Béla Bartók — unkarilainen säveltäjä ja pianisti (1881–1945)
Béla Bartók — unkarilainen säveltäjä ja pianisti, 1900-luvun uudistaja; kansanmusiikin inspiroimat teokset, pianomusiikki, jousikvartetot ja vaikuttavat orkesteriteokset.
Béla Bartók (s. Nagyszentimiklós, Unkari 25. maaliskuuta 1881; k. New York 26. syyskuuta 1945) oli kuuluisa unkarilainen säveltäjä ja pianisti. Hän on yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja omaperäisimmistä säveltäjistä. Bartók kiinnostui erityisen paljon kansanmusiikista ja teki laajoja kenttätutkimuksia: hän matkusti ympäri Unkaria ja naapurimaita, myös Romaniaan, ja tallensi maalaiskansan lauluperintöä. Näistä kansanmusiikin aineksista hän ammensi melodioita, rytmejä ja sävelkertoja, joita hän usein muokkasi ja sulautti omaan sävelkieleensä. Bartókin pianoteksti ja kamarimusiikki sekä hänen orkesterikappaleensa ovat yhä laajasti esillä konserttiohjelmistoissa; tunnettuja teoksia ovat mm. hänen pianomusiikkinsa, jousikvarteteistaan ja monet orkesterikappaleistaan, mukaan lukien kuuluisa Konsertto orkesterille. Hänen harmoniansa ja elävät rytminsä olivat usein uudenlaisia klassisen musiikin piirissä, ja joidenkin kuulijoiden oli aluksi vaikea ymmärtää niitä.
Elämä ja kenttätyö
Bartók syntyi Nagyszentimiklósissa (nykyisin Sânnicolau Mare) ja opiskeli pianonsoittoa sekä sävellystä Budapestin konservatoriossa. Varhaisesta iästä lähtien hän osoitti kiinnostusta etnografiseen työhön ja 1900-luvun alusta alkaen teki systemaattista kansanmusiikin keruuta yhdessä Zoltán Kodályn kanssa. He käyttivät kenttätyössään fonoautografeja ja myöhemmin äänilevy- ja nauhuritekniikkaa tallentaakseen lauluja ja soittoesityksiä, ja näin syntyi valtava kokoelma alkuperäistä aineistoa. Bartók keräsi elinaikanaan tuhansia kansansävelmiä eri alueilta. Tämä työ teki hänestä myös merkittävän etnomusikologin ja vaikutti kolikoiden tavoin hänen sävellystyöhönsä.
Sävellystyö ja tyyli
Bartókin sävelkieli yhdistää länsimaista klassista traditiota ja kansanmusiikin elementtejä: kansanmelodiat, modaaliset asteikot, epäsäännölliset ja monimutkaiset rytmit sekä uudet harmoniaratkaisut ovat hänen teostensa tunnusmerkkejä. Hän kehitti mm. polymodaalisen kromatiikan kaltaisia ajattelutapoja ja käytti usein tiukkaa kontrapunktia ja tekstuurin variaatioita.
Merkittäviä teoksia ja kokonaisuuksia ovat muun muassa:
- Mikrokosmos – laaja pedagoginen pianoteossarja, joka sisältää teknisiä harjoituksia ja pienoiskappaleita eri tasoisille oppijoille;
- Kuusi jousikvartettoa – syvästi henkilökohtaisia, kehityksen kautta muotoutuvia kamariteoksia;
- Music for Strings, Percussion and Celesta – orkesteriteos, jonka keskiosan passacaglia on erityisen tunnettu;
- Konsertto orkesterille – näyttävä orkesteriteos, joka toi Bartókin kuuluisuuteen erityisesti Yhdysvalloissa;
- Pianoteoksia kuten "Allegro barbaro" ja "Out of Doors" -sarja, jotka näyttävät hänen joustavan ja rytmisen pianotekniikkansa.
Myöhemmät vuodet ja perintö
Toisen maailmansodan ja nousevan poliittisen tilanteen seurauksena Bartók muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin 1940-luvun alussa. Hän työskenteli siellä säveltäjänä ja esiintyjänä, mutta hänen terveysongelmansa pahenivat ja sävellystuotanto hiukan hidastui. Konsertto orkesterille syntyi Bostonin sinfonialle tehdyksi tilaukseksi ja sai ensi-iltansa vuonna 1944. Bartók kuoli New Yorkissa 26. syyskuuta 1945 sairauden seurauksena.
Bartókin perintö on kaksijakoinen: hänet muistetaan sekä merkittävänä säveltäjänä, joka uudisti 1900-luvun musiikin kieltä, että etnomusikologina, jonka kenttätyö pelasti ja dokumentoi valtavan määrän kansanperinnettä. Hänen musiikkinsa vaikutti moniin myöhempiin säveltäjiin ja säilyttää vahvan aseman konservatorioiden opetuksessa ja konserttiohjelmissa ympäri maailmaa.
Béla Bartók vuonna 1927
Lapsuus ja varhaisvuodet
Béla Bartók syntyi pienessä Nagyszentmiklósin kaupungissa. Se oli tuolloin Itävalta-Unkarin valtakunnassa, mutta nykyään se on Romaniassa. Hän osoitti jo hyvin pienenä suurta musiikillista lahjakkuutta, ja hänen äitinsä opetti hänet soittamaan pianoa.
Béla oli lapsena usein sairas. Kun hän oli seitsemänvuotias, hänen isänsä kuoli, ja hänen äitinsä vei hänet ja hänen sisarensa asumaan ensin Nagyszőlősiin (nykyään Vinogradiv, Ukrainassa) ja sitten Pozsonyyn (nykyään Bratislava Slovakiassa). Siellä hän antoi ensimmäisen julkisen konserttinsa ollessaan yksitoistavuotias. Hän esitti itse säveltämäänsä musiikkia.
Varhainen musiikillinen ura
Pian hän opiskeli pian pianonsoittoa István Thomanin kanssa, joka oli opiskellut kuuluisan Franz Lisztin kanssa. Hän sai sävellystunteja János Koesslerilta Budapestin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa. Siellä hän tapasi säveltäjä Zoltán Kodályn, jolla oli suuri vaikutus häneen ja josta tuli elinikäinen ystävä.
Pian hän alkoi säveltää pidempiä musiikkikappaleita. Hän piti Richard Straussin ja Claude Debussyn musiikista, ja nämä vaikuttivat hänen musiikkityyliinsä. Hän alkoi kiinnostua kansanmusiikista. Tämä on kuultavissa hänen kuudesta jousikvartetostaan ensimmäisessä.
Bartók ja Kodály matkustivat yhdessä maaseudulle keräämään ja tutkimaan vanhoja unkarilaisia kansansävelmiä. Tuohon aikaan ihmiset luulivat, että todellinen unkarilainen kansanmusiikki oli mustalaismusiikkia. Bartók ja Kodály osoittivat, että näiden perinteiden lisäksi oli muitakin perinteitä. He löysivät musiikkia, jossa käytettiin pentatonisia asteikkoja, jotka olivat samanlaisia kuin Aasian eri osissa. Nämä kaksi säveltäjää alkoivat käyttää näitä kansanmusiikin ideoita omissa sävellyksissään. Kodály siteerasi (kopioi) usein varsinaisia kansanlauluja omassa musiikissaan, kun taas Bartók sävelsi mieluummin musiikkia, joka kuulosti kansanlaululta kopioimatta sitä itse asiassa.
Bartók ylioppilaaksi valmistumisensa yhteydessä
Keski-ikä ja ura
Vuonna 1909 Bartók avioitui Márta Zieglerin kanssa. Heidän poikansa, jonka nimi oli myös Béla, syntyi vuonna 1910.
Vuonna 1911 Bartók kirjoitti ainoan oopperansa Siniparran linna. Oopperassa on vain kaksi laulajaa: Siniparta ja hänen vaimonsa Judith. Hän kirjoitti myös baletin nimeltä Puinen prinssi. Tämä alkoi tehdä häntä tunnetuksi ulkomailla. Toinen baletti, Ihmeellinen mandariini, on nykyään vieläkin kuuluisampi. Siinä näkyy Igor Stravinskyn, Arnold Schönbergin sekä Richard Straussin vaikutus. Hän kirjoitti paljon kamarimusiikkia, muun muassa yhteensä kuusi jousikvartettia, kaksi viulusonaattia ja sonaatin kahdelle pianolle ja lyömäsoittimille. Hän kirjoitti joitakin kappaleita pienemmille orkestereille: Divertimento jousille ja Music for Strings, Percussion and Celesta.
Bartók erosi Mártasta vuonna 1923 ja meni naimisiin pianonsoiton oppilaan Ditta Pásztoryn kanssa. Hänen toinen poikansa Péter syntyi vuonna 1924.
Toinen maailmansota ja myöhempi ura
Toisen maailmansodan syttyessä Bartók kritisoi natseja. Kun he nousivat valtaan Saksassa, hän kieltäytyi konsertoimasta siellä eikä käyttänyt saksalaista kustantajaansa. Hänen poliittiset ajatuksensa aiheuttivat hänelle paljon ongelmia Unkarissa.
Lähetettyään ensin käsikirjoituksensa pois maasta Bartók koki, että hänen oli muutettava Yhdysvaltoihin Ditta Pásztoryn kanssa. He asuivat New Yorkissa. Heidän poikansa Péter liittyi heidän seuraansa vuonna 1942 ja liittyi myöhemmin Yhdysvaltain laivastoon. Bartókin vanhempi poika Béla jäi Unkariin.
Bartók ei viihtynyt Yhdysvalloissa, ja hänen oli hyvin vaikea säveltää. Häntä ei myöskään tunnettu Amerikassa kovin hyvin, eivätkä monet ihmiset olleet kiinnostuneita hänen musiikistaan. Hän ja hänen vaimonsa Ditta antoivat konsertteja, ja jonkin aikaa he saivat rahaa työstääkseen kokoelman jugoslavialaisia kansanlauluja. Heillä ei ollut kovin paljon rahaa, vaikka hänellä olikin ystäviä, jotka antoivat heille tarpeeksi rahaa elämiseen. Serge Koussevitski pyysi häntä kirjoittamaan konserton orkesterille . Siitä tuli pian Bartókin suosituin teos, ja se toi hänelle rahaa. Jehudi Menuhin pyysi häntä myös kirjoittamaan sonaatin sooloviululle. Tämä näytti herättävän hänessä taas kiinnostuksen säveltämiseen, ja hän kirjoitti pianokonserton nro 3 ja aloitti viulukonserton työstämisen.
Bartók kuoli polysytemiaan New Yorkissa 26. syyskuuta 1945, 64-vuotiaana. Hän jätti viulukonserton keskeneräiseksi kuollessaan; sen viimeisteli myöhemmin hänen oppilaansa Tibor Serly.
Musiikki
Bartókin musiikissa on monia moderneja tekniikoita, kuten atonaalisuus, bitonaalisuus ja modernit harmoniat. Hän käyttää usein erilaisia asteikkoja (ei vain duuri- ja molliasteikkoja) ja hyvin monimutkaisia rytmejä. Monet näistä ovat peräisin hänen kuulemastaan kansanmusiikista. Hän kirjoitti paljon pianomusiikkia, myös helppoja kappaleita pianonsoittoa opetteleville. Siihen kuuluu muun muassa kuuden niteen kokoelma Mikrokosmos, joka on nykyään hyvin suosittu nuorten muusikoiden keskuudessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Béla Bartók?
A: Béla Bartók oli kuuluisa unkarilainen säveltäjä ja pianisti 1900-luvulla.
K: Mikä oli Bartókin kiinnostus kansanmusiikkia kohtaan?
A: Bartók oli hyvin kiinnostunut kansanmusiikista ja matkusti paljon Unkariin ja muihin maihin, kuten Romaniaan, kuunnellakseen kansanlauluja, joita maalaiskansa lauloi.
K: Miten Bartók käytti kansanmusiikkia sävellyksissään?
V: Bartók käytti musiikissaan usein kansanlaulujen tyyliä.
K: Minkälaisesta musiikista Bartók on kuuluisa?
V: Bartók on kuuluisa pianomusiikistaan, jousikvarteteistaan ja useista orkesterikappaleistaan, joista yksi on nimeltään Konsertto orkesterille.
K: Ottivatko yleisö Bartókin harmoniat ja rytmit hyvin vastaan?
V: Bartókin harmoniat ja eloisat rytmit olivat joskus melko uusia klassisessa musiikissa, ja joidenkin yleisöjen oli aluksi vaikea ymmärtää niitä.
K: Milloin ja missä Bartók syntyi ja kuoli?
V: Bartók syntyi 25. maaliskuuta 1881 Unkarin Nagyszentimiklósissa ja kuoli 26. syyskuuta 1945 New Yorkissa.
K: Mikä oli Bartókin panos klassiseen musiikkiin?
V: Bartók oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä ja omaperäisimmistä säveltäjistä, ja hänen kansanmusiikin käyttönsä klassisissa sävellyksissä oli merkittävä panos lajityypille.
Etsiä