Liancourtin kalliot

Maantiede

Liancourt Rocks koostuu kahdesta saaresta, jotka ovat 150 metrin päässä toisistaan. Nämä pienet saaret ovat nimeltään West Islet ja East Islet. Läntinen saari on suurempi näistä kahdesta saaresta. Kaikkiaan saarekkeita ja riuttoja on noin 90. Saaret ja kalliot ovat luonteeltaan vulkaanisia. Yhteensä 37 näistä saarista on tunnustettu pysyväksi maaksi. Itäinen saareke muodostui 4,5 miljoonaa vuotta sitten. Ulleungdo muodostui 2 miljoonaa vuotta myöhemmin. Molemmat ovat nopeasti erodoitumassa ja muuttumassa sään vaikutuksesta.

Saarekkeiden kokonaispinta-ala on noin 187 450 neliömetriä. Niiden korkein kohta on 169 metriä läntisellä saarella. Läntisen saarekkeen pinta-ala on noin 88 640 neliömetriä ja itäisen noin 73 300 neliömetriä. Liancourt Rocks sijaitsee noin 131°52′ itäistä pituutta ja noin 37°14′ pohjoista leveyttä. Läntinen saareke sijaitsee pisteessä 37°14′31″ pohjoista leveyttä, 131°51′55″ itäistä pituutta ja itäinen saareke pisteessä 37°14′27″ pohjoista leveyttä, 131°52′10″ itäistä pituutta. Pääsaarten rantaviivat ovat 217 kilometrin päässä Korean mantereesta ja 212 kilometrin päässä Japanin pääsaarista (Honshu). Lähin Korean alue (Ulleung-do) on 87 km:n päässä ja voi näkyä kirkkaina päivinä; lähin Japanin alue (Oki-saaret) on 157 km:n päässä.

Läntinen saareke koostuu yhdestä huipusta. Rannikolla on monia luolia. Itäisen saarekkeen kalliot ovat noin 10-20 metriä korkeita. Siellä on kaksi luolaa, joista pääsee mereen, sekä kraatteri.

Talous

Saarilla asuu 40 korealaista,^[] . Useat korealaiset televiestintäpalvelujen tarjoajat (SK Telecom, KT ja LG U+) ovat myös asentaneet asemia Liancourt Rocksin kallioille kattaakseen saaret Etelä-Korean langattomalla puhelinverkolla.^[] Ulleung-dosta on myös säännöllinen lauttaliikenne.

Vaikka saaret itsessään ovat tuskin asumiskelpoisia, niitä ympäröivällä talousvyöhykkeellä on runsaasti kalavesiä ja mahdollisia maakaasuvarantoja. Vuoteen 2006 mennessä odotettuja varantoja ei ole löydetty. Saarekkeiden ympärillä elää monenlaisia kaloja sekä merilevää, levää, meriliskoja ja simpukoita. Alueen tärkeimpiä kalastussaaliita ovat mustekala, Alaskan kolja, turska ja mustekala. Merileviä on 102 lajia, mutta monilla niistä ei ole taloudellista arvoa.

Tämä alue oli ennen yksi suurimmista merileijonien (Zalophus californianus japonicus) lisääntymisalueista ja hyvä paikka niiden metsästykseen ja myös abaloneiden hankintaan Meiji-kauden lopussa (1868-1912). Vapaaehtoiset vartijat tarkkailivat merileijonia saarilla 1950-luvulle asti.

Yli 900 Korean kansalaista sanoo asuvansa saarilla. Yli 2 000 japanilaista tekee samoin. Kuitenkin vain kaksi ihmistä, korealainen aviopari, asuu siellä pysyvästi.

Matkailu

Koska ne on luokiteltu luonnonsuojelualueeksi, matkailijoilta vaaditaan erityislupa laskeutua saarille sen sijaan, että he vain kiertäisivät niitä. Matkailijoita kirjattiin 1 507 vuonna 2003 ja 1 597 vuonna 2004. Kävijät tulevat yleensä veneellä Ulleung-dosta.

Vuonna 2005 saarilla pidettiin ensimmäinen hääseremonia. Eteläkorealainen pari valitsi paikan vastalauseena Japanin aluevaatimuksille.

Ilmasto

Liancourt Rocksissa voi olla ankarat sääolosuhteet. Tämä johtuu sen sijainnista ja pienestä koosta. Joskus alukset eivät pääse telakoitumaan, koska talvella voimakkaat luoteistuulet eivät ole mahdollisia. Ilmasto on lämmin ja kostea. Lämpimät merivirrat vaikuttavat siihen voimakkaasti. Sateita sataa paljon ympäri vuoden (vuotuinen keskiarvo 1324 mm), ja satunnaisesti sataa myös lunta. Sumu on yleinen näky. Kesällä vallitsevat etelätuulet. Vesi on saarten ympärillä noin 10 celsiusastetta keväällä, jolloin vesi on viileintä. Elokuussa lämpötila nousee noin 25 asteeseen.

Ekologia

Ulleung-don tavoin saaret ovat vulkaanisia kiviä, joissa on vain ohut kerros maata ja sammalta. Saarilla on havaittu noin 80 kasvilajia, yli 22 lintulajia ja 37 hyönteislajia paikallisen merielämän lisäksi.

1970-luvun alkupuolelta lähtien alueelle on istutettu puita ja joitakin kukkatyyppejä sekä alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä. (Kansainvälinen oikeus edellyttää puiden istuttamista, jotta saaret voidaan tunnustaa luonnollisiksi saariksi eikä riutoiksi.)

Etelä-Korea julisti Liancourt Rocksin luonnonmuistomerkiksi nro 336 1990-luvulla. Jotkut linnut asuvat saarilla, mutta useimmat käyttävät niitä vain välilaskupaikkana lentäessään muualle. Saarilla asuu haarahäntäpyrstökuiri, raitapyrstökuiri ja mustapyrstölokki. Kallioilla laskettujen pesivien lintujen määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina.

Vuonna 1999 Etelä-Korean hallitus nimesi saaret erityiseksi ympäristönsuojelualueeksi. Ne ovat vanhempia kuin muut Korean tuliperäiset saaret, Ulleung-do mukaan luettuna.

Vuonna 2005 ilmoitettiin, että Korean viranomaiset olivat tunnistaneet kolme uutta bakteerisukua ja viisi uutta bakteerilajia saarten edustalla sijaitsevista vesistä. Suvut ovat Dokdonella koreensis, Dokdonia donghaenensis ja Donghae dokdoensis. Uudet tunnistetut lajit ovat Virgilbacillus dokdoensis, Maribacter dokdoensis, Marimonas dokdoensis, Polaribacter dokdoensis ja Porphyrobacter dokdoensis.

Strateginen sijainti

Saarilla on merkitystä paitsi taloudellisista syistä, , myös ^[]sotilaallisista syistä^[] . Ne ovat toisinaan toimineet sotilastukikohtina, erityisesti Venäjän ja Japanin sodan aikana. Etelä-Korean hallitus on rakentanut saarille tutka-aseman ja helikopterien laskeutumispaikan, joiden avulla se voi seurata ulkomaisia merivoimia . ^[]

Lisähuomautus kiistasta

Etelä-Korean asevoimat vangitsivat 3929 japanilaista ja tappoivat 44 japanilaista vuosina 1952-1965, kunnes Syngman Rhee -linja asetettiin. Etelä-Korean ja Japanin välinen kiista saarista on kiihtynyt vuonna 2008, kun uusissa japanilaisissa koulukirjoissa mainitaan saaret ja Etelä-Korean pääministeri vieraili siellä heinäkuussa. Kymmenen vuotta sitten saarilla ei asunut ihmisiä. Etelä-Korea alkoi kuitenkin asuttaa saaria vahvistaakseen vaatimustaan. Etelä-Korea väittää, että saarta kutsuttiin aiemmin Usan-doksi tai Sokdoksi ja että se muutti myöhemmin nimensä, mutta historiallisia todisteita siitä, milloin nimi muutettiin, ei ole.

Ruskin asiakirjoissa vuodelta 1951 todetaan, että "Dokdon saarta, joka tunnetaan myös nimellä Takeshima tai Liancourt Rocks, tätä tavallisesti asumatonta kalliomuodostumaa ei tietojemme mukaan ole koskaan pidetty osana Koreaa, ja se on noin vuodesta 1905 lähtien kuulunut Japanin Shimanen prefektuurin Oki-saarten toimiston alaisuuteen". Saari ei näytä koskaan aiemmin kuuluneen Korealle.""

Historia

512: Sillan kuningas Jijeungin 13. hallitusvuonna Isabu valloitti sateenvarjomaan ja liitti sen osaksi Sillan aluetta (Kolmen valtakunnan pöytäkirjat).

An Yong-bok, kalastaja : ja 1693 shogunaatti surua, Japani väkisin poistettu ja löytää miksi meressä lähellä Ulleungdo Dokdo ja Ulleung Island on Korean alueella Seogye saada (Annals of the reign.History).

Banpo Uldo Ulleungin saari kuningas Gojongille, keisarillinen asetus nro 41 : 1900, logistiikka ja opas ja Dokdo uldogunin saari, joka johtaa lainkäyttövaltaan.

Takeshima vuonna 1905 : Japani, Dokdo, (Takeshima) Shimane ja numero 40, ja että Japani johtaa (Japani-Korea sopimus 1905 marraskuussa 1905, menettää suvereniteetin,).

Vuonna 1907: Gangwonin maakunnan Ulleungdon ja Dokdon lainkäyttövalta siirtyy kahdessa erässä Gyeongsangin maakunnalle.

Vuonna 1946: gho scapin in (Allied Supreme Command) (liittoutuneiden ylimmän päämajan allied command) subparagraph at 677 mukaisesti Japani suljettiin pois Dokdon valvonnasta.

Dokdo : 1953 ja vapaaehtoinen (Colon 32 agenttia, hongsunchil) varuskuntajärjestöt.

Ja 1956 : Kansallinen poliisi, Dokdo kustannuksista.

Dokdo: vuonna 1981 ensimmäinen asukkaan rekisteröintikortti (Choi Jong-Duk Dodong-ri, Ulleung-eup, ostettu 67).

Valtion kulttuuriperintökohde : 1982, ja se nimettiin luonnonmuistomerkiksi nro 336 (Dokdon merilevien kasvupaikka).

1998: Shinhanin ja Japanin välisen kalastussopimuksen allekirjoittaminen.

Valtion nimeämä kulttuuriomaisuus : vuonna 1999 ja hallinto-organisaatioiden ja luonnonmuistomerkin nro 336, Dokdo a nimenmuutos hallinto-ohjeet, kulttuuriperintö (→ Dokdo a Dokdo levät lisääntyvät luonnonvarojen suojelualue).

Dodong-ri osti 42 : erän numero 76:een / Hallinnolliset alueet : nimi ja numero (Dodong-ri → Itäsaari ja Dokdo, (avaus. - Luokka 1 - 2 luokka : Alueet), 2000 → Dokdo, vuori, klo 37-1.

Dokdo ja tieto- ja viestintäministeriö: vuonna 2003 postinumero "799-805".

2005: 11 julkisen alueen (Dongdo), mukaan lukien polku (sisäänpääsylupajärjestelmä → siirtyminen raportointijärjestelmään) ja Zip Bungyeong (1-37 vuoret → 1-96 kadut), nimeämisen peruuttaminen.

Ja 2008 : Uuden katuosoitteen "Dokdo to Kim Isabu" ja "Dokdo An Yong-bok gil" osoitteenmuutosten mukaan.