Paasto määritelmä, syyt, käytännöt ja poikkeukset
Paastoaminen on eräänlaista pidättäytymistä. Se on sitä, kun joku ei syö tai juo tiettyyn ajanjaksoon. Näin on vain, jos henkilö tekee sen omasta tahdostaan. Kyse voi olla myös siitä, että henkilö syö ja juo vain tietynlaista ruokaa. Useimmiten paastoaminen tapahtuu uskonnollisista syistä. Perinteestä riippuen paastokäytännöt voivat kieltää sukupuoliyhteyden (tai kaikenlaisen seksuaalisen halun), itsetyydytyksen sekä pidättäytymisen tietyntyyppisten tai -ryhmäisten ruokien syömisestä (esim. liha).
Paastoaminen uskonnollisista ja hengellisistä syistä on ollut osa ihmisen tapoja jo esihistoriasta lähtien. Se mainitaan Koraanissa, Mahabharatassa, Upanishadeissa ja Raamatussa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Buddhalaisuudessa sitä opetetaan myös keinona saavuttaa Nirvana.
Miksi paastotaan?
Paasto voi palvella monia tarkoituksia:
- Uskonnollinen tai hengellinen harjoitus: paasto voi olla tapa nöyryydelle, katumukselle, rukoukselle tai hengelliselle puhdistautumiselle.
- Itsekuri ja itsensä tutkiminen: paasto kasvattaa tahdonvoimaa ja itsehillintää sekä auttaa tiedostamaan ruoan ja halujen vaikutusta arkeen.
- Terveys ja kehonhuolto: nykyaikana monet paastoavat painonhallinnan, aineenvaihdunnan tai mahdollisten terveyshyötyjen vuoksi.
- Poliittinen tai sosiaalinen protesti: nälkälakkoja käytetään joskus vaikuttamisen keinona.
- Kulttuuriset ja perinteiset syyt: paastot voivat liittyä vuodenaikojen, siirtymäriittien tai juhlapäivien viettoon.
Paastotyypit ja käytännöt
Paastoja on monenlaisia. Yleisimmät tyypit:
- Täydellinen paasto (kokonaispaasto): ei syödä eikä juoda lainkaan määrätyn ajan (esim. 24 tuntia). Joissain perinteissä myös kaikki toiminta kuten seksi kielletty.
- Kuiva paasto: ei syömistä eikä juomista.
- Vesipaasto: juodaan pelkkää vettä.
- Osittainen paasto: tiettyjen ruokien tai juomien välttäminen (esim. liha, maitotuotteet tai väkevät juomat).
- Ajoitettu paasto / Intermittent fasting: syöminen rajoitetaan tiettyihin vuorokauden tunteihin (esim. 16:8 eli 16 tuntia paastoa, 8 tuntia ruokailua). Muunnoksia ovat mm. 5:2 (kahtena päivänä rajoitettu kalorimäärä) ja vuoropäiväpaasto.
- Pitkäkestoinen paasto: yli 48 tuntia, vaatii usein valvontaa ja lääketieteellistä seurantaa.
Uskonnollisia esimerkkejä
- Islam: Ramadanissa muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun välttäen ruokaa, juomaa ja seksuaalista kanssakäymistä; perinteet sisältävät myös poikkeuksia sairaille, matkustaville ja raskaana oleville.
- Kristinusko: katolisessa perinteessä paasto ja paastollisuus esiintyvät erityisesti paastonajan (Lent) yhteydessä; ortodoksisissa kirkoissa on tiukkoja ruokarajoituksia tietyissä paastonkausissa.
- Juudaismi: esimerkiksi Jom Kippur on noin 25 tunnin mittainen paasto, jolloin välttämätään sekä ruokaa että juomaa; myös muita paastopäiviä on kalenterissa.
- Hindulaisuus: paastot vaihtelevat suuresti päivän ja perinteen mukaan; osa rajoittaa ruokaa tietyiksi tunneiksi tai ruokaryhmiksi.
- Buddhalaisuus: monet munkit ja nunnat noudattavat ruokailua koskevia sääntöjä (esim. ei syödä kiinteää ruokaa päivän tietyin tunteina), ja laajempi paasto voi olla osa harjoitusta.
Terveysvaikutukset ja riskit
Paastolla voi olla sekä myönteisiä että haitallisia terveysvaikutuksia:
- Mahdolliset hyödyt: painonpudotus, verensokerin ja insuliiniherkkyyden paraneminen, tulehdustilojen lieventyminen ja solujen korjausprosessit (autofagia). Nämä vaikutukset riippuvat paaston tyypistä ja kestosta.
- Riskit: alhainen verensokeri, nestehukka, päänsärky, heikotus, ravintoaineiden puutteet ja vaikeimmissa tapauksissa refeeding-oireyhtymä pitkän paaston jälkeen. Lääkkeiden ottaminen ja perussairaudet voivat lisätä riskejä.
- Lääketieteellinen valvonta: pitkäkestoisissa tai toistuvissa paastoissa on suositeltavaa konsultoida lääkäriä, erityisesti jos on diabetes, sydänsairaus, munuaissairaus tai käytössä lääkkeitä.
Poikkeukset ja erityisryhmät
Lähes kaikissa uskonnollisissa ja yhteisöllisissä paastokäytännöissä on poikkeuksia. Yleisimmin paastosta vapautetaan tai sille määrätään lievennyksiä seuraavat ihmisryhmät:
- Lapset: alle tietyn iän lapset eivät yleensä paastoa tai heillä on kevyemmät käytännöt.
- Raskaana olevat ja imettävät naiset: heille suositellaan usein välttämään tiukkoja paastoja ravinnon ja lapsen terveyden turvaamiseksi.
- Sairaat ja kroonisesti sairaat: diagnoosista tai hoidoista riippuen paasto voi olla haitallinen; monissa perinteissä sairailla on oikeus jättää paasto pidettäväksi myöhemmin tai korvattavaksi muilla teoilla.
- Ikääntyneet ja heikko kuntoiset: ikä ja yleinen terveydentila voivat estää paaston noudattamisen turvallisesti.
- Matkustajat ja työtä tekevät (erityisesti fyysisesti raskas työ): joidenkin perinteiden mukaan lyhytaikainen poikkeus on sallittu, koska paasto voi olla liian rasittava tien päällä tai kovassa työssä.
- Henkisen sairauden tai kognitiivisen toiminnan häiriöt: henkilö, joka ei pysty tekemään tietoisesti päätöstä paastosta, saatetaan pitää vapautettuna.
- Kuukautis- ja raskaussäännökset (uskonnollinen käytäntö): joissain perinteissä kuukautisissa olevat naiset vapautetaan paastosta tietyin ehdoin.
Käytännön ohjeita ja suosituksia
- Ennen paaston aloittamista mieti syy ja tavoite: uskonnollinen, terveydellinen vai muu. Jos paasto liittyy terveyteen, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
- Pidä huolta nesteytyksestä paaston aikana, ellei kyse ole kuivapaastosta, ja erityisesti ennen ja jälkeen paaston.
- Aloita ja lopeta paasto maltillisesti: kevyt ateria paaston jälkeen vähentää ruoansulatusongelmia.
- Vältä kovaa fyysistä rasitusta tiukkojen paastojen aikana.
- Ole tietoinen lääkityksistäsi: jotkut lääkkeet vaativat säännöllisen nauttimisen tai ruokailun yhteydessä otettavan annoksen.
- Jos tunnet huonovointisuutta, pyörtymistä tai muita vakavia oireita, lopeta paasto ja hae tarvittaessa lääketieteellistä apua.
Paasto on monimuotoinen ilmiö, joka yhdistää uskonnollisia, kulttuurisia, terveydellisiä ja henkilökohtaisia motiiveja. Sen tehokas ja turvallinen toteuttaminen edellyttää tietoisuutta sekä omista rajoista että mahdollisista terveysriskeistä.


Kuuluisa patsas, joka esittää Buddhaa pitkän paaston jälkeen, hänen ruumiinsa oli nälkiintynyt, mutta hän sai suuren henkisen tiedon.
Politiikka
Paastoamista protestina kutsutaan nälkälakoksi.
Ajoittainen paastoaminen
Ajastettu paasto tunnetaan nimellä ajoittainen paasto.
Paaston ajoittamiseen on erilaisia tapoja. Voit:
- Älä syö 16 tuntiin
- Älä syö 20 tuntiin
- Ei syödä yhtenä päivänä ja juhlia seuraavana päivänä ja toistaa.
- Syö yksi ateria päivässä
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on paastoaminen?
V: Paastoaminen on eräänlainen pidättäytyminen, jossa joku ei syö tai juo tiettynä aikana, yleensä uskonnollisista syistä.
K: Onko paaston noudattamisessa poikkeuksia?
V: Kyllä, tiettyjä ihmisryhmiä varten on tehty poikkeuksia.
K: Kuinka kauan paastoa on harjoitettu?
V: Paastoa on harjoitettu esihistoriasta lähtien, ja se mainitaan useissa uskonnollisissa teksteissä, kuten Koraanissa, Mahabharatassa, Upanishadeissa ja Raamatussa.
K: Onko sukupuoliyhteys sallittua paaston aikana?
V: Perinteestä riippuen sukupuoliyhteys voi olla kielletty paaston aikana.
K: Kuuluuko paastoamiseen pidättäytyä tietyntyyppisistä ruoka-aineista?
V: Kyllä, perinteestä riippuen siihen voi kuulua pidättäytyminen tietynlaisista tai tietynlaisista elintarvikeryhmistä (esim. lihasta).
K: Onko itsetyydytys kielletty paaston aikana?
V: Perinteestä riippuen itsetyydytys voi olla kiellettyä paaston aikana.
K: Mitä on nirvana buddhalaisuudessa?
V: Buddhalaisuudessa nirvana on valaistunut tila, joka voidaan saavuttaa noudattamalla tiettyjä käytäntöjä, kuten paastoamista.