Sahara – maailman suurin kuuma aavikko: sijainti, maat ja ilmasto
Tämä artikkeli käsittelee aavikkoa. Maata koskeva artikkeli löytyy osoitteesta Länsi-Sahara.
Pohjois-Afrikassa sijaitseva Sahara on Antarktista lukuun ottamatta maailman suurin aavikko, ja se on suurin kuuma aavikko. Se kuuluu maapallon kuumimpiin ja kuivimpiin alueisiin, vaikka se ei olekaan kaikkein kuivin aavikko.
Sijainti ja rajat
Saharaa rajaavat lännessä Atlantin valtameri, pohjoisessa Atlasvuoret ja Välimeri, idässä Punainenmeri ja etelässä puoliaavikkoinen Sahelin alue. Aavikko ulottuu useiden maiden, kuten Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Mauritanian, Malin, Nigerin, Tšadin ja Sudanin läpi. Suurin osa alueesta on harvaan asuttu tai asumaton, mutta ihmiset elävät ja liikkuvat siellä, missä vettä on saatavilla – erityisesti keitailla ja jokilaaksoissa.
Koko ja maisemat
Alue: Saharan aavikon pinta-ala on noin 9 000 000 neliökilometriä (noin 3,5 miljoonaa neliömailia). Ajan saatossa se on ollut sekä suurempi että pienempi ilmaston vaihteluiden vuoksi. Sahara on suunnilleen yhtä suuri kuin koko Yhdysvallat.
Maaston tyypit: Sahara ei ole pelkästään hiekkadyynien meri. Siellä on laajoja hiekkakenttiä (erg), soratasankoja (reg), kallioisia ylätasankoja (hamada), suolatasankoja (sebkha/chott) sekä jyrkkiä vuoristoalueita, kuten Ahaggar ja Tibesti. Saharan korkein kohta on tulivuori Emi Koussi (noin 3 415 m) Tšadissa, ja matalimmillaan maa painuu Qattaran masennuksessa Egyptissä yli 100 metriä merenpinnan alapuolelle.
Vesi ja joet: Pysyviä jokia on vähän. Niistä merkittävin on Niili, joka leikkaa Saharan itäosan. Monilla alueilla on kuivia joenuomia (wadi/oued), joissa vesi virtaa vain satunnaisesti. Maanalaiset pohjavesiesiintymät, kuten Nubian hiekkakivimuodostuman vesivarannot, ruokkivat keitaita. Libyassa on hyödynnetty fossiilista pohjavettä esimerkiksi Great Man-Made River -vesihankkeessa.
Ilmasto ja sää
Saharan ilmastoa luonnehtii erittäin vähäinen sademäärä ja suuret lämpötilavaihtelut. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on useimmilla alueilla alle 100 mm, keskiosissa usein alle 25 mm. Päivälämpötilat kohoavat kesällä tyypillisesti 40–45 °C:een ja voivat hetkellisesti ylittää 50 °C. Talviyöt voivat olla kylmiä, ja paikoin lämpötila laskee lähelle nollaa tai sen alapuolelle.
Voimakkaat kuivat tuulet – kuten harmattan, sirocco ja khamsin – nostattavat pölyä ja hiekkaa. Saharan hieno pöly kulkeutuu ilmakehän virtauksissa kauas, jopa Atlantin yli lannoittamaan trooppisia alueita. Vaikka Sahara on erittäin kuuma, maailman kuivimpana pidetään yleensä Atacaman autiomaata Etelä-Amerikassa.
Luonto
Kasvillisuus keskittyy keitaille, vuoristoille ja Sahelin reunavyöhykkeelle. Tyypillisiä kasveja ovat esimerkiksi taatelipalmu, akaasia, tamariski ja sitkeät pensaat sekä keväisin kukkivat lyhytikäiset ruoho- ja kukkalajit. Eläimistöön kuuluu mm. dromedaareja, gaselleja, aavikkoantilooppi addax, fennekki (aavikkokettu), sakaaleja, hietakissoja, monia liskoja ja käärmeitä sekä skorpioneja. Moni laji on sopeutunut veden säästämiseen ja äärimmäiseen lämpöön.
Ihminen, kulttuuri ja historia
Nykyinen aavikko on nuori ilmiö geologisessa mielessä. Viimeisen jääkauden jälkeen Afrikan monsuuni voimistui, ja Sahara hedelmällisemmäksi muuttuneena vihertyi – alueella oli järviä, jokia ja runsasta eläimistöä. Noin 5 000–6 000 vuotta sitten ilmasto kuivui uudelleen, ja aavikkoutuminen eteni. Muinaisesta ”vihreästä Saharasta” kertovat lukuisat kalliotaideteokset ja arkeologiset löydöt.
Saharan halki kulkenut karavaanikauppa yhdisti vuosisatojen ajan Välimeren ja Länsi-Afrikan: suola, kulta, norsunluu ja muut tuotteet kulkivat kamelikaravaaneissa, ja syntyi vilkas kulttuurinen vuorovaikutus. Paikallisia kansoja ovat mm. berberit ja tuaregit, ja aavikon reuna-alueilla elää monia muita etnisiä ryhmiä. Elinkeinoina ovat olleet perinteisesti paimentolaisuus, keidasviljely sekä kaupankäynti.
Talous, luonnonvarat ja nykypäivän haasteet
Saharan alueella on merkittäviä luonnonvaroja: öljyä ja maakaasua (erityisesti Algeriassa ja Libyassa), rautaa (Mauritania), uraania (Niger) sekä fosfaatteja ja muita kaivannaisia. Keitaisiin tukeutuva maatalous on paikoin mahdollista, mutta riippuu veden saannista. Aavikon valtava aurinko- ja tuulienergiapotentiaali on herättänyt laajoja energiahankkeita koskevaa kiinnostusta.
Haasteita ovat aavikoituminen ja Sahelin alueen ympäristöongelmat, väestönkasvu, veden niukkuus sekä sään ääri-ilmiöt. Ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin, sateiden ajoittumiseen ja pölypäästöihin, mikä lisää tarvetta sopeutumistoimille ja kestävälle vesien hallinnalle.
Asutus ja liikenne
Asutus keskittyy keitaisiin ja suurten jokien läheisyyteen. Keitailla viljellään mm. taateleita, viljoja ja vihanneksia käyttäen perinteisiä kastelutekniikoita (kuten kanavat ja maanalaiset vesikäytävät) sekä modernimpia ratkaisuja. Liikkuminen on perinteisesti nojannut kamelikaravaaneihin, mutta nykyisin tärkeimpiä ovat maantiet, reittilennot sekä kaasu- ja öljyputket. Matkailua houkuttelevat dyynimaisemat, vuoristot, keitaat ja kalliotaidealueet; samalla herkät ekosysteemit tarvitsevat huolellista suojelua.
Satelliittikuva Saharasta.
Hiekkadyynit Saharan autiomaassa
Ilmasto
Sahara on yksi maailman ankarimmista ilmastoista. Tyypillisesti Saharan maisemissa on vähän sadetta, voimakkaita tuulia ja suuria lämpötilavaihteluja. Joillakin alueilla voi olla jopa vuosia kerrallaan sateetonta.
Kesällä Saharan päivälämpötilat nousevat usein yli 100 celsiusasteen. Talvella Pohjois-Saharassa voi esiintyä pakkasta ja Etelä-Saharassa lievempiä lämpötiloja. Lunta voi sataa satunnaisesti joillakin korkeammilla vuoristoalueilla ja harvoin aavikon pohjalla.
Ympäristö
Korkein vuori on 3415 metriä korkea Emi Koussi Tšadissa. Joillakin Saharan autiomaan vuorenhuipuilla on lunta jopa kesällä. Tärkein vuorijono on Atlasvuoret Algeriassa. Saharan alin kohta on Egyptissä sijaitsevassa Qattaran syvänteessä, noin 130 metriä merenpinnan alapuolella. Hiekkakerrostumia ja dyynejä on noin 25 prosenttia Saharasta. Muut osat ovat vuoria, kivikkoisia aroja ja keitaita.
Saharan halki virtaa useita jokia. Useimmat niistä tulevat ja menevät kuitenkin vuodenaikojen mukaan, lukuun ottamatta Niiliä ja Niger-jokea.
Metallimineraalit ovat erittäin tärkeitä useimmille Saharan maille. Algeriassa ja Mauritaniassa on useita merkittäviä rautamalmiesiintymiä. Myös uraanikaivoksia on lähinnä Nigerissä. Marokossa ja Länsi-Saharassa on paljon fosfaatteja. Öljyä löytyy pääasiassa Algeriasta, jossa se on erittäin tärkeää taloudelle. Vaikka mineraalien hyödyntäminen on johtanut talouskasvuun Saharassa, se on harvoin auttanut alkuperäisväestöä, sillä ammattitaitoisia työntekijöitä on tuotu muista maista.
Kaupungit
Saharan noin 4 miljoonasta asukkaasta suurin osa asuu Mauritaniassa, Länsi-Saharassa, Algeriassa, Libyassa ja Egyptissä. Hallitsevia ihmisryhmiä ovat sahrawit ja tuaregit. Suurin kaupunki on Nouakchott, Mauritanian pääkaupunki. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Tamanrasset Algeriassa sekä Sebha ja Ghat Libyassa.
Vain 200 000 km² Saharasta on hedelmällisiä keitaita, joissa viljellään taateleita, maissia ja hedelmiä. Nykyään harvoja hedelmällisiä alueita ruokkivat maanalaiset joet ja maanalaiset altaat. Monet Saharan keitaista sijaitsevat syvänteissä (merenpinnan alapuolella olevilla alueilla), jotka mahdollistavat veden pääsyn pintaan maanalaisista säiliöistä eli artesialaisista kaivoista.
Saharan maaperässä on vähän orgaanista ainesta. Maaperä on usein suolaista.
Muunlaista kasvillisuutta ovat hajanaiset ruohojen, pensaiden ja puiden keskittymät ylängöillä sekä keitaiden ja jokien varsilla. Jotkin kasvit ovat sopeutuneet hyvin ilmastoon, ja ne itävät kolmen päivän kuluessa sateesta ja kylvävät siemenensä kahden viikon kuluessa siitä.
Saharassa eläviä eläimiä ovat muun muassa gerbiilit, jerboa, jänis ja aavikkosiili, barbaarilammas, oryx, gaselli, peura, villiaasi, paviaani, hyeena, sakaali, hiekkakettu, näätä ja mangusti. Linnustossa on yli 300 lajia. Täällä elää myös matelijoita, muun muassa 4 käärmelajia. Täällä elää maailman myrkyllisin skorpioni.
4000 vuotta sitten Sahara oli kukoistava savanniniitty, jossa oli paljon erilaisia eläimiä. Siihen kuului norsujen ja kirahvien kaltaisia eläimiä. Ilmastonmuutos on aiheuttanut sateiden vähenemisen ja muuttanut Saharan karuksi, aavikkoiseksi erämaaksi, jollaisena me sen nykyään tunnemme.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Sahara?
A: Sahara on Antarktista lukuun ottamatta maailman suurin aavikko, joka sijaitsee Pohjois-Afrikassa.
K: Millainen aavikko Sahara on?
V: Sahara on maailman suurin kuuma aavikko.
K: Mitkä ovat Saharan rajat?
V: Sahara rajoittuu Atlantin valtamereen, Atlasvuoristoon, Välimereen, Punaiseenmereen ja Sahelin alueeseen.
K: Minkä maiden läpi Sahara kulkee?
V: Saharan autiomaa kulkee monien maiden läpi, kuten Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Mauritanian, Malin, Nigerin, Tšadin ja Sudanin.
K: Onko Sahara asumaton?
V: Suurin osa Saharasta on asumatonta, mutta jotkut ihmiset onnistuvat selviytymään paikoissa, joissa on vettä.
K: Kuinka suuri Sahara on?
V: Saharan aavikko on kooltaan noin 9 000 000 neliökilometriä (3,5 miljoonaa neliökilometriä).
K: Onko Sahara maapallon kuumin ja kuivin paikka?
V: Sahara on maapallon kuumin paikka, mutta ei kuivin. Kuivin on Atacaman autiomaa Etelä-Amerikassa.
