvisteltaessa ja istuttaessa kuumalla hiekalla. Nämä muodostuvat viiden vuoden iän jälkeen.

Kamelilla on luonnostaan mukautunut lämpötilan säätely - se voi muuttaa ruumiinlämpöään kuusi astetta Celsiusta suuntaan tai toiseen. Sillä on kaksi silmäripsiä, sulkijalihakset nenäkäytävissä, sieraimet viillettyinä, karvaiset korvat ja sitkeä, nahkamainen iho, joka suojaa kamelin ihoa elintärkeissä hätätilanteissa, kuten hiekkamyrskyssä. Sillä on paksut kumimaiset huulet, joilla se voi syödä kuivia, piikikkäitä kasveja, ja suuri, karvainen häntä, jolla se voi torjua tuholaisia, kuten hyttysiä ja kärpäsiä.

Kamelit vuonna 2003.

Life

Kamelit elävät ryhmissä, joissa on yksi uros, useita naaraita ja niiden nuoria vasikoita tai vasikoita. Ne ovat sorkkaansa käyttäviä eläimiä.

Lisääntyminen

Syntymätön kameli on tiinehtynyt noin 9-11 kuukautta. Vasikoita syntyy yleensä yksi per syntymä. Kamelivasikka voi juosta vain muutaman tunnin kuluttua syntymästä. Vasikat vieroitetaan, kun ne ovat noin vuoden ikäisiä.

Ruokavalio

Aavikolla ihmiset ruokkivat kameleita ruoholla, jyvillä, vehnällä ja kauralla. Kun kamelit matkustavat aavikolla, ruokaa on usein hyvin vaikea löytää. Niinpä eläimen on ehkä elettävä kuivatuilla lehdillä, siemenillä ja piikikkäillä oksilla (satuttamatta suuta). Jos tavallista ruokaa ei ole, kamelit syövät mitä tahansa: nahkaa, jopa omistajansa teltan.

Ruoansulatus

Kamelit ovat märehtijöitä, mutta kamelit eivät pureskele ruokaansa kovin hyvin ennen nielemistä. Ensimmäinen vatsa varastoi ruoan, jota ei ole pureskeltu kokonaan. Myöhemmin tämä ruoka (eli sorkka) palaa kamelin suuhun, ja kameli pureskelee sen uudelleen. Sen jälkeen kameli nielee ruoka-aineen, ja se siirtyy vatsan muihin osiin sulatettavaksi kokonaan.

Dromedaariemo ja sen vasikka.

Kamelit ja ihmiset

Ihmiset ovat kesyttäneet kameleita noin 5000 vuoden ajan. Niitä käytetään ratsastukseen ja tavaroiden kuljettamiseen sekä lihan, maidon ja villan tuotantoon.

Kotieläiminä niitä käytetään Afrikassa, Aasiassa ja 1800-luvulta lähtien myös Australiassa. Kiinassa, Tiibetin ylängöllä ja Mongoliassa elää edelleen noin 900-1000 luonnonvaraista baktriankamelia. Luonnonvaraisia dromedaareja ei enää ole, mutta Australiassa on karanneita kotieläiminä pidettyjä dromedaareja. Nykyään Australian takamaastossa elää luonnossa noin 700 000 dromedaaria.

Kamelijuna Afrikassa.

Galleria