Australovenator on keskikokoinen theropodi dinosaurus, joka eli Australiassa noin 100 miljoonaa vuotta sitten.
Dinosauruksen fossiiliset luut löydettiin muinaiselta Billabongilta lähellä Wintonia Queenslandissa. Tutkijat ovat antaneet sille nimen "Banjo" kuuluisan australialaisen runoilijan Banjo Pattersonin mukaan. Patterson kirjoitti laulun "Waltzing Matilda" käytyään Wintonissa vuonna 1885.
Dinosaurus löydettiin vuonna 2009 yhdessä useiden muiden dinosaurusten, kuten Diamantinasaurus ja Wintonotitan, kanssa. Se oli täydellisin Australiasta löydetty theropodien luuranko vuoteen 2009 mennessä.
Kuvaus
Australovenator oli arviolta keskikokoinen petodinosaurus. Sen pituudeksi on arvioitu noin 5–6 metriä ja runko oli kevytrakenteinen, mikä viittaa siihen, että se oli ketterä saalistaja. Eläimellä oli pitkät takajalat ja kehittyneet nivukset, jotka sopivat nopeaan liikkumiseen. Eturaajat olivat suhteellisen pitkät ja kolmevarpaisten käsien kynnet olivat kookkaat — näitä on pidetty tehokkaina tarttumiseen ja repimiseen.
Luuston perusteella Australovenatorilla oli ohuet, teräväkärkiset hampaat ja pitkä kallo, mikä sopii lihansyöjäiseen ravintotapaan. Monet piirteet muistuttavat megaraptoreihin kuuluvia dinosauruksia, mutta sen tarkka sukulaisuus on ollut tutkijoiden keskuudessa kiistanalainen.
Löydöt ja luinen aineisto
Holotyyppi sisältää useita hyvin säilyneitä luuosia: osia kallosta ja hampaista, etu- ja takaraajoja, lantiota sekä selkärangan osia. Nämä löydöt tekivät Australovenatorista vuoden 2009 jälkeen kaikkein täydellisimmin tunnetun australialaisen theropodin. Fossiilit löydettiin Billabongin kohdalla Wintonin alueelta, joka kuuluu Winton Formation -geologiseen yksikköön ja ajoittuu keskikretaaniseen ajanjaksoon.
Alkuperäiset luut ovat nähtävissä ja tutkittavissa muun muassa Australian Age of Dinosaurs -museossa Wintonissa, jossa ne ovat merkittävä osa museon kokoelmia ja näyttelyä.
Systematiikka ja tieteellinen merkitys
Australovenator sijoitetaan usein megaraptoreihin (Megaraptoridae) tai niiden lähellä oleviin ryhmiin, mutta sen tarkka paikka theropodien sukupuuissa vaihtelee eri analyysien mukaan. Löytö on kuitenkin erittäin tärkeä, koska se tarjoaa harvinaista tietoa eteläisestä paleopopulaatiosta eli Gondwanan theropodeista. Australovenator on auttanut tutkijoita ymmärtämään, miten suurten saalistajien morfologia ja maantieteellinen levinneisyys kehittyivät eteläisellä pallonpuoliskolla.
Elinympäristö ja ekologia
Australovenator eli samassa maisemassa muiden Wintonin alueen dinosaurusten kanssa, kuten sauropodien Diamantinasaurus ja Wintonotitan. Alue oli tuolloin laaja jokilaakso- ja tulvatasanko, jossa oli runsaasti kasvillisuutta ja monipuolinen eläimistö. Australovenator oli alueen huippupeto ja todennäköisesti saalistaja tai raatojen syöjä, joka käytti nopeuttaan, eturaajojensa voimaa ja teräviä hampaitaan saaliin kiinni saamiseen.
Merkitys yleisölle ja tutkimukselle
Australovenator on kansallinen ja tieteellinen symboli Australian paleontologiassa: se muistuttaa Australian ainutlaatuisesta dinosauruskirjosta ja avaa ikkunan Gondwanan eliöyhteisöihin. Löytö on myös lisännyt kiinnostusta Wintonin alueen geologiaa ja fossiilisia rikkauksia kohtaan, ja se on tärkeä esine museonäyttelyissä, koulutuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.
Vaikka Australovenator tunnetaan melko hyvin verrattuna moniin muihin australialaisiin theropodeihin, uusia tutkimuksia ja löytöjä tarvitaan edelleen sen täsmällisen sukulaisuuden, käyttäytymisen ja elinympäristön tarkentamiseksi.
