Kamelit — lajit, dromedaari, baktriankameli ja evoluutio

Tutustu kamelien lajeihin — dromedaariin ja baktriankameliin — sekä niiden evoluutioon: historia, anatomia ja uuteen maailmaan kuuluvat sukulaiset.

Kamelit ovat Camelidae-heimoon kuuluva nisäkäs. Kamelit muodostavat Camelus-suvun. Kameleita on kolme elävää lajia. Tunnetuimpia ovat dromedaari (yksi kyttyrä) ja baktriankameli (kaksi kyttyrä). Näiden lisäksi villi baktriankameli on genomiltaan erilainen ja erotetaan usein omaksi lajikseen (Camelus ferus) kotoperäisten ja kotoistettujen muotojen rinnalla. Kamelit ovat sopeutuneet elämään ankarissa olosuhteissa, erityisesti kuivissa ja karuissa aavikoissa ja aavikoituvissa alueissa.

Ulkonäkö ja sopeutumat

Kameleiden tunnetuin piirre ovat kyttyrät, jotka eivät varastoi vettä vaan rasvaa. Rasvavarastoista eläin voi saada energiaa pitkittyneissä ruokapulaolosuhteissa. Kameleilla on runsaasti fysiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä sopeutumia kuivan ja kuuman ympäristön hallintaan: ne pystyvät säätelemään kehon lämpötilaa, niiden virtsa on hyvin tiivistä ja uloste kuiva, nenäkäytävät palauttavat kosteutta sisäilmaan, ja silmissä on pitkät ripset sekä sulkeutuvat sieraimet estämässä hiekanpölyä. Jalkapohjat ovat leveät ja pehmeät, jotta eläin ei uppoa hiekkaan, ja paksu turkki suojaa sekä auringolta että kylmältä.

Lajit ja levinneisyys

Camelius-suvun kolme elävää lajia ovat:

• dromedaari (Camelus dromedarius) – yksi kyttyrä; yleinen Pohjois-Afrikassa, Arabian niemimaalla, Kaakkois-Aasiassa ja osissa Etelä-Aasiaa. Dromedaarit on myös tuotu muualle, ja Australiassa niistä on muodostunut suuria villiä populaatioita.
• baktriankameli (Camelus bactrianus) – kaksi kyttyrää; perinteisesti keskeinen selkäranka Keski-Aasian kylmillä aroilla ja vuoristoalueilla. Useimmat baktriaaneläimet ovat kotoistettuja.
• villi baktriankameli (Camelus ferus) – luonnonvarainen ja uhanalainen laji, joka elää pieninä populaatioina Keski-Aasian erämaissa ja aavikoilla.

Kamelien kanssa samaan heimoon kuuluvat myös "Uuden maailman" kamelieläimet: laama, alpakka, guanako ja vikunja, jotka kehittyivät Etelä-Amerikassa ja eroavat ulkonäöltään sekä elintavoiltaan vanhan maailman kamelista.

Käyttö ja kulttuurinen merkitys

Kamelit ovat ihmisen keskeisiä työ- ja kotieläimiä monilla alueilla. Niitä on käytetty kuljetukseen, vetoon, maidon ja lihan tuotantoon sekä turkiksi ja villoiksi. Kamelinmaito on ravintoarvoltaan rikasta ja sitä käytetään perinteisesti monissa aavikkoalueiden yhteisöissä. Lisäksi kamelilla on vahva kulttuurinen asema mm. arabialaisissa ja keski-aasialaisissa yhteiskunnissa; kameliravit ja näyttelyt ovat yhä suosittuja, ja kamelinkuljetus on ollut historiallisesti elintärkeä karavaaniliikenteelle.

Domestikointi ja jalostus

Kamelit on kesytetty useita tuhansia vuosia sitten; sekä dromedaarit että baktriankamelit tunnetaan pitkään jatkuneesta kumppanuudesta ihmisen kanssa. Kesytettyjen populaatioiden joukossa tapahtuu risteytyksiä dromedaarin ja baktriaankamelin välillä — tällaiset risteytykset ovat usein hyödyllisiä työeläiminä, koska ne yhdistävät kahden lajin ominaisuuksia (esimerkiksi kestävyys ja kantokyky). Jalostus on kehittynyt paikallisten tarpeiden mukaan: jotkin populaatiot painottavat maidontuotantoa, toiset kuormankanto- tai ratsastuskäyttöä.

Evoluutio

Varhaisin tunnettu kameli, Protylopus, eli Pohjois-Amerikassa 40–50 miljoonaa vuotta sitten eoseenikaudella. Se oli suunnilleen jäniksen kokoinen ja asui nykyisen Etelä-Dakotan alueen avoimissa metsissä. Camelidae-heimosta kehittyneet muodot levisivät ajan myötä eri suuntiin: osa siirtyi Aasiaan ja myöhemmin Afrikkaan, osa eteni Etelä-Amerikkaan ja kehittyi siellä nykyisiksi uudentyyppisiksi kamelieläimiksi (laama ja sen sukulaiset). Näin syntyi jako "vanhan maailman" Camelus-lajeihin ja "uuden maailman" lajeihin. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja maantieteelliset siirtymät muovasivat kamelien monimuotoisuutta.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Kamelit elävät usein laumoissa, joita johtaa alfanaaras tai -uros tilanteesta riippuen. Lisääntymiskausi vaihtelee lajin ja ympäristön mukaan; urokset voivat käyttäytyä aggressiivisesti pariutumisaikoina. Kamelin raskausaika on pitkä, noin 13–14 kuukautta, ja vasat ovat suhteellisen kehittyneitä syntyessään.

Suojelu

Luonnossa elävän baktriankamelin (Camelus ferus) tilanne on heikko: laji on uhanalainen ja sen populaatiot ovat pieniä ja hajallaan. Uhiksi mainitaan elinympäristöjen menetys, saalistus ja risteytyminen kesytettyjen baktriaankamelirotujen kanssa, mikä heikentää geeniperimää. Kansainväliset ja kansalliset suojeluohjelmat pyrkivät turvaamaan yksilöiden säilymisen luonnossa, suojelemaan elinalueita ja vähentämään ihmisen aiheuttamaa painetta.

Yhteenveto

Kamelit ovat monipuolisesti sopeutuneita nisäkkäitä, joiden historia ulottuu miljoonien vuosien taakse. Ne ovat sekä taloudellisesti että kulttuurisesti tärkeitä monille ihmisyhteisöille, ja samalla osa lajeista tarvitsee suojelua säilyäkseen luonnonvaraisten populaatioiden muodossa. Samalla Camelidae-heimoon kuuluvat laama, alpakka, guanako ja vikunja muistuttavat heimoon liittyvästä laajasta muuntelusta ja sopeutumisesta eri ympäristöihin.

Elinympäristö ja sopeutuminen

Kamelit elävät aavikoilla, joissa on kuuma ja kuiva. Kamelit ovat sopeutuneet ja löytäneet keinoja, jotka auttavat niitä selviytymään aavikoilla. Niillä on paksu karvapeite, joka suojaa niitä päivällä kuumuudelta ja pitää ne lämpiminä yöllä. Niiden suuret jalat levittävät niiden painoa hiekalla kävellessään. Kun tarjolla on ruokaa ja vettä, kameli voi syödä ja juoda suuria määriä sitä ja varastoida sen rasvana kyttyrässä. Kun ruokaa tai vettä ei ole, kameli käyttää rasvan energiaksi, ja kyttyrästä tulee pieni ja pehmeä. Kamelin jätökset sisältävät hyvin vähän vettä. Jopa kamelin hengityksen vesi valuu takaisin sen suuhun. Kameleilla on pusikkoiset kulmakarvat, jotka eivät päästä hiekkamyrskyssä hiekkaa silmiin. Sillä on pitkä hoikka kaula, jotta se yltää korkeisiin lehtiin, kuten palmupuihin, ja vatsassa ja polvissa on kumimaiset laastarit, jotka suojaavat ihoa polvisteltaessa ja istuttaessa kuumalla hiekalla. Nämä muodostuvat viiden vuoden iän jälkeen.

Kamelilla on luonnostaan mukautunut lämpötilan säätely - se voi muuttaa ruumiinlämpöään kuusi astetta Celsiusta suuntaan tai toiseen. Sillä on kaksi silmäripsiä, sulkijalihakset nenäkäytävissä, sieraimet viillettyinä, karvaiset korvat ja sitkeä, nahkamainen iho, joka suojaa kamelin ihoa elintärkeissä hätätilanteissa, kuten hiekkamyrskyssä. Sillä on paksut kumimaiset huulet, joilla se voi syödä kuivia, piikikkäitä kasveja, ja suuri, karvainen häntä, jolla se voi torjua tuholaisia, kuten hyttysiä ja kärpäsiä.

Kamelit vuonna 2003.

Life

Kamelit elävät ryhmissä, joissa on yksi uros, useita naaraita ja niiden nuoria vasikoita tai vasikoita. Ne ovat sorkkaansa käyttäviä eläimiä.

Lisääntyminen

Syntymätön kameli on tiinehtynyt noin 9-11 kuukautta. Vasikoita syntyy yleensä yksi per syntymä. Kamelivasikka voi juosta vain muutaman tunnin kuluttua syntymästä. Vasikat vieroitetaan, kun ne ovat noin vuoden ikäisiä.

Ruokavalio

Aavikolla ihmiset ruokkivat kameleita ruoholla, jyvillä, vehnällä ja kauralla. Kun kamelit matkustavat aavikolla, ruokaa on usein hyvin vaikea löytää. Niinpä eläimen on ehkä elettävä kuivatuilla lehdillä, siemenillä ja piikikkäillä oksilla (satuttamatta suuta). Jos tavallista ruokaa ei ole, kamelit syövät mitä tahansa: nahkaa, jopa omistajansa teltan.

Ruoansulatus

Kamelit ovat märehtijöitä, mutta kamelit eivät pureskele ruokaansa kovin hyvin ennen nielemistä. Ensimmäinen vatsa varastoi ruoan, jota ei ole pureskeltu kokonaan. Myöhemmin tämä ruoka (eli sorkka) palaa kamelin suuhun, ja kameli pureskelee sen uudelleen. Sen jälkeen kameli nielee ruoka-aineen, ja se siirtyy vatsan muihin osiin sulatettavaksi kokonaan.

Dromedaariemo ja sen vasikka.

Kamelit ja ihmiset

Ihmiset ovat kesyttäneet kameleita noin 5000 vuoden ajan. Niitä käytetään ratsastukseen ja tavaroiden kuljettamiseen sekä lihan, maidon ja villan tuotantoon.

Kotieläiminä niitä käytetään Afrikassa, Aasiassa ja 1800-luvulta lähtien myös Australiassa. Kiinassa, Tiibetin ylängöllä ja Mongoliassa elää edelleen noin 900-1000 luonnonvaraista baktriankamelia. Luonnonvaraisia dromedaareja ei enää ole, mutta Australiassa on karanneita kotieläiminä pidettyjä dromedaareja. Nykyään Australian takamaastossa elää luonnossa noin 700 000 dromedaaria.

Kamelijuna Afrikassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä kamelit ovat?

K: Kuinka monta kamelilajia on olemassa?

K: Mitkä kaksi kamelilajia ovat tunnetuimpia?

K: Mitä muita eläimiä kamelieläinten heimoon kuuluu?

K: Missä ja milloin varhaisin tunnettu kameli eli?

K: Minkä kokoinen oli varhaisin tunnettu kameli?

K: Missä varhaisin tunnettu kameli asui?

Hae kirjaimella