Rajoitetusti tunnustetut valtiot: määritelmä ja luettelo

• Armenian tasavalta on ollut itsenäinen vuodesta 1991 lähtien Neuvostoliiton hajottua. Yksi YK:n jäsenvaltio, Pakistan, ei tunnusta Armenian tasavaltaa, sillä se on tukenut Azerbaidžania ensimmäisestä Vuoristo-Karabahin sodasta lähtien.

• Yksi YK:n jäsenvaltio, Turkki, ja yksi YK:n ulkopuolinen valtio, Pohjois-Kypros, eivät tunnusta Kyproksen tasavaltaa saarta koskevan jatkuvan sisällissotakiistan vuoksi. Pohjois-Kypros vaatii itselleen saaren koillispuoliskoa.

• Kiinan kansantasavalta on laajemmin tunnustettu Kiinan kahdesta valtiosta, joista toinen on Kiinan tasavalta (ROC, joka tunnetaan myös nimellä Taiwan). Yhdistyneet Kansakunnat tunnusti Kiinan kansantasavallan ainoaksi Kiinan edustajaksi vuoteen 1971 asti, jolloin se päätti antaa tunnustuksen Kiinan kansantasavallalle (ks. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselma 2758). Kiinan kansantasavalta ja Kiinan kansantasavalta eivät tunnusta toistensa valtiollisuutta, ja kumpikin soveltaa omaa versiotaan yhden Kiinan politiikasta, mikä tarkoittaa, että mikään valtio ei voi tunnustaa molempia samanaikaisesti. Ne valtiot, jotka tunnustavat ROC:n (14 YK:n jäsentä ja Pyhä istuin 20. syyskuuta 2019 alkaen), pitävät sitä ainoana laillisena Kiinan hallituksena eivätkä siksi tunnusta Kiinan kansantasavaltaa. Bhutan on ainoa YK:n jäsenvaltio, joka ei ole koskaan nimenomaisesti tunnustanut Kiinaa eikä Kiinan kansantasavaltaa. Kiinan tasavalta pitää itseään Kiinan ainoana laillisena hallituksena (Taiwan mukaan lukien) ja vaatii sen vuoksi yksinomaista suvereniteettia kaikilla Kiinan kansantasavallan hallitsemilla alueilla.

• YK:n 28 jäsentä ei tunnusta Israelin valtiota. Palestiinan vapautusjärjestö (PLO), joka nauttii kansainvälisen enemmistön tunnustusta Palestiinan kansan ainoana edustajana, tunnusti Israelin vuonna 1993. Palestiinalaisten keskusneuvosto äänesti tammikuussa 2018 Israelin tunnustamisen keskeyttämisestä, mutta päätöstä ei ole vielä pantu täytäntöön. Palestiinan valtio pitää itseään Länsirannan laillisena hallituksena, ja suuri osa Länsirannasta on tosiasiallisesti miehitetty. Syyrian arabitasavalta pitää itseään Golanin kukkuloiden laillisena hallituksena, ja tämä alue on Israelille kuuluva alue, jota se tunnustaa rajoitetusti.

• Kolme YK:n jäsentä ei tunnusta Korean demokraattista kansantasavaltaa: Ranska, Japani ja Etelä-Korea sekä yksi YK:n ulkopuolinen jäsen, Taiwan. Etelä-Korea pitää itseään Korean ainoana laillisena hallituksena ja vaatii itselleen kaikki Pohjois-Korean hallitsemat alueet.

• Yksi YK:n jäsenmaa, Pohjois-Korea, ei tunnusta Korean tasavaltaa. Pohjois-Korea pitää itseään Korean ainoana laillisena hallituksena ja väittää, että kaikki Etelä-Korean hallitsemat alueet ovat sen hallussa.

YK:n tarkkailijavaltiot, joita vähintään yksi YK:n jäsen ei ole tunnustanut.

• Palestiinan valtio on Länsi-Aasiassa sijaitseva suvereeni valtio, jota virallisesti hallinnoi Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) ja johon kuuluvat Länsiranta ja Gazan kaistale, joiden pääkaupunki on Jerusalem. Käytännössä Länsirannan 167 "saarta" ovat kuitenkin vain osittain hallinnassa, ja Gazaa hallitsee kilpaileva hallitus (Hamas). Israel pitää Palestiinan vaatimaa aluetta "kiistanalaisena" alueena (eli alueena, joka ei kuulu laillisesti millekään valtiolle). Israel sai palestiinalaisalueet hallintaansa kuuden päivän sodan seurauksena vuonna 1967, mutta ei ole koskaan virallisesti liittänyt niitä itseensä. Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) julisti Palestiinan valtion (yleisesti tunnettu nimellä Palestiina) vuonna 1988, ja suurin osa YK:n jäsenvaltioista ja YK itse tunnustaa sen Palestiinan kansan ainoaksi edustajaksi. Israelia vastaan suunnatun ensimmäisen palestiinalaisten intifadan päätyttyä Israelin hallitus on vähitellen siirtänyt asevoimansa ja siirtokuntalaiset pois tietyiltä osilta Palestiinan väittämää aluetta, mutta pitää edelleen vaihtelevassa määrin hallussaan suurinta osaa siitä. Vuonna 1994 perustettiin Palestiinan kansallishallinto (PNA), joka hoitaa rajoitetusti sisäisiä hallintotehtäviä tietyillä Palestiinan alueilla. Vuonna 2007 Fatahin ja Hamasin poliittisten puolueiden välinen hajaannus johti kilpaileviin hallituksiin, jotka väittivät edustavansa PNA:ta ja Palestiinaa. Fatah käyttää yksinomaista valtaa Länsirannalla, ja YK:n jäsenvaltiot tunnustavat sen enemmistönä, ja erillinen Hamasin johto käyttää yksinomaista valtaa Gazan alueella (lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa vuosina 2014-2016). Tällä hetkellä 138 YK:n jäsenvaltiota, Pyhä istuin ja Sahrawin demokraattinen arabitasavalta tunnustavat Palestiinan virallisesti valtioksi. Muut YK:n jäsenvaltiot, mukaan lukien Israel, eivät tunnusta Palestiinan valtiota. Yhdistyneet kansakunnat nimeää Palestiinan väittämät alueet Israelin "miehittämiksi" ja myönsi Palestiinalle ei-jäsenenä olevan tarkkailijavaltion aseman vuonna 2012. Palestiinalla on myös Arabiliiton, Islamilaisen yhteistyön järjestön ja Unescon jäsenyys.

• Georgiassa sijaitseva Abhasia on itse julistautunut ja enemmän tai vähemmän toimiva itsenäinen valtio. Venäjän federaatio, Nicaragua ja Venezuela tunnustavat sen. Se sijaitsee Kaukasuksen ja Mustanmeren välissä, ja Georgian hallitus tunnustaa sen osaksi Luoteis-Georgiaa. Neuvostoliiton aikana Abhasia liitettiin takaisin Georgiaan vuonna 1931 autonomisena tasavaltana Neuvostoliiton Georgian sisällä. Abhasian neuvostoliittolaiset julistautuivat itsenäisiksi Georgiasta vuonna 1992, ja siitä seurasi lyhyt sota vuosina 1992-1994. Kesäkuussa 1994 solmittu tulitauko on pitkälti pitänyt, ja Abhasia on jäänyt Georgian keskushallinnon valvonnan ulkopuolelle.

YK:n jäsenvaltioita, jotka kaikki muut YK:n jäsenet tunnustavat vain osittain, ei ole lueteltu tässä. (Esimerkiksi 39 maata ei tunnusta Israelia.)

• Kiinan tasavalta, joka hallitsee ainoastaan Taiwania ja joitakin Kiinan tasavallan saaria hävittyään Kiinan sisällissodan vuonna 1949, menetti suurimman osan diplomaattisesta tunnustuksestaan ja YK-paikkansa Kiinan kansantasavallalle 25. lokakuuta 1971 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 2758, ja tällä hetkellä vain 23 valtiota tunnustaa sen virallisesti. Se ylläpitää tosiasiallisia suhteita useimpiin maihin Taipein talous- ja kulttuuriedustustojen kaltaisten instituutioiden kautta. (Katso Taiwanin poliittinen asema).

• Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta (TRNC) perustettiin Pohjois-Kyprokselle vuonna 1975 Turkin armeijan puututtua asiaan vuonna 1974 vastauksena Kreikan juntan vallankaappaukseen, jonka tavoitteena oli "enosis". TRNC julistautui itsenäiseksi vuonna 1983, ja vain Turkki tunnustaa sen. TRNC hyväksyi Yhdistyneiden Kansakuntien ehdotuksen Kyproksen kahden valtion yhdistämisestä, mutta kyproksenkreikkalainen yhteisö hylkäsi sen kansanäänestyksessä turvallisuussyihin vedoten. Uusia yhdistymisyrityksiä ei ole toistaiseksi onnistuttu tekemään.

• Georgiassa sijaitseva Etelä-Ossetia on itse julistautunut ja enemmän tai vähemmän toimiva itsenäinen valtio, jota mikään muu valtio ei tunnusta kansainvälisesti. Sen jälkeen kun bolshevistinen Venäjä miehitti itsenäisen Georgian vuonna 1921, siitä tuli Etelä-Ossetian autonominen alue Neuvostoliiton Georgiassa. Se julistautui itsenäiseksi Georgiasta vuonna 1991, ja vuonna 1992 julistettiin tulitauko.

• Azerbaidžanissa sijaitseva Vuoristo-Karabah on (vuodesta 1991 lähtien) itse julistautunut ja enemmän tai vähemmän toimiva itsenäinen valtio, mutta sitä ei tunnusteta itsenäiseksi. Se on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Azerbaidžania, mutta sen etninen enemmistö on armenialaisia.

• Somalimaa (vuodesta 1991)¹ . Sijaitsee Somalian luoteisosassa. Toukokuussa 1991 luoteiset klaanit julistivat itsenäisen Somalimaan tasavallan, johon kuuluu nyt viisi Somalian kahdeksastatoista hallinnollisesta alueesta ja joka vastaa brittiläistä Somalian rannikon protektoraattia, joka sijaitsee Etiopian, Djiboutin, Puntmaan ja Adeninlahden välissä. Kolme Somalimaan vaatimaa Pohjois-Somalian aluetta, Sool, Sanaag ja Cayn, ovat kiistanalaisia koillisessa sijaitsevan naapurimaan Puntmaan kanssa[1].

• Transnistria (Pridnestrovie), myös Transdnestria, on Moldovan osa Dnestrjoen itäpuolella ja (vuodesta 1990 lähtien) itse julistautunut ja enemmän tai vähemmän toimiva itsenäinen valtio, jota mikään suvereeni valtio ei ole tunnustanut kansainvälisesti. Sen väestön enemmistö on slaavilaista, toisin kuin Moldovassa, jossa väestön enemmistö on moldovalaista. Tällä myös Dnestrin tasavallaksi kutsutulla tosiasiallisella valtiolla on oma poliisi, armeija ja valuutta, ja se toimii Moldovan lainkäyttövallan ulkopuolella, mutta toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että siitä olisi tulossa kansainvälisesti tunnustettu valtio.

• Länsi-Sahara on alue, jota Marokko on vaatinut ja jota se hallinnoi suurelta osin sen jälkeen, kun Espanja luopui alueesta vuonna 1976. Polisario-rintama julisti Länsi-Saharan demokraattisen arabitasavallan vuonna 1976, 46 YK:n jäsenvaltiota tunnustaa sen ja se on Afrikan unionin täysjäsen. Itsemääräämisoikeutta ei ole ratkaistu, ja Yhdistyneet Kansakunnat yrittää järjestää asiasta kansanäänestyksen MINURSO-operaation avulla. YK:n hallinnoima tulitauko on ollut voimassa syyskuusta 1991 lähtien. Länsi-Sahara on Yhdistyneiden Kansakuntien luettelossa ei-itsehallinnollisista alueista.

• Kosovon tasavallan tunnustaa itsenäiseksi ja suvereeniksi maaksi 98 YK:n jäsenvaltiota, mukaan lukien Yhdysvallat, 23 EU:n 28 jäsenvaltiosta jne. Kansainvälinen tuomioistuin katsoi, että Kosovon itsenäisyysjulistus ei rikkonut kansainvälistä oikeutta.

Eurooppa

• Banatin tasavalta (julistettiin vuonna 1918). Nykyisin osa Romaniaa, Serbiaa ja Unkaria.
• Baranya-Bajan tasavalta (julistettiin vuonna 1921). Nykyisin osa Unkaria ja Kroatiaa.
• Karpaatti-Ukraina (1939). Nykyisin osa Ukrainaa.
• Tšetšenia (1996-1999). Nyt Venäjän joukkojen hallinnassa. Ks. myös Tšetšenian tasavalta Ichkeria.
• Kroatian itsenäinen valtio (1941-1945). Vuosina 1945-1991 Kroatia oli Jugoslavian sosialistinen kansantasavalta. Vuodesta 1991 Kroatia on ollut itsenäinen valtio. Tunnustettu vuodesta 1992.
• Irlannin tasavalta (1919-1922). Nyt se on jaettu Irlannin tasavaltaan ja Pohjois-Irlantiin.
• Suomen sosialistinen työväen tasavalta (1918)
• Vapaa Derry (14. elokuuta 1969-31. heinäkuuta 1972) Nyt se on osa Pohjois-Irlantia.
• Gagausia (1990-1994). Nykyisin osa Moldovaa.
• Hertseg-Bosnian Kroatian tasavalta (1992-1994). Nykyisin osa Bosnia ja Hertsegovinaa.
• Lajtabansagin valtio (1921). Nykyisin osa Itävaltaa.
• Limerick Soviet (1919). Nykyään osa Irlannin tasavaltaa.
• Montenegro (1941-1944). Entinen liitto Serbian tasavallan kanssa Serbia ja Montenegrossa.
• Serbia (1941-1944). Entinen liitto Montenegron tasavallan kanssa Serbia ja Montenegrossa.
• Serbian rajaseudun tasavalta (1991-1995). Nykyisin osa Kroatiaa.
• Slovakia (1939-1945). Vuosina 1945-1993 Slovakia oli osa Tšekkoslovakiaa. Vuodesta 1993 Slovakia on ollut itsenäinen maa.
• Bosnia ja Hertsegovinan serbitasavalta (1992-1995). Nykyisin yksi Bosnia ja Hertsegovinan kahdesta entiteetistä.
• Slovenialaisten, kroaattien ja serbien valtio (1918). Nykyisin osa Sloveniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Serbia ja Montenegroa.
• Užicen tasavalta (1941). Nykyisin osa Serbia ja Montenegroa.
• Länsi-Bosnian tasavalta (1993-1995). Nykyisin osa Bosnia ja Hertsegovinaa.
• Sealand

Aasia

• Kachinin osavaltio on Myanmarin pohjoisin osavaltio, jota Kachinin itsenäisyysjärjestö on hallinnut vuodesta 1962, mutta jota mikään maa ei ole diplomaattisesti tunnustanut. Vuonna 1994 KIO ja Myanmarin liitto sopivat aseman virallistamisesta luomalla "Kachinin osavaltion erityisalueen 1", joka on virallisesti edelleen osa Myanmarin liittoa mutta tosiasiallisesti KIO:n hallinnassa.
• "Wa State" on de facto itsenäinen valtio Burman unionissa. Burman hallitus ei voi valvoa aluetta itsenäistymisen jälkeen. Hallitseva puolue kutsuu itseään "Wa State People's Government". Burman hallitus tunnustaa tämän osavaltion osaksi Shanin osavaltiota ja käyttää virallisesti nimitystä "Wa Autonomous Division" ja joskus "Shanin osavaltion erityisalue 2".
• Kurdien autonominen alue (1991-2003). De facto itsenäinen valtio Pohjois-Irakissa. Nykyisin osa kurdien autonomista aluetta.
• Mantshukuo (1932-1945). Tuolloin olemassa olleista 80 kansakunnasta 23 tunnusti uuden valtion. Nykyään osa Kiinan kansantasavaltaa.
• Tatarstan (1990-1994). Nyt osa Venäjää
• Tuva (1921-1944). Nykyisin osa Venäjää
• Nakhichevan (1990). Nykyisin osa Azerbaidžania.
• Talysh-Muganin tasavalta (julistettiin vuonna 1993). Nykyään osa Azerbaidžania.
• Tamil Eelam (1983-2009). Osa Sri Lankaa. Noin 20 vuoden ajan Tamil Eelamin vapautuksen tiikerit ylläpitivät de facto valtiota Sri Lankan pohjois- ja itäosissa, kunnes hävisivät vuonna 2009.

Afrikka

• Anjouan (1997-2002). Nykyisin osa Komoreita.
• Biafra hallitsi aluetta Itä-Nigeriassa toukokuussa 1967 tapahtuneen irtautumisensa ja tammikuussa 1970 tapahtuneen lopullisen sotilaallisen romahduksensa välisenä aikana. Sen tunnusti 12 valtiota.
• Katanga hallitsi samannimistä valtiota entisen Belgian Kongon alueella siirtomaavallan purkamisen jälkeen vuosina 1960-1964.
• Mohéli (1997-1998). Nykyisin osa Komoreita.
• Rhodesia. Brittiläinen siirtomaa, joka julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1965. Mikään muu kansakunta ei tunnustanut tätä toimintaa laillisesti, kuten ei myöskään Rhodesian julistautumista tasavallaksi vuonna 1970. Tämä kokonaisuus säilyi vuoteen 1979 asti, jolloin siitä tuli Zimbabwe-Rhodesia.
• Zimbabwe-Rhodesia. Perustettiin vuonna 1979 valkoisen vähemmistöhallituksen ja maltillisten mustien johtajien välisten neuvottelujen jälkeen. Oli olemassa 1. kesäkuuta - 12. joulukuuta 1979, jolloin siitä tuli jälleen Etelä-Rhodesian siirtomaa. Vuonna 1980 siitä tuli Zimbabwen tasavalta.

Etelä-Afrikan kotimaat

Etelä-Afrikan tasavalta perusti sen omasta alueestaan.

• Bophuthatswana (1977-1994). Entinen Thuisland, jonka muodostivat ja jonka tunnustivat vain Etelä-Afrikka, Transkei, Ciskei ja Venda. Nyt osa Etelä-Afrikkaa.
• Ciskei (1981-1994). Entinen Thuisland, jonka muodostivat ja jonka tunnustivat vain Etelä-Afrikka, Bophuthatswana, Transkei ja Venda. Nyt osa Etelä-Afrikkaa.
• Transkei (1976-1994). Entinen Thuisland, jonka muodostivat ja jonka tunnustivat vain Etelä-Afrikka, Bophuthatswana, Ciskei ja Venda. Nyt osa Etelä-Afrikkaa.
• Venda (1979-1994). Entinen Thuisland, jonka muodostivat ja jonka tunnustivat vain Etelä-Afrikka, Bophuthatswana, Ciskei ja Transkei. Nyt osa Etelä-Afrikkaa.

Americas

• Akkon itsenäinen valtio (1899-1903). Nykyisin osa Brasiliaa.
• Kalifornian tasavalta (1846-1848). Nykyään osa Amerikan yhdysvaltoja.
• Amerikan konfederaatiovaltiot (1861-1865). Perustivat alun perin 4. helmikuuta 1861 seitsemän eteläistä orjavaltiota (Etelä-Carolina, Mississippi, Florida, Alabama, Georgia, Texas ja Louisiana) sen jälkeen, kun Abraham Lincolnin valinta Yhdysvaltain presidentiksi oli vahvistettu. Jefferson Davis valittiin sen ensimmäiseksi presidentiksi seuraavana päivänä. Yhdysvaltain sisällissodan alettua siihen liittyivät Virginian, Tennesseen, Arkansasin ja Pohjois-Carolinan osavaltiot. Diplomaattisesti tunnusti vain Saksi-Coburg ja Gotha, vaikka jotkut valtiot tunnustivat sen "sotaa käyväksi vallaksi". Nykyään osa Amerikan yhdysvaltoja.
• Havaijin tasavalta (1894-1898). Nykyisin osa Amerikan yhdysvaltoja.
• Texasin tasavalta (1836-1845). Viisi kansakuntaa tunnusti tämän kokonaisuuden. Nykyään osa Amerikan yhdysvaltoja.
• Vermontin tasavalta (1771-1791). Nykyisin osa Amerikan yhdysvaltoja.
• Piratinin tasavalta (1836-1845). Nykyinen Rio Grande do Sul, osa Brasiliaa.
• Rio Granden tasavalta 1840. Nyt osa Yhdysvaltoja.
• Jukatanin tasavalta 1841-1843. Lyhytikäinen separatistivaltio; liitettiin uudelleen Meksikoon.
• Kanadan tasavalta (1837-1838). Nykyisin osa Kanadaa.

Oseania

• Bougainville (Pohjois-Solomonin tasavalta) (1990-1997). Allekirjoitti Papua-Uuden-Guinean kanssa rauhansopimuksen, jossa saarelle annettiin autonomia, kunnes siitä järjestetään kansanäänestys itsenäisyydestä kymmenen vuoden kuluessa.
• Rotuma (1987-1988). Tämä polynesialaisten asuttama saari, jota hallinnoi (melanesialainen) Fidži, julistautui itsenäiseksi Fidžistä separatistien toimesta Fidžin sotilasvallankaappausten jälkeen vuonna 1987.
• (Kanaky). Vuonna 1998 tehdyissä Nouméan sopimuksissa lykättiin kansanäänestyksen järjestämistä itsenäisyydestä vuoden 2014 jälkeiseen aikaan.

Nämä hallitukset hallitsivat sellaisen maan aluetta, jonka lailliseksi hallitukseksi useimmat muut valtiot tunnustivat toisen hallituksen:

• Afganistanin islamilainen emiraatti (1996-2001). Vain kolme valtiota tunnusti tämän kokonaisuuden Talebanin hallitessa sitä. Ks: Afganistanin historia.
• Kamputsean kansantasavalta (1979-1989). Vietnamilaiset perustivat sen hyökättyään Kambodžaan ja kukistettuaan punaiset khmerit. Vain muutamat Neuvostoliiton ja Baltian maat tunnustivat tämän kokonaisuuden, kun taas YK, Kiina ja useimmat muut maat tunnustivat Punaisen khmerin demokraattisen Kamputsean hallituksen. Seurasi Kambodžan valtio, sitten Kambodžan kuningaskunta.

• Luettelo maista