Sahara

Ilmasto

Sahara on yksi maailman ankarimmista ilmastoista. Tyypillisesti Saharan maisemissa on vähän sadetta, voimakkaita tuulia ja suuria lämpötilavaihteluja. Joillakin alueilla voi olla jopa vuosia kerrallaan sateetonta.

Kesällä Saharan päivälämpötilat nousevat usein yli 100 celsiusasteen. Talvella Pohjois-Saharassa voi esiintyä pakkasta ja Etelä-Saharassa lievempiä lämpötiloja. Lunta voi sataa satunnaisesti joillakin korkeammilla vuoristoalueilla ja harvoin aavikon pohjalla.

Ympäristö

Korkein vuori on 3415 metriä korkea Emi Koussi Tšadissa. Joillakin Saharan autiomaan vuorenhuipuilla on lunta jopa kesällä. Tärkein vuorijono on Atlasvuoret Algeriassa. Saharan alin kohta on Egyptissä sijaitsevassa Qattaran syvänteessä, noin 130 metriä merenpinnan alapuolella. Hiekkakerrostumia ja dyynejä on noin 25 prosenttia Saharasta. Muut osat ovat vuoria, kivikkoisia aroja ja keitaita.

Saharan halki virtaa useita jokia. Useimmat niistä tulevat ja menevät kuitenkin vuodenaikojen mukaan, lukuun ottamatta Niiliä ja Niger-jokea.

Metallimineraalit ovat erittäin tärkeitä useimmille Saharan maille. Algeriassa ja Mauritaniassa on useita merkittäviä rautamalmiesiintymiä. Myös uraanikaivoksia on lähinnä Nigerissä. Marokossa ja Länsi-Saharassa on paljon fosfaatteja. Öljyä löytyy pääasiassa Algeriasta, jossa se on erittäin tärkeää taloudelle. Vaikka mineraalien hyödyntäminen on johtanut talouskasvuun Saharassa, se on harvoin auttanut alkuperäisväestöä, sillä ammattitaitoisia työntekijöitä on tuotu muista maista.

Kaupungit

Saharan noin 4 miljoonasta asukkaasta suurin osa asuu Mauritaniassa, Länsi-Saharassa, Algeriassa, Libyassa ja Egyptissä. Hallitsevia ihmisryhmiä ovat sahrawit ja tuaregit. Suurin kaupunki on Nouakchott, Mauritanian pääkaupunki. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Tamanrasset Algeriassa sekä Sebha ja Ghat Libyassa.

Vain 200 000 km² Saharasta on hedelmällisiä keitaita, joissa viljellään taateleita, maissia ja hedelmiä. Nykyään harvoja hedelmällisiä alueita ruokkivat maanalaiset joet ja maanalaiset altaat. Monet Saharan keitaista sijaitsevat syvänteissä (merenpinnan alapuolella olevilla alueilla), jotka mahdollistavat veden pääsyn pintaan maanalaisista säiliöistä eli artesialaisista kaivoista.

Saharan maaperässä on vähän orgaanista ainesta. Maaperä on usein suolaista.

Muunlaista kasvillisuutta ovat hajanaiset ruohojen, pensaiden ja puiden keskittymät ylängöillä sekä keitaiden ja jokien varsilla. Jotkin kasvit ovat sopeutuneet hyvin ilmastoon, ja ne itävät kolmen päivän kuluessa sateesta ja kylvävät siemenensä kahden viikon kuluessa siitä.

Saharassa eläviä eläimiä ovat muun muassa gerbiilit, jerboa, jänis ja aavikkosiili, barbaarilammas, oryx, gaselli, peura, villiaasi, paviaani, hyeena, sakaali, hiekkakettu, näätä ja mangusti. Linnustossa on yli 300 lajia. Täällä elää myös matelijoita, muun muassa 4 käärmelajia. Täällä elää maailman myrkyllisin skorpioni.

4000 vuotta sitten Sahara oli kukoistava savanniniitty, jossa oli paljon erilaisia eläimiä. Siihen kuului norsujen ja kirahvien kaltaisia eläimiä. Ilmastonmuutos on aiheuttanut sateiden vähenemisen ja muuttanut Saharan karuksi, aavikkoiseksi erämaaksi, jollaisena me sen nykyään tunnemme.