Uskonnollinen laki
Uskonnollinen laki on peräisin eri uskontojen pyhistä teksteistä. Ne kattavat suurimman osan henkilö- ja sopimusoikeudesta. Useimmat uskonnolliset oikeusjärjestelmät perustuvat joko islamilaiseen lakiin (sharia) tai juutalaiseen lakiin (halakha). Uskonnollisia lakeja käytetään yleensä maissa, joissa on myös muita oikeusjärjestelmiä, kuten siviili- tai common law.
Vertailut
Uskonnollisten lakien katsotaan olevan ikuisia eivätkä ne muutu ajan myötä. Lainsäätäjät voivat muuttaa maallisia lakeja (ei-uskonnollisia). Uskonnolliset lait ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja uskomuksia. Maalliset lait käsittelevät ihmisten toimia ja sitä, miten ne vaikuttavat muihin ihmisiin. Uskonnollisissa laeissa riitoja ratkaisevat kyseisen uskonnon virkamiehet, jotka yhdistävät tuomarin ja papin toimet. Maallisissa järjestelmissä oikeuslaitos on riippumaton.
Uskonnolliset oikeusjärjestelmät
Sharia
Sharia käsittelee monia aiheita, kuten rikollisuutta, politiikkaa, avioliittosopimuksia, kauppasääntöjä, uskonnollisia ohjeita ja taloutta. Se kattaa myös henkilökohtaiset asiat, kuten sukupuoliyhteyden, hygienian, ruokavalion, rukouksen, arkielämän etiketin ja paaston. Sharian noudattaminen on tärkeä osa muslimien uskoa. Tiukimmassa merkityksessä shariaa pidetään islamissa Jumalan erehtymättömänä lakina.
On olemassa kaksi ensisijaista shariaa: Koraani ja Hadithit (Muhammedin mielipiteet ja elämän esimerkit). Niissä asioissa, joita nämä ensisijaiset lähteet eivät suoraan kata, käytetään shariaa. Lähteet vaihtelevat islamin eri lahkojen välillä (sunnit ja shiialaiset ovat enemmistö). Ne vaihtelevat myös eri oikeuskoulukuntien, kuten Hanafin, Malikin ja Shafi'in, mukaan.
Haleakala
Historiallisesti halakha on palvellut monia juutalaisyhteisöjä diasporassa sekä siviili- että uskonnollisena lakina. Klassisessa juutalaisuudessa ei ollut eroa. Nykyaikaiset uskonnolliset johtajat ovat alkaneet pitää halakhaa vähemmän sitovana jokapäiväisessä elämässä. Tämä johtuu siitä, että se nojaa rabbiinien tulkintaan eikä heprealaiseen Raamattuun kirjoitettuihin puhtaisiin, kirjoitettuihin sanoihin.
Israelin nykylainsäädännön mukaan tietyt Israelin perhe- ja henkilöoikeuden alat kuuluvat rabbiinituomioistuinten toimivaltaan. Tämä tarkoittaa, että niitä käsitellään halakhan mukaisesti. Itse halakhassa on joitakin eroja askenasien, mizrahien, sefhardien, jemeniläisten ja muiden juutalaisten välillä, jotka ovat historiallisesti eläneet erillisissä yhteisöissä.
Viite
1. ↑ 1.01.1 Marylin Johnson Raisch. "Uskonnolliset oikeusjärjestelmät oikeusvertailussa: A Guide to Introductory Research". Hauser Global Law School, New Yorkin yliopisto. Haettu 8. joulukuuta 2015.
2. ↑ 2.02.1 Marci Hoffman; Mary Rumsey, Kansainvälinen ja ulkomainen oikeudellinen tutkimus: A Coursebook, Second Edition (Leiden; Boston: Martinus Nijhoff Publishers, 2012), s. 4.
3. ↑ 3.03.1 3.2 3.3 3.4 "Oikeusjärjestelmät". Cornell University Law School. Haettu 8. joulukuuta 2015.
4. ↑ Natana J. DeLong-Bas, Wahhabi Islam: From Revival and Reform to Global Jihad (New York: Oxford University Press, 2004, s. 93.
5. ↑ Noel J Coulson, A history of Islamic law (Piscataway, NJ: Transaction Publishers, 2011), s. 4.
6. ↑ Global issues : valintoja CQ Researcher -julkaisusta (Washington, DC: CQ Press, 2013), s. 229.
